Veronmaksaja ei jaksa kaikkea

 Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa 16.3.2023:

 Veronmaksaja ei jaksa kaikkea

 Valtion velkaantumista tulee hillitä. Puheet   leikkauksista kovenevat.

 Järkeviäkin leikkauskohteita on, eikä leikkauksia tule   kohdentaa kovalla voimalla terveydenhuoltoon,   kouluihin, turvallisuuteen tai hoivaan. Itse leikkaisin   esim. Kiinaan vietävän sianlihan tuista ja vastaavista   älyttömyyksistä ensin.

 Ikääntyminen haastaa Suomen taloutta. Yksityinen   eläkejärjestelmämme on säädetty kulloinkin saatavissa   olleella parhaalla osaamisella. Vähenevä työväestön   määrä kuitenkin nakertaa eläkejärjestelmämme   perusteita.

Esitetyt korjauskeinot keskittyvät epärealistisen suureen työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. On löydettävä muita ratkaisuja. On lisäksi väärin ajatella ihmisiä kuin esineinä, joita haalitaan tänne paikkaamaan vanhoja virhelaskelmiamme!

Surkuttelun lisäksi tulee nähdä myös myönteinen puoli: on etuoikeus elää maassa, jossa väestö ikääntyy.

Hoiva myös luo työpaikkoja, aivan kuten muutkin palveluelinkeinot. Vailla työtä on nytkin tässä maassa yli 250 000 työnhakijaa.

Veronmaksaja ei kuitenkaan jaksa maksaa kaikkia palveluita, koska hoivattavien ja työssä olevien suhdeluku huononee.

Suomessa on vahva itsepalvelun kulttuuri. Mitenkäs, kun itsepalvelukyky heikkenee, mutta kotona vielä pärjäilisi?

Yhteiskunta järjestää ikääntyneiden hoivan perustason. Mutta on myös sellaisia elämänlaatuun vaikuttavia arkisia asioita, jotka eivät ole välttämättömiä ja jotka on nuorempana saanut hoidettua itse. Näitä veronmaksaja ei kustanna.

Miten hoituu esim. kotonaan asuvan vanhuksen ikkunoiden pesu? Ilmankin pärjää, mutta moni arvostaa puhtaita ikkunoita. Entäs oman pihan nurmen leikkuu tai lumityöt? Veronmaksaja ei valitettavasti jaksa maksaa sitä, että piha ei pusikoidu.

Olemme tottuneet työikäisinä maksamaan joistain palveluista kuten vaikkapa auton huollosta tai kynsien laitattamisesta. Näiden palvelujen käyttö vähenee usein iän myötä, mutta tilalle tulee siis uusia arkisia palvelutarpeita. Kaikkia palveluita ei voi veronmaksaja maksaa, vaan on käytettävä myös omaa rahaa.

Ihmisten tilanteet ja tulot vaihtelevat, eikä tässä sanottu tietenkään päde kaikkiin, mutta tilastojen mukaan yhä useammalla on edellytyksiä varautua vanhuuteen. Ikäsidottuun lisäeläkesäästämiseen tulisi kannustaa myös valtiovallan toimin.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

 

 

Lue lisää...

Lohjan historiateos joukkorahoituksella

Kaupungintalon touhuista voisi luulla, että Lohjalla on taloustilanne mitä parhain. Meillä on mm. muka varaa teettää 250 000 euron hintainen historiateos tosta noin vaan. Samaan aikaan tosin kouluja lakkautellaan säästösyistä. Meillä on siis rahaa hömppään, mutta tavallisista arkisista tärkeistä palveluista säästetään. Tuntuu, ettei kellään (paitsi talousjohtajalla) ole mitään taloudellista vastuullisuutta ja kuria. Halutaan vain jättää omia tuhlailevia peukalonjälkiä ja keräillä näyttäviä sulkia hattuun CV:tä varten.


Edellinen yritys tehdä kirja meni ihan oikeuteen saakka 2000-luvun alussa. Tappiota kaupungille tuli silloin jo 60 000 euroa tästä kirjahankkeesta. Nyt sitten halutaan ruinata 250 000 euroa veronmaksajilta. Eikö näille mikään riitä? Eikö mistään edes haluta saati yritetä ottaa opiksi?


Tässä alla ehdotukseni. Tämän toteuttamiseksi pitäisi tosin nähdä hieman vaivaa. Helpompaa on vaatia rahat veronmaksajalta. Asiaa ajavan seuran johtohahmo on itse näiden asioiden päällä istuva kaupungin virkamies. Mikäs sen helpompaa kuin kirjoitella pari sivua esittelytekstiä oman harrastuksen puolesta ja pujauttaa asia päätöksentekomyllyyn. Eikö näitä ehdotuksia kukaan karsi mitenkään? Eipä tietenkään, eihän korppi korpin silmää noki... Näin kirjoitin asiasta Länskäriin:

Länsi-Uusimaa 3.2.2018

Lohjan historiateos joukkorahoituksella

Peräti 250 000 euron hintaiseksi kaavaillun ”Lohjalaisten historia” -teoksen rahoittamiseksi ollaan jälleen ojentamassa kättä veronmaksajan taskua kohti (LU 31.1.2018). Viimeksi hanke kariutui vuonna 2012 taloudelliseen mahdottomuuteen. Lohjan kaupungin rahatilanne ei ole sittemmin parantunut. 

Lisäksi on muistettava, että edellinen, pieleen mennyt yritys tehdä teos tuli maksamaan veronmaksajille jo 60 000 euroa pelkkää tappiota - ja kirja on silti edelleen tekemättä. Veronmaksajan osuus tästä teoksesta on siis jo hyvin pitkälti suoritettu.

Koska hanke on kuitenkin sinänsä hyvä, mutta kirjankustannustoiminta ei kuulu kunnan tehtäviin, ehdotan teoksen tekemistä joukkorahoituksella. Rahoitusmalli on uusi ja mitä oivallisin juuri tällaisen hankkeen toteuttamiseen. Ennakkomyyntiin perustuvassa joukkorahoitusmallissa rahoittajille tarjotaan vastikkeeksi tuote, joka on tehty heiltä kerätyillä varoilla.

Koska kirjasta kiinnostuneita lohjalaisia on varmastikin ja kaupunkikin ostaisi teosta kirjastoihinsa useita kappaleita, rahoittajia voisi olettaa löytyvän riittävästi. Sammatissakin vastaavaa teosta myytiin 1700 kpl (LU 1.2.2018). Myös kirjahanketta ajava Kotiseutututkimuksen Ystävät ry ja vastaavat tahot voisivat osallistua joukkorahoitukseen haluamillaan summilla. 

Teoksen varsinaisessa työstämisessä taas voisi hyödyntää yhteisöllisen tekemisen voimaa. Esimerkiksi Hiiden Opisto voisi ottaa vetovastuun ja kerätä asian harrastajat mielenkiintoisen projektin ääreen. Julkaisumuotonakaan ei ole pakko olla perinteinen paperikirja, vaan näin digiaikana sähköinen ekirja tai monimuotoinen verkkojulkaisu olisi edullisempi ja myös nuorempia lukijoita paremmin houkutteleva formaatti.    

Kirjan työstäminen ja rahoitus näillä uusilla ja edistyneillä tavoilla olisi lisäksi mitä oivallisin tapa yhdistää historiaa kertaava kirja nykyaikaan ja oppia samalla uusia tekniikoita.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (PS)
Lohja







 

Lue lisää...

Media- ja seminaarikritiikkiä

Nyt oli oikein paikallislehtemme päätoimittaja asettunut puolustamaan Lohjan valtuuston tarpeettoman kallista seminaariratkaisua. Keskustelua yritetään väkisin viedä sivuraiteelle eli verovarojen tuhlailusta siihen, että me emme muka haluaisi perehdytystä lainkaan... hohhoijaa taas.

 

Kerrataanpas siksi vielä:

• Pidän perehdytystä ja koulutusta tarpeellisena
• En ole kehottanut ketään jäämään seminaarista pois
• Olen koko ajan itse aikonut osallistua seminaarin asiaosuuteen, mutta en illalliselle enkä jää myöskään yöpymään Långvikiin. (Samoin toimin jo viime kaudella Korpilamme suhteen ja jälkikäteen kuulin menon olleen juuri sellaista örveltämistä, jota sen oletinkin olevan... Myös viimeksi kritisoin moista Korpilammen retkeä heti tiedon siitä saatuani.)
• Seminaarin kallista järjestämistapaa on siis kritisoitu

Sitten tästä päätöksen tekemisen teknisestä puolesta:

 

Olen kysynyt kaupunginjohtajalta kaksi kertaa suoraan, kuka matkapäätöksen on tehnyt. Ensimmäiseen ei tullut vastausta lainkaan. Toisessa viestissä päätöksen kerrottiin syntyneen johtoryhmässä. Lisäksi valtuustoinfossa 24.4.2017 (ennen ensimmäistäkään mielipidekirjotusta) asia jäi siihen, että virkamiehet myönsivät päätöksen tehdyn johtoryhmässä ja lasku on 20 000. Kaupunginjohtaja ei astunut tilaisuudessa esiin eikä ottanut vastuuta. Olimme lisäksi pyytäneet päätöstä nähtäväksemme, mutta sitä ei saatu ja kuulemma ei sitä edes silloinkaan vielä ollut olemassa. Ehkä sellainen nyt kuitenkin jostain ilmaantuu. Että jos tämä ei ole johtoryhmän selän takana piilottelua, niin mikä määrä epämääräisyyttä riittää jonkun selän takana piilotteluksi laskemiseksi?

 

Tässä vastaukseni päätoimittajan moralisoivaan avautumiseen ja hieman terveisiä myös kaupungin virkakoneistolle:

Länsi-Uusimaa 3.5.2017

Media- ja seminaarikritiikkiä

Viitaten päätoimittaja Kallon kirjoitukseen (LU 1.5.2017) meillä Lohjalla on kiusallinen tilanne: alueemme suurin paikallislehti ei pysy tiedonvälittäjän roolissaan, vaan ottaa voimakkaasti kantaa verovarojen tuhlailun puolesta. Meno on kuin Elämyskaivoksen tapauksessa, jossa yksipuolinen, miljoonien veroeurojen käyttämistä puolustava ”uutisointi” täytti Länsi-Uusimaan palstat viikosta toiseen.

Mikäli jollain toimituskunnassa on hinku päättää lohjalaisten verovarojen käytöstä, on se reilua tehdä asettumalla avoimesti vaaleissa ehdolle ja tulemalla valituksi. Näin vahva mielipideohjailu päätoimittajan opettavaisella äänellä itse hallitsemansa lehden palstojen kautta ei sitä ole.

Valtuustoseminaarin kalliita järjestelyjä kohtaan esitetyssä kritiikissä ei ole kyseenalaistettu sitä, etteikö perehdytys olisi tarpeen. Tässäkin mielessä Kallon tarkoitushakuisesti vihjaileva kirjoitus toimimisesta mutu-tuntumalla on aiheeton. Tietenkin koulutus on tarpeen ja itse toivoisin seminaarin olevan oikein rautaisannos asiaa - piirileikkien ja ikuisten tehottomien ryhmätöiden sijaan.

Lisäksi on huomattava, että seminaari ei ole mikään Lohjan asioista päättävä elin. Etenkään mistään ”miljardin euron rahoista” siellä ei todellakaan päätetä, joten tässäkin suhteessa toivoisi kaupunginjohtajan (LU 29.4.2017) ja päätoimittajan liioitteleviin lausumiin hitusen tolkkua.

Vai onko kaupunginjohtaja Sivulan perimmäisenä tavoitteena tehdä koulutustapahtumasta käytännössä päätöksenteon paikka, jossa uudet valtuutetut laitetaan pikaperehdytyksen jälkeen päättämään moninkertaisesta Lohjan vuosibudjetista yhdellä kertaa? Onko kaupunginjohtaja töidensä tasalla vai mitä peliä hän pelaa? Eihän hän saanut myönnettyä edes kahden (!) kyselykerran jälkeen sitä, että hän on tehnyt päätöksen seminaarimatkasta, vaan piilotteli johtoryhmän selän takana. Kunnes selvisi, että johtoryhmällä ei kollektiivina ole moista päätösvaltaa.

Huonoa on sekin, että virkamiehet ovat tehneet Långvikin kanssa sellaisen sopimuksen, jota ei muka voi enää purkaa. Harkitusti toimien ei olisi tietenkään suostuttu mihinkään kohtuuttomiin peruutusmaksuihin.

Koulutusta ja perehdytystä kuuluu siis järjestää. Ainoastaan kallista järjestämistapaa on kritisoitu. Seminaarijärjestelyt kaupungintalolla olisivat maksaneet ruokineen vain muutaman kympin per osallistuja. On vastenmielistä olla pakotettu omalla osallistumisellaan myötävaikuttamaan verovarojen tuhlailuun.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu (PS)

Lohja

Tässä vielä se päätoimittajan teksti LU 1.5.2017:

 

 

Lue lisää...

Verovaroja pitää käyttää huolella

Lohjan poliittisessa elämässä on sellainen hauska piirre, että aina kun puhuu verovarojen järkevästä käytöstä ja tavoitteesta saada veroprosenttia laskettua, asiasta hermostuu Lohjalla joku nimenomaan Kokoomuksesta. Tekee vissiin "taloudenhoitajapuolueelle" liian kipiää, kun joku osoittaa järkevän taloudenpidon oikeaa suuntaa... ;)


Mutta se taas ei tee heille kipiää, että kuntaveroa on korotettiin viime kaudella lopulta jo kohtuuttomaan 20,5 %:n tasoon. Ei satu, ei. Lisää vain pitäisi viljellä rahaa tukiaisina sinne sun tänne, kun normaalit liiketoiminnan säännöt eivät tunnu olevan tuttuja.


Eräskin valtuutettu kiihotti nyt sitten itsensä rääpimään edellistä kolumniani (21.4.2017) kopioiden aiheensa otsikkoa myöten minulta. Vähän jotain omaa ideaa toivoisi sieltäkin suunnasta joskus irtoavan. Muutakin kuin niitä tuhlailuideoita.


Tässä vastaukseni rouva valtuutetun suorastaan hupsuun kolumniin:

LU 1.5.2017

Verovaroja pitää käyttää huolella

Päivi Kuitusella (LU 28.4.2017) on omat ideat niin vähissä, että ainoaksi kolumnin aiheeksi hän oli keksinyt hyöriä talouslinjausteni (LU 21.4.2017) kimpussa. Kuitusen kirjoitus edustaa juuri sitä huoletonta tuhlailupolitiikkaa, mikä pitäisi saada poikki. Muuten ei riitä edes nykyinen 20,5 % kuntaveron taso. 

Kuitusella on outo tapa ajatella, että peruspalveluja ei saada riittävän hyviksi kuitenkaan ja se sitten muka oikeuttaa käyttämään verorahaa ties mihin hömppään. Ja että kuntalaiset muka kuitenkin valittavat. Tuo osoittaa todella yläluokkaista asennetta kuntalaisia kohtaan. Kannattaisi ennemmin ottaa mahdolliset valitukset todesta kuin väheksyä niitä.  

Lisäksi Kuitusen mielestä verovaroja pitäisi käyttää ennemmin kaupungin ulkopuolisten satunnaisten kävijöiden miellyttämiseen, kuin täällä asuvien ihmisten arkisten asioiden hoitamiseen hyvin. Hänen puolestaan infra saa hajota käsiin, kunhan vain on jotain luksusta, mitä esitellä ulkopaikkakuntalaisille! 

Itse en ainakaan halua maksaa veroja huvitusten ylläpitämiseksi. Enkä poliittisena päättäjänä halua käyttää muilta kerättyjä verovaroja viihteen rahoittamiseen. 

Kuitunenkin puhuu muodikkaasti kaupungin tulojen lisäämisestä, mutta puheen tasolle jää. Se onkin poliitikoilla suosittu tapa livahtaa faktoista fiktion puolelle: haikaillaan vain mannaa satavan pian taivaasta.  

Siinä Kuitunen sentään on oikeassa, että lakkauttamiset eivät luo positiivista kuvaa kaupungista. Silti hän on äänestänyt koulujen ja jopa lukion lakkauttamisen puolesta karkottaen näin lapsiperheitä pois Lohjalta. Itse puolustin näitä kouluja ja lukiota, koska koulutus ja sivistys ovat mielestäni juuri niitä tärkeitä asioita, mihin pitää panostaa. 

Viihdepalveluita ei kuulu verovaroin kustantaa etenkään sellaisessa kaupungissa, jossa on verorahasta tiukkaa. Jos sitä paitsi Kuitusen kaavailema louhoksen konserttisali olisi niin uskomaton rahasampo, luulisi sellaiseen investoimisen kiinnostavan oikeita yrittäjiä. Mutta yrittäjä Kuitunen taisikin olla taas vain yritystukia veronmaksajalta hakemassa.

Haluan asua järkevässä ja toimivassa kaupungissa, enkä sellaisessa korkean verotuksen kaupungissa, jossa tärkeintä on näemmä veronmaksajan kustantama tanssi ja laulu, kuten Kuitunen maalailee.   

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja

   

Lue lisää...

Uusi valtuusto lähtee kylpylään

Lohjan valtuusto puhuu säästöistä ja säästää kyllä tärkeistä palveluista, mutta seminaarimatkoihin rahaa voidaan laittaa haisemaan edelleenkin tosta noin vaan.


Jo edellisen valtuustokauden alussa tuli kutsu yön yli seminaariin Korpilammelle. Uutena valtuutettuna rohkeasti heti kritisoin menettelyä kalliiksi ja otin yhteyttä kaupungin johtoon. Seminaari tietenkin kuitenkin järjestettiin. Osallistuin itse silloin vain seminaariosuuksiin, mutta en jäänyt veronmaksajien rahoilla hotelliin yöpymään.


Nyt alkaa uusi valtuustokausi ja kappas: taas ollaan lähdössä kalliille seminaarimatkalle tutustumaan toisiimme ja visioimaan ym. strategiahumppaa konsultit mukana.


Perehdytysseminaari on asiana mielestäni tarpeellinen, mutta se voitaisiin järjestää myös edullisesti ja pääasiaan keskittyen. Nyt taas puitteet ja ylimääräinen kuorrutus ovat pääosassa ja seminaarin asiaosuudet ovat yhtä suurta ryhmätöiden tekemistä. Hohhoijaa. Kuin Elämyskaivos: siihenkin oli hienot raamit mietitty, mutta sisältö, se elämys jäi puuttumaan.


Tässä seminaarimatkaan liittyvä mielipidekirjoituksemme Länsi-Uusimaasta 26.4.2017:

LU 26.4.2017

Uusi valtuusto lähtee kylpylään

Lohjan uusi valtuusto, laaja virkamieskunta ja konsultit lähtevät kahdeksi päiväksi visioimaan, tutustumaan toisiinsa ja luomaan yhteishenkeä kylpylään Långvikiin Kirkkonummelle.

Perehdyttämisseminaari on sinänsä tarpeen, mikäli sen sisältö saadaan rautaiseksi ja tehokkaaksi. Emme kuitenkaan pidä järkevänä seminaarin toteuttamistapaa, koska se on tarpeettoman kallis.

Tietojemme mukaan seminaarimatkasta on päätetty kaupungin johtoryhmässä. Johtoryhmällä ei kuitenkaan ole päätösvaltaa tehdä tällaisia päätöksiä. Emme myöskään ole saaneet päätöstä pyynnöistä huolimatta nähtäväksemme. Poliittiset päättäjät eivät ole käsittääksemme voineet vaikuttaa päätökseen mitenkään.

Valtuuston perehdyttämisseminaarit voitaisiin aivan hyvin järjestää kaupungintalon tiloissa paljon halvemmalla. Ruokailla voidaan Monkolan ruokalassa ja mennä yöksi kotiin. Nyt sen sijaan veronmaksajan rahaa palaa Kirkkonummen kylpylään 20 000 euroa, jotta päästään yön yli reissuun. Jos jossakin voitaisiin säästää selvää rahaa, niin tässä, eikä asian varsinainen sisältö kärsisi lainkaan. Eikä tarvitsisi pelkästään puhua säästöistä, vaan voisimme oikeasti toimiakin säästäväisesti.

Jos pitäisimme seminaarin omalla kaupungintalollamme, virkamiehet voisivat lisäksi tehokkaammin jakaa aikaansa normitöiden ja seminaariosuuksien välillä. Nyt sen sijaan kaikki istuvat kaksi päivää kylpylähotellissa ja työt seisovat Lohjalla.

Pikaisen selvittelyn perusteella Vihdissä pidetään seminaari oman kunnan sisällä yksipäiväisenä eikä Hangossa reissata seminaarimatkalle.

Ehkä sitten säästämme ennemmin taas vaikka koulukyydeistä tasapuolisuuteen vedoten.

Piritta Poikonen (PS) ja Hannele Maittila (ML)
Kaupunginvaltuutettuja, Lohja

 

Lue lisää...

Matkailua ilman verotukea

Lohjan matkailussa tapahtuu vihdoinkin, mutta ei mitenkään kiitos kaupungin omien matkailuvirkamiesten ponnistusten.


Veikkaanpa, että tämä hanke halutaan vielä ampua alas juurikin siksi, kun tätä ei tehdä verorahalla... Kyllä, se voisi olla Lohjalla ihan pätevä peruste vastustaa jotain. Enkä nyt edes pahasti liioittele.  


Tästä hankkeesta pointsit siis kiinalaisille sijoittajille ja heidät tänne houkutelleelle Ahti Nauskalle.


Tässä mielipidekirjoitukseni aiheesta Länsi-Uusimaassa 18.4.2017:

LU 18.4.2017

Matkailua ilman verotukea

Lohjalle suunniteltu kiinalaisten lomakylä (LU 13.4.2017) on erinomainen uutinen Lohjan talousalueelle. Hanke on myös esimerkki siitä, kuinka vähän kunnan omilla matkailumarkkinointitoimenpiteillä on merkitystä silloin, kun aletaan puhua oikeasta liiketoiminnasta.

Tässäkin hankkeessa on tarvittu aitoa kysyntää (kiinalaisturistit), kykeneviä sijoittajia (Wahlberg & co) ja sijoittajat Lohjalle alun perin houkutellut yhteyshenkilö (Ahti Nauska). Lisäksi on tarvittu kaupungin maankäyttöpuolelta valmiutta tarttua asiaan. Mutta hankkeessa ei ole ollut mitään roolia esim. verorahoitteisella vuoden ”matkailuyritys” Lumo Oy:llä, jonka verorahoituksen aiheellisuuden kyseenalaistin taannoin (LU 14.3.2017 ja 16.3.2017).

Hanketta pitää nyt viedä eteenpäin rivakasti ja samalla huolellisesti selvitellen. On kohtuutonta vähätellä asiaa ”vitsiksi” (LU tekstaripalsta 14.4.2017). Nämä samat ”vitsailijat” ruikuttaisivat arvatenkin kovaan ääneen Lohjan huonommuutta, jos hanketta viriteltäisiinkin Lohjan sijaan Vihdin puolelle.

Jos Lohjalle todella rakennetaan yhteen paikkaan 80 korkeatasoista loma-asuntoa samanaikaisesti, kyseessä voisi olla myös erinomainen loma-asuntomessukohde. Sijoittajilta voisi selvittää myös sen, minkälainen Elämyskaivoksen elämys saattaisi kiinalaisturisteja viehättää - ja olisiko siihen peräti sijoittamishalukkuutta. Hiidenopiston olisi syytä ottaa aikanaan valikoimiinsa kiinan kielen alkeiskurssi, josta olisi hyötyä etenkin heille, jotka aikovat tarjota kiinalaisturisteille palveluita Lohjan alueella.

Hanke tuntuu vielä liian hyvältä ollakseen totta, mutta ei tätä nyt etukäteen periksi antaen saa päästää livahtamaan muille paikkakunnille.


Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja

Lue lisää...

Kävelykatu on haihattelua

Näiden vaalien hittiteemaksi on noussut se sinänsä kyllä ikuisuusaihe, että pitäisikö Lohjalle tehdä kävelykatu. Ei kiitos. Ei toimi. Ohessa kirjoitukseni aiheesta Länsi-Uusimaasta 4.4.2017:

Kävelykatu on haihattelua

Nykymalliseen Lohjan väljään keskustaan on aivan turha kuvitella saatavan lisää eloa laittamalla muutama betoniporsas estämään Laurinkadun autoliikenne. Mitä sille suljetulle kadunpätkälle oikein kuvitellaan syntyvän? Yhden ravintolan ja kahvilan terassitko siihen on tarkoitus levittää? Mahtaa olla tyypillisenä suomalaisena epävakaan sään kesäpäivänä hiljaista. Sitä tunnelmaa eivät pelasta edes siihen suunnitellut kukkaruukut.

Lohja on maaseutualuetta, jonka keskustassa kävijöistä suuri osa joutuu tulemaan paikalle muilla keinoin kuin kävelemällä. Ja koska Lohja on maaseutualuetta, on ilmeisesti niin, että täällä ihmisillä on riittävästi luonnonläheisiä paikkoja, missä käydä kävelemässä. Sekä monilla omat pihat, joilla viettää kesäpäivää. Ei siinä välttämättä tee mieli lähteä asfalttikentälle istuskelemaan.  

Olen ihmetellyt Lohjan johdon kroonista ikävää kävelykadun ja vilkkaan torin perään. Ikävän taustalla on ilmeisesti lomamatkoilla mieleen saatu kuvitelma keskieurooppalaisten vanhankaupungin aukioiden tunnelman siirtämisestä Lohjalle. Ajatus on herttainen, mutta muutama realiteetti unohtuu: ilmastomme ankaruus ja keskustan asukasmäärän vähyys.

Torikaupan taas ovat näivettäneet kuluttajien uudenlaiset tottumukset. Torimansikoista kyllä puhutaan, mutta oikeasti se 5 kg laatikko ostetaan marketin marjakojusta. Vaatteita ei enää torilta osteta, hyvä jos kaupoistakaan, vaan netistä jne. On kiva kokoontua torille katsomaan lavan ohjelmaa, mutta ei sitäkään iloa kukaan pysty loputtoman paljon rahoittamaan.   

Lohjalla on hienoja kahviloita, joissa on mukava olla sään suojassa. Nautitaan niistä. Hetkittäin torillamme on vilkasta. Iloitaan siitä. Uusiin suunnitteilla oleviin kauppakeskuksiin saadaan toivottavasti kauppakeskus Sellon tyyppistä katettua ja jopa tunnelmallista ”katutilaa”, johon syntyy uusia ympärivuotisia kohtaamispaikkoja. Käytetään niitä. Maailma muuttuu, meidän kuluttajien kysynnän ohjaamana. 

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja

Lue lisää...

Sote vapauttaa terveysasemien sijainnin

Lohjalla on siis lakkautettu pari terveysasemaa. Lakkautusta vastustaneet valtuutetut jakelevat nyt nimilistaa ikään kuin syntilistana siitä, että kuka äänesti mitenkin. Minä olin lakkautusten takana yhdessä valtuuston muun enemmistön kanssa ja seison päätökseni takana.


Ihmettelin aikani sitä, miksei lakkautusta etunenässä ajaneet astu esiin puolustamaan ratkaisun järkevyyttä. Aikani hiljaisuutta kuunneltuani päätin itse kirjoittaa asiasta (LU 27.3.2017).


En minä häpeä tai piilottele päätöksiäni saatikka pelkää niiden seurauksia. Toivon, että jos joku minua äänestää, hän sisäistää kantani tässäkin asiassa. Ei näitä päätöksiä kevyin mielin ja huvikseen tehdä. Mutta syystä. Tässä kirjoitukseni aiheesta:

Länsi-Uusimaa 27.3.2017

Sote vapauttaa terveysasemien sijainnin

Lähtötilanne Lohjan terveysasemaverkon osalta oli, että hieman yli 47 000 asukkaan kaupungissamme oli 8 terveysasemaa. HUS:ssa olen eri yhteyksissä oppinut, että nuo luvut ovat todella tehottomia. Ne ovat herättäneet muihin Uudenmaan kuntiin verrattaessa pääasiassa ihmetteleviä kommentteja siitä, eikö meillä Lohjalla ole osattu hoitaa taloutta lainkaan.

Tällä valtuustokaudella terveysasemia lakkautettiin kaksi ja yksi on käytännössä lakannut. Ratkaisut ovat ikäviä terveysasemien läheisyydessä asuville, mutta tarkasteltaessa asiaa kaikkien Lohjan asukkaiden kannalta valtuuston enemmistön tekemää ratkaisua voi pitää järkevänä.

Itse olen jo ennen edellisiä vaaleja linjannut päätöksenteon ohjenuorakseni sen, että päivittäin tarvittavat palvelut kuten koulut ja lukio, ovat perustellummin lähipalveluja toisin kuin terveysaseman kaltaiset palvelut, joita suurin osa lohjalaisista käyttää korkeintaan muutaman kerran vuodessa.

Sote-uudistuksen myötä terveysasemien tilanne muuttuu. Terveysasemien paikkaa eivät enää ratkaisekaan pelkästään poliitikot, koska verovaroista rahoitettuja terveyspalveluja voivat tarjota myös yksityiset yritykset. Ne taas päättävät ihan itse sen, minne ne asemiaan perustavat. 

Jos esimerkiksi Mäntynummen ja Virkkalan alueilla on riittävä asukaspohja, sinne luulisi jonkun yksityisen yrityksen tulevan pikavauhdilla perustamaan terveysasemat ja ”rahastamaan yhteiskuntaa”, millaiseksi siis tulevaisuuden terveyspalvelujen tarjoaminen on sote-uudistuksen kriitikoiden toimesta leimattu.

Kriitikot ovat myös väittäneet, että yksityisten pyörittämiä terveysasemia perustettaisiin kuitenkin vain sinne, missä on hyvävointista väkeä. Jos niin käy, eipä niitä yksityisten pyörittämiä asemia sitten kovin monta tule koko maahan. Sittenpä taas ei tarvitse pelätä sitä edellä mainittua asiaa, että terveysfirmat rahastavat yhteiskunnan kuiviin.


Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja

Lue lisää...

Kaikki rakastavat matkailua

Kirjoitukseni vuoden matkailuyritys Lumo Oy:n rahoituspohjasta sai Lumon toimitusjohtajan vuodattamaan pitkän puolustuspuheen täynnä samaa vanhaa jankkausta matkailun verotuen puolesta. Hänen mukaansa jopa osa Lohjan partureiden asiakkaista on turisteja eli verotuki menee lopulta myös mainitsemieni partureiden hyväksi... Tuota noin, mietitäänpäs tätä nyt matkailun kannalta: jos Lohjalle saapuvan matkailijan päivän ohjelmanumero on todellakin parturissa istuminen, niin aika vähissä ovat ne varsinaiset matkailulliset elementit Lohjalla... Ja ihan oikeastiko meidän verotuella pitäisi kasvattaa jonkun ABC-ketjun myymiä polttoainemääriä?! Kyllä ABC pärjää omillaankin.


Samoin kaupunginhallituksemme puheenjohtaja Äyräväinen syytti eilisessä 15.3.2017 lehdessä vihamielisestä asenteesta, kun lehdessä on kirjoiteltu nyt matkailusta ja joku muu on puuttunut taas Elämyskaivoksenkin rahoitukseen. Mutta kun eihän kyse ole vihamielisyydestä, jos kyselee verorahojen käytön perään. Viha on tässäkin tapauksessa sen korvien välissä, joka tietää törsäävänsä vähiä verorahojamme muuhun kuin tarpeelliseen.


Tässä vastaukseni kumpaisenkin avautumiseen. Enemmänkin olisi voinut ruotia, mutta en viitsi.

LU 16.3.2017

Kaikki rakastavat matkailua

Kaupunginhallituksen pj Äyräväinen tulkitsee (LU 15.3.2017) verovarojen käytön perään tiedustelun vihamieliseksi suhtautumiseksi matkailua kohtaan.


Kukaan ei kuitenkaan ole vastustanut – saati vihannut – esimerkiksi Elämyskaivosta sinänsä, mutta mielestäni oli edesvastuutonta edes ehdottaa valtuustolle, että kaivokseen käytettäisiin 6 miljoonaa euroa verorahaa. Aidosti houkuttelevalle ja laskennallisesti kannattavalle matkailukohteelle luulisi löytyvän yksityiset rahoittajat. Etenkin näinä aikoina, kun raha epätoivoisesti etsii hyviä sijoituskohteita.

Tämän lehden palstoilla ei myöskään ole vastustettu eikä vihattu ylipäänsä matkailua mitenkään, mutta on aiheellista kysyä, miksi tämä kasvuala tarvitsee jatkuvaa verotukea. Yleensä aito kasvubusiness kun kasvaa aidon kysynnän varassa ilman, että muiden alojen työntekijät maksavat sille tukea omasta pussistaan veron muodossa. Matkailulle on kuitenkin ilmeisesti koittanut ikuisen verotuen päivät. Itse olen opiskellut myös matkailua Helsingin yliopistossa ja siellä kyllä opetetaan sen olevan liiketoimintaa eikä verotuen perään vinkumista.

Lumo Oy:n toimitusjohtaja Punamäen purkauksen (LU 15.3.2017) matkailun verotuen puolesta ymmärtää kyllä, koska ilman veronmaksajien merkittävää tukea ei hänkään olisi enää Lumon toimitusjohtaja.

Punamäen puolustuspuheenvuoro jää pituudestaan huolimatta erittäin ontoksi. Kirjoituksestaan päätellen hän kokee verotuen oikeaksi esimerkiksi siksi, että Lohjan huoltamot, kuten jättimäinen ABC-ketju, voisivat sen ansiosta aikaisempaakin lihavammin. Veronmaksajana en koe tuota ajatustapaa perustelluksi.

PIRITTA POIKONEN
Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja

Lue lisää...

Vuoden matkailuyritys toimii verovaroin

Aina kun Lohjan kaupungin rahankäyttöä pöyhii, paljastuu jotain leväperäistä. Milloin se on 60 000 euron konserttiflyygeleitä tai milloin miljoonan orkestereita. Nyt viimeisimpänä tämä "vuoden matkailuyritys" Lumo Oy, joka onkin pääasiassa verovaroin toimiva putiikki eikä mikään oikea yritys.


Olen yli neljä vuotta ollut valtuustossa, ja vasta nyt minulle paljastui tällainenkin verotuki. Mielestäni en ole ihan tyhmä enkä laiska, mutta silti tämä oli minulta jäänyt huomaamatta. Tätähän ei nimittäin talousarviosta eikä tilipäätöksestä näe, vaan touhu on piilotettuna matkailun kokonaisbudjettiin. Eikä näitä ylimääräisiä verorahojen tuhlauskohteita koskaan tuoda reilusti ja rehellisesti valtuutetuille päätettäväksi, kun säästökohteita etsitään. Tämänkin rahoitus on myönnetty sitä paitsi kaupunginhallituksessa.


Tässä mielipidekirjoitukseni aiheesta:
  

Länsi-Uusimaa 14.3.2017

Vuoden matkailuyritys toimii verovaroin

Viime viikolla uutisoitiin (LU 6.3.2017) Lohjan Matkailukeskuksen valinneen vuoden matkailuyritykseksi Lumo Matkailu Oy:n. Asiasta innostuneena aloin tutkia Lumon tietoja. Paljastui, ettei kyseessä olekaan mikään oikea voittoa tavoitteleva yritys, vaan pitkälti veronmaksajien rahoittama yrityksen kaltainen toimija.

Paljastui myös, että vuoden matkailuyrityksen valinneessa palkintoraadissa istui Lohjan matkailupäällikkö, joka istuu myös voittajapalkinnon saaneen Lumon hallituksessa. Palkittiin siis itse itseään. Tämä palkinto ei toki ole maailman vakavin asia eikä tässä mitään vakavasti otettavia sääntöjä ole rikottu, mutta tyylipisteitä ei asiasta voi jakaa.

Verovaroin rahoitettu Lohjan Matkailukeskus valitsi voittajaksi siis verovaroin rahoitetun Lumo Matkailu Oy:n. Voitto onkin Lumolle kipeän ajankohtainen, koska Lumolle myönnetty kolmen vuoden verorahoitus on ollut katkolla. 

Verovarojen jakaminen matkailulle on yksi Lohjan johdon erityissuojeluksessa oleva asia. Matkailun pitäisi kuitenkin oikeasti olla markkinaehtoista liiketoimintaa eikä tukiaistoimintaa - etenkin kun kyseessä on voimakas kasvuala. 

Kyllähän alueemme matkailuyritysten ja ravitsemusliikkeiden pitäisi tulla toimeen ilman, että me muiden alojen työntekijät tuemme meiltä palkasta perittävällä kuntaverolla juuri matkailualan yrityksiä. Yhtä hyvin voisimme kai tukea myös lohjalaisia partureita tai miksei vaikka autokorjaamoita. Työllistäväthän nekin. Niiden on pärjättävä omillaan.

On myös muistettava, että samaan aikaan, kun Lohjan kaupunki syytää verorahaa esim. matkailuun ja uusiin konserttiflyygeleihin, on syrjäisemmillä seuduilla edelleen ongelmia koulukyytien kanssa, eikä niihin riitä rahaa. Mutta näitä asioita ei kuulemma saa verrata toisiinsa tai on pölhöpopulisti.

PIRITTA POIKONEN
Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja

Lue lisää...

Turhia työryhmiä Lohjalla

Lohjalle on pesiytynyt sellainen outo työskentelytapa, jossa kaupungin poliittinen eliitti ottaa kaikki vähänkin mielenkiintoisemmat asiat itse itselleen nimittämiin työryhmiin ja näin samat naamat sumplivat jutut aina keskenään. Malli on epädemokraattinen, kallis ja tuottaa huonoja päätöksiä.


Kirjoitin asiasta mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaahan 23.1.2017:

Turhia työryhmiä Lohjalla

Lohjan valtuuston ja virkamieshallinnon välistä vuorovaikutusta vaivaa epämääräisyys ja pöhöttyneisyys. Eihän meillä saada edes yhtä kukkapurkkia torille ilman, että asiaa varten pitää perustaa työryhmä!

Lohjalla erilaiset työryhmät ovat jyränneet normaalit lautakunnat. Lohjalla on sääntöjen mukaiset lautakunnat, joiden tehtävä olisi ensi vaiheessa pureutua päätettäväksi tuleviin asioihin. Nyt kaupunginhallitus ei kuitenkaan anna lautakunnille edes mahdollisuutta, vaan se ottaa asiat omaan kontrolliinsa työryhmämallin kautta. Loppu jyräämisestä yritetään hoitaa valtuustossa ryhmäkurilla. 

Asiaan kuin asiaan perustetaan työryhmä, usein turhaan. Itsekin olen ollut nimettynä muutamaan sellaiseen työ- ja ohjausryhmään, joiden olemassaolon on voinut kyseenalaistaa jo asettamisvaiheessa ja olenkin ääneen näitä turhanpäiväisiä kokouksia paikan päällä usein kritisoinut. 

Työryhmämalli paisui huippuunsa palveluverkko- ja organisaatiouudistusta valmisteltaessa. Kouluja ja terveyskeskuksia tarkastelemaan perustettiin työryhmä, johon kuului 13 poliitikkoa ja useita virkamiehiä. Työryhmässä ei äänestetty mistään, vaan valtuustolle tuotiin yksimieliset lakkautusesitykset, jotka myötäilivät jo etukäteen arvattavissa ollutta virkamiesten lakkautuslinjaa. 

Virkamiehille työryhmämalli onkin mieluinen. Lohjan työryhmissä on ollut havaittavissa ns. Tukholman syndrooman piirteitä: poliitikot, jotka on ”kaapattu” hallinnon kainaloon työryhmiin, alkavat kaappauksen kuluessa suhtautua ”kaappareidensa” tekemisiin myötämielisesti. Tällainen mankelointi on vaarallista demokratian kannalta.

Ylimääräiset hallintorakenteet maksavat myös rahaa. Nyt meillä touhusi joukko poliitikkoja ylimääräisessä työryhmässä kokoustaen peräti 30 kertaa, mikä vastaa kolmen lautakunnan vuosittaisten kokousten määrää. Ylimääräisen työn määrää sinänsä ei kiistä kukaan, mutta tarpeellisuus on toinen juttu. Mutta näin näitä asioita on kuulemma paras tehdä. Olen eri mieltä. Mielestäni on väärin luoda sitä mielikuvaa, että normaalit lautakunnat eivät muka olisi pystyneet esim. palveluverkkoa käsittelemään.

Lohjan uudessa organisaatiossa on nyt siilot purettu. Uudet lautakunnat ovat poikkihallinnollisempia yhdistelmiä entisistä. Uuden valtuuston kannattaisikin pitää huoli, että asioiden valmistelu tapahtuu jatkossa lautakunnissa. Uusi kaupunginhallitus ei saisi enää luoda uutta hallinnollista työtä perustamalla ylimääräisiä työryhmiä lautakuntien lisäksi. Normaali hallintorakenne on riittävä, emmekä tarvitse työryhmiä, jotka ovat kuin ”valtuusto valtuustossa”. 

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu, Lohja (ps)   

Lue lisää...

Lohjan kallis uusi organisaatio

Kun jokunen on ihmetellyt, miksi en ole pyrkimässä uudelleen valtuustoon, niin tässä on yksi vastaus: tämä on aivan toivoton sekopäätivoli koko valtuusto.

Valtuusto ensin päättää, että organisaatiouudistuksen myötä ei koroteta johtajien palkkoja, mutta niin vaan on muutaman kuukauden päästä hallitus päättämässä johtajien palkkojen korotuksesta...! Pthyi. Tässä kirjoitukseni aiheesta Länsi-Uusimaassa 19.12.2016:

LU 19.12.2016

Lohjan kallis uusi organisaatio


Lohjan valtuusto päätti tammikuussa 2016 organisaatiouudistuksesta kehnosti valmistautuneena. Päätöksen perusteluissa kuitenkin todetaan järkevästi se, että ”organisaatiomuutoksella ei ainakaan alkuvaiheessa muuteta johtajien palkkoja”. 

Toisin on kuitenkin käymässä: kaupunginhallitus käsittelee parhaillaan johtajien palkkojen korotuksia! Eli korotuksia, joita ei pitänyt tulla ainakaan alkuvaiheessa - jos siis koskaan – työstetäänkin täyttä päätä jo nyt ennen kuin koko uusi organisaatio on ollut päivääkään vielä edes olemassa.


Korkeampia palkkoja perustellaan lisääntyneillä töillä ja vastuilla. Ketään ei kuitenkaan irtisanota Lohjan organisaatiosta eikä kenenkään palkkaa lasketa. On vain luotu uusi johtoportaan taso, jolle on ilmestynyt uutta hallinnoitavaa. Uusi organisaatio luo siis itse itsessään uutta hallinnollista työtä ja kasvattaa näin veronmaksajien taakkaa. Uudistus siis paisuttaa hallintoa.

Kaupunginhallituksen päätösesityksistä tämä kokonaiskuvio ei tosin käy helposti ilmi. Siellä puhutaan virkojen lakkauttamisen tuomasta miljoonan ”säästöstä”, vaikka samaan aikaan perustetaan samoille virkamiehille uusia virkoja tai muutetaan vanhoja virkoja siten, että muutoksen myötä Lohjan johtoportaan palkkasumma on 1.1.2017 lukien kalliimpi kuin mitä se on ollut vuonna 2016. Eipä juhli kovinkaan monen muun työpaikan työntekijät moisilla korotuksilla näinä kiky-sopimuksen aikoina.

Tämä kaikki on seurausta siitä, että uudistukselle ei asetettu mitään kunnollisia taloudellisia tavoitteita. Mitään palkkasumman euromääräisiä vähennystavoitteita tai hallintohenkilöstön määrän karsimisia ei asetettu, vaikka poliittisissa puheissa voivoteltiinkin kuntaliitoksen myötä ylisuureksi paisunutta organisaatiota. Alettiin vain kiireellä tanssia organisaatiohumppaa nimeltä ”siiloista matriisiin”. 

Lohjan organisaatiouudistus oli alun perinkin liian aikaisin ajoitettu. Uudistus johtaa nykyisten virka-asemien betonointiin. Kun kuntaliitoksesta johtuva irtisanomisten suoja-aika päättyy vuoden 2017 lopussa, ei väkeä tulla enää vähentämään, vaan uusi hallintorakenne on silloin jo jämähtänyt asemiinsa. Lohja hukkaa näin todellisen hallinnollisen uudistamisen tilaisuutensa.

Lisäksi uusi organisaatiomalli sopii kehnosti sote-uudistukseen muutoinkin kuin aikataulunsa puolesta. Organisaatiouudistuksen paremman aikataulun puolesta äänesti tammikuussa vain neljä meistä valtuutetuista (Inkeri Kangas, Markku Lehtonen, Hannele Maittila, Piritta Poikonen).

Kaupungin henkilöstönkin suunnalta on tullut vielä myöhään joulukuussa viestiä siitä, että monikaan ei tiedä uutta esimiestään, jolle pitäisi kuitenkin vastata tekemisistään jo 1.1.2017 lukien.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu, Lohja (ps)

Lue lisää...

Lohjan talous ei saa olla pyramidihuijaus

Ihan hirveän hyvin ei etene tämä suunnitelmani olla valtuuston loppukausi jäitä hatussa ja suu supussa... ;) Perjantain valtuustoseminaaria kuvaavat mielestäni nämä termit: pyramidihuijaus, varjonyrkkeily ja organisaatio-Hubbabubba. Mutta siitä riitti hehkutusta, kun virkamiehet olivat saaneet myönnettyä kesäkahvilalle luvat sujuvasti. Eli siis johtajamme kehuivat kilpaa sitä, että tulipa tehtyä työ kuten oletuskin on... Samalla tavalla sujuvastihan niitä lupia myönnetään muissakin Uudenmaan kunnissa. Business as usual.

On se nyt kumma, etteivät nämä 7000 - 9000 euron kuukausipalkkaa nauttivat johtavat virkamiehet saa tätä hommaa raiteille. Ei tule mitään järkeviä esityksiä päätettäväksi. Olen niitä vaatinut jo aiempinakin vuosina. Mutta eiköhän syksyn budjettivalmistelu mene taas kerran niin, että poliitikkojen pitää joko keksiä kaikki itse keskenämme (eikä niitä ehdotuksia noteerata kuitenkaan) tai sitten meiltä pyydetään vain numeroina vuosikate ja veroprosentti. Vaikka sisältöähän meidän pitäisi käsitellä. Sisällön taas tuntevat nämä huippuliksaaa vetävät johtajamme eikä me poliitikot. 

Tässä mielipidekirjoitukseni päivän Länskäristä:

Länsi-Uusimaa 23.5.2016

Lohjan talous ei saa olla pyramidihuijaus

Lohjan valtuuston kevätseminaarissa kuultiin talouslukuja ja hämmästeltiin uuden organisaation erikoisia koukeroita. Paljon melua, vähän villoja.

Talouden tila ei ole hyvä. Menot kasvavat tuloja nopeammin ja rakennuskanta on homeessa. Muuttotappiokin kiihtyy.

Taloustilanteen käsittely oli kuitenkin epämääräistä. Koko seminaaripäivän ajan annettiin kyllä ymmärtää, että on olemassa ”vaikeita päätöksiä”, joita tekemällä valtuusto saisi talouden syöksylaskun korjattua. Mitä ne vaikeat talouspäätökset oikein ovat? Yhtään esimerkkiä tällaisista päätöksistä ei annettu.

Samoin annettiin ymmärtää, että valtuustolta on jäänyt jotain tärkeää päättämättä. Ilmeisesti koska emme ole vielä lakkauttaneet kaikkia kouluja ja terveyskeskuksia, kaikki on nyt sen takia pilalla? Totuus on kuitenkin se, että vaikka lakkauttaisimme loputkin pienet koulut ja haalisimme niistä muutamien kymppitonnien säästöt, olisimme silti tässä samassa tilanteessa. Sylissämme on kymmenien miljoonien kouluremontit, koska suuret koulumme ovat homeessa. Myöskään loput terveyskeskukset lakkauttamalla emme vähentäisi sairauskuluja mitenkään merkittävällä tavalla.

Enemmän pitäisi siis tehdä. Ratkaisevin menoerämme eli henkilöstömenot on kuitenkin asia, johon ei saa koskea. Lohjallahan ei tunnetusti lomauteta, vaikka valtuusto niin julisti tekevänsä toissavuoden budjetin yhteydessä. Irtisanomisista taas ei saa valtuustossa enää puhua, vaikka kuntaliitosten viiden vuoden suoja-ajasta on kulunut jo 3,5 vuotta. Päinvastoin on kehitetty uusia ”prosessinomistajan” tehtäviä asioihin, jotka eivät edes ole prosesseja, saati mitenkään merkityksellisiä kuntalaisen kannalta! Miljoonaluokan orkestereihin ja muuhun viihteeseen ei myöskään saa koskea.

Pahoin pelkään, ettemme tule ikinä saamaan virkamiehiltämme tehtäväksi mitään ”vaikeita päätöksiä”, vaikka niitä kuitenkin vihjaillaan olevan. Ainoat oikeasti talouden tilaan tehoavat päätökset ovat sellaisia, joita virkamiehet eivät tule meille esittämään, koska henkilöstömenot ja elitistiset viihdepalvelut ovat tiukassa erityissuojeluksessa.

Kaiken huippuna, vaikka meillä on nyt jo kymmenien miljoonien pakolliset kouluinvestoinnit maksettavana, ympäristöjohtaja vaati seminaarissa taas veronmaksajia kustantamaan monen miljoonan euron hukkainvestoinnin eli Elämyskaivoksen. Kaupunkimme johdolla on ilmeisiä vaikeuksia järkevän priorisoinnin kanssa.

Ylipäänsä puheen kääntäminen ”tulopuolen kohentamiseen” ja muuhun positiivisuushöttöön kasvavine asukasmäärineen on suosittu tapa sulkea silmät oikeilta ongelmakohdilta. Oikeastihan meidän tulee korjata taloutemme siten, että se on myös tällä nykyisellä väkimäärällä tasapainossa. Eihän kunta voi olla mikään pyramidihuijaus, joka perustuu aina vain uusien maksajien houkuttelemiseen. Pitää muistaa, että jokainen uusi veronmaksaja tuo tullessaan myös omat menoeränsä koulupaikkoineen, sairasteluineen ja muine palvelutarpeineen.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (ps), Lohja

Lue lisää...

Oikeus paperisiin asiakirjoihin

On tämä uskomatonta: valtuusto päätti joulukuussa 2014 omista työskentelytavoistaan, mutta reilun vuoden päästä virkamiehet jyräävät taas ja meidän pitää jälleen puolustaa omaa ratkaisuamme!

Mikähän siinä edellisen äänestyksen tuloksessa oli niin vaikea ymmärtää? Miten on näin vaikea Lohjalla noudattaa sitä, että valtuusto on ylin päättävä elin? Kun valtuusto on jotain kerran linjannut omista työskentelytavoistaan, sillä linjalla sitten mennään - ellei olosuhteissa tai valtuuston kokoonpanossa tapahdu olennaista muutosta. Nyt sellaisia muutoksia ei todellakaan ole tapahtunut.

Tässä mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaasta 11.5.2016, valtuustopäivän aamuna:

Länsi-Uusimaa 11.5.2016

Oikeus paperisiin asiakirjoihin

Lohjan valtuusto päätti joulukuussa 2014 äänin 31 – 20, että valtuutettu saa edelleen halutessaan kokousasiakirjat myös paperisena - eikä siis pelkästään sähköisenä tietoportaaliin.

Itse siirryin pelkästään sähköisiin kokousmateriaaleihin oma-aloitteisesti jo kauan ennen kuin virkamiehet olivat sitä edes ehdottaneet. Luen myös kaunokirjallisuuden pääasiassa sähköisellä lukulaitteella. Silti en vaadi, että jokaisen kollegani valtuustossa täytyisi niin tehdä. Jos paperit ovat tarpeen, niin sitten ne ovat.

Nyt, reilu vuosi edellisestä äänestyksestä, meillä on kuitenkin jälleen tänä iltana edessämme päätös samasta asiasta. Taas valtuutetuilta halutaan estää paperisten kokousasiakirjojen saaminen.

Jokaisen kansan valitseman valtuutetun tulee voida tehdä työtään ilman teknisiä esteitä. Nyt kuitenkin halutaan väkisin aiheuttaa haittaa niille valtuutetuille, jotka eivät vielä koe digimaailman välineitä omikseen. Tällainen työskentelyn vaikeuttaminen on väärin.

Mitenköhän tämänkään lehden kaikilta lukijoilta onnistuisi pelkkään nettilehteen siirtyminen? Paperilehdelle riittääkin tilaajia hyvästä syystä!

Papereiden kieltämisellä ei saavutettaisi edes säästöjä ja tavoite nopeammin ”pikakelauksella” sujuvista kokouksista on mielestäni jopa itsekäs. Asiat on puitava pitkän kaavan mukaan silloin kun ne ovat päätettävänä. Jos ei sitä kestä, on hakeutunut vääriin hommiin.

Lohjan kaupungin käyttämä sähköinen kokousjärjestelmä ei edes ole vielä läheskään valmis. Järjestelmää pilotoineessa lautakunnassa vuosienkaan harjoittelun jälkeen ei yksikään kokous ole sujunut ilman ongelmia. Lisäksi systeemiä ei ole rakennettu Lohjan käyttämiä iPad-laitteita ajatellen ja siihen on myös teetetty aivan turhia kilkkeitä – mistä toki valmistaja Innofactor veloittaa kalliin hinnan.

Valtuuston kokousten pöytäkirjoja taas ei ole saatavissa kuin vain noin vuoden ajalta sähköisessä arkistossa. Tätäkin mielipidekirjoitusta varten jouduin pyytämään joulukuun 2014 pöytäkirjan erikseen, koska tietoportaalista se oli jo kadonnut! Sain pöytäkirjan paloissa neljässä (!) eri sähköpostissa siten, että liitteiden numerointi oli mennyt sekaisin. Sain pahoittelujen ohessa myös vinkin siitä, että pöytäkirja olisi luettavissa selkeämmässä paperimuodossa kaupungintalolla. Se tosin edellyttäisi minulta puolen tunnin ajamista yhteen suuntaan. Mikä sähköinen järjestelmä se sellainen on, joka kuitenkin edellyttää ajelua paikan päälle papereita lukemaan?

Suunta kohti sähköistä kokousmenettelyä on oikea ja lopulta se tulee tapahtumaan kokonaan. Sitä ennen joudumme elämään vuosia siirtymäaikaa, koska välineet ja niiden käyttäjät eivät ole vielä valmiita ja valmiina. Siksi sähköisen järjestelmän rinnalla pitää säilyttää oikeus saada asiakirjat myös paperisina.  

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu (ps), Lohja 

Lue lisää...

Lohjan hätiköity organisaatiouudistus

Vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoitella organisaatiouudistuksesta lehteenkin. Inspiroiduin edellispäivän lehdessä olleesta toisen valtuutetun hyvästä kirjoituksesta. Toivottavasti tilanne aukeaa nyt kuntalaisillekin paremmin. Valtuustossa tähän hommaan ei tule mitään rotia. Pidemmän vuodatuksen rapustelin tänne blogiin jo kolmisen viikko sitten, se löytyy tästä linkistä. Tässä alla mielipidekirjoitukseni Länskäristä 12.2.2016:

Länsi-Uusimaa 12.2.2016

Lohjan hätiköity organisaatiouudistus

Toni Hägg kirjoitti tärkeää asiaa Lohjan kaupungin organisaatiouudistuksesta (LU 11.2.2016). Lähtökohta on ollut, että hallintohenkilökunnan ja johtajien määrää ei ainakaan lisätä uudistuksen myötä. Koska kuntaliitoksen irtisanomissuoja-aika on vielä voimassa, ei henkilöstön määrää voida vielä vähentääkään. 

Järkevintä olisi siis täystyöllistää koko nykyinen henkilöstö sen kyvyt mahdollisimman hyvin hyödyntäen. Johtajiston uudistaminen etsimällä kykyjä vain nykyisten johtajien piiristä ei siihen välttämättä johda. Mahdollisten hakijoiden piirin pitäisi lähtökohtaisesti kattaa kaupungin koko henkilöstö. Toni Hägginkin kritisoima hyvävelivirkajärjestelmä on siis huono.

Organisaatiouudistus on myös täysin väärin ajoitettu. Kiirettä toki pitää, että saadaan omat uudet asemat ja uusi organisaatio vakiinnutettua ennen kuin kuntaliitoksen suoma irtisanomissuoja-aika päättyy vuoden 2017 lopussa. Vaikka organisaatio on hädin tuskin toipunut edellisestä organisaatiouudistuksesta, pakka on taas sekaisin. Missään välissä ei ehdi olla työrauhaa tehdä tehokkaasti niitä oikeitakin töitä.

Kun irtisanomissuoja-aika päättyy 2017, hallintohenkilöstön määrää ei tulla enää tarkastelemaan kriittisesti. Valtuusto ei kuitenkaan äänestyksen jälkeen halunnut asettaa uudistukselle parempaa ajankohtaa, vaikka sote-uudistuskin tulee ja lohkaisee toisen toimialajohtajan alta lähes kaiken maakuntaan. Kaupungin perushallintoväkeä sinne ei kuitenkaan siirry.

Uudistukselle ei myöskään ole asetettu mitään kunnollisia taloudellisia tavoitteita. ”Tuottavuudesta” puhutaan paljon ja hallintohimmeleitä piirrellään tohkeissaan, mutta mitään palkkasumman euromääräisiä vähennystavoitteita tai hallintohenkilöstön määrän karsimisia ei ole asetettu. Ei, vaikka poliitikkojen puheissa vilahteleekin kuntaliitoksen myötä suureksi paisunut organisaatio. 

Vielähän vähennyksiä ei päästäisikään toteuttamaan kunnolla, joten siksi uudistusta pitäisi lykätä muutamalla kuukaudella ja valmistella se nykyistä jämäkämmin. Olisi ajateltava myös veronmaksajan tilannetta eikä vain oman viran jatkumista tai palkan suuruutta.

Palkkojen osalta ollaan kuitenkin päätymässä ainakin uusien toimialajohtajien palkan korottamiseen, koska heille tulee enemmän vastuuta ja työtä. Tämän täytyisi siis näkyä jossain toisaalla palkkojen alentamisina ja töiden vähenemisenä. Jos tällaista vähentämistä ei näy, on organisaatiouudistus ilmeisesti tuottamassa vain lisää sellaista hallinnollista tauhkaa ja näennäistyötä, jota nykyorganisaatiossa ei sentään ole. 

Uudistus vaikuttaa siis hätiköidyltä, huonosti perustellulta ja kalliilta.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Lue lisää...

Eipäs hämärretä asioita - Orkesterikeskustelun jatkoa

Länsi-Uusimaassa jatkuu edelleen orkesterikeskustelu. Erinomaista, että asiasta keskustellaan ja saamani palautteen mukaan keskustelu on ollut tarpeen. Toki on ikävää, että asialliseen avaukseen vastataan ensiksi ahdasmielisyyssyytöksillä ym. asiattomuuksilla, mutta nyt keskustelu näyttäisi asettuvan järkevälle tasolle.

Rouva Woude kirjoitti eilen tyyliltään asiallisen, mutta sisällöltään niin vedättävän tekstin (LU 26.8.2015), että vielä piti minunkin tarttua kynään (LU 27.8.2015). Esimerkiksi valtiolta saatu veroraha olisi muka aitoa tuloa! Kyllä se tuki on veronmaksajan pussista revittyä sekin. Orkesterin aitoa tuloa ovat pääsylipputulot eivätkä mitkään avustukset.

Tässä vastineeni:

Eipäs hämärretä asioita

LU 27.8.2015

Toisin kuin Henriette van der Woude-Rantalaiho (LU 26.8.2015) virheellisesti väittää, orkesterimme nettomeno ei suinkaan ole 400 000, vaan toiminta on lähemmäs 900 000 euron edestä puhtaasti veronmaksajien harteilla. 

Lohjalaiset maksavat siitä reilun 400 000 yksin ja lisäksi lähes 500 000 veroeuroa kerätään myös muilta suomalaisilta, jotka valtion veroa maksavat.

Toiminta on siis rankasti tappiollista.

Woude-Rantalaihoa mukaillen kysyisin: Miten autoa omistamaton pusulalainen tai karjalohjalainen nykyään matkustaa orkesterimme konsertteihin Laurentius-saliin? Taksillako?

Jos järjestäisimme orkesterin sijaan veroavustettuja tilausbussimatkoja pääkaupunkiseudun konsertteihin, näiden bussien reitit voisivat helposti ja edullisesti kulkea välillä myös muualta kuin keskustasta.

On kummallista ajatella, että orkesterin lakkauttaminen johtaisi muusikoiden pysyvään työttömyyteen. Kyllähän rautainen ammattilainen, jonka musisoinnille tuntuu olevan kysyntää, uuden työn löytää. Käsittääkseni kaupunginorkesterimme ei sentään ole mikään suojatyöpaikka.

Kunnan rahankäytöstä tulee keskustella kokonaisuutena ja asioita on vertailtava. Kunnan lakisääteiset tehtävät tulee aina asettaa vapaaehtoisten viihdepainotteisten tehtävien edelle.

Mielestäni on irvokasta kehuskella maailmanluokan kaupunginorkesterilla samaan aikaan kun arkiset asiat tökkivät pahasti ja veroäyrimme on jo huiman korkea. Onko lohjalainen kunnallinen vanhustenhoito myös jo maailman huipputasolla? Ikävät arkiset esimerkit tuppaavat yleensä todistamaan toista, vaikka hyviäkin tilanteita on onneksi.

Asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen etenkin silloin, kun rahasta on tiukkaa.


Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu
Lohja

Woude pysyy "nyt" asiassa. Viimeksi meniki överiksi.
(LU 26.8.2015)

Lue lisää...

Liikaa verorahaa sirkushuveihin - Vastine Woudelle

LU 25.8.2015

Eilisessä Länskärissä oli eriskummallinen kirjoitus lehtori Woude-Rantalaiholta, jossa hän haukkui minut ahdasmieliseksi, epäisänmaalliseksi ja vihjaili minun pitävän rockkonserteista, koska siellä voi kännätä. Eipä voinut enemmän pieleen lehtori raivossaan harhautua.

Alla tänään julkaistu asiallinen vastaukseni eiliseen törkytekstiin. Myös tekstaripalsta pullisteli. Kiitos Lohjalaiset kannanotoistanne. Joukkovoimaa!


Liikaa verorahaa sirkushuveihin

Länsi-Uusimaa 25.8.2015

Henriette van der Woude-Rantalaihon hämmentävä raivonpurkaus minua kohtaan (LU 24.8.2015) ei vastinetta ansaitsisi, mutta se kuitenkin saa sen tässä.

Vaikka Woude-Rantalaihon arvion mukaan olenkin ahdasmielinen, ainakin musiikki- ja taidemakuni on monipuolisempi kuin hänen makunsa. Minä näet kannatan korkeakulttuurin lisäksi myös populäärikulttuuria. Myös sitä rockmusiikkia, jonka on tultava toimeen ilman veronmaksajien jatkuvia valtavia rahallisia panostuksia! Mieleni ei siis ole ahdas, mutta ajattelutapani on realistinen.

Woude-Rantalaihon purkauksesta jää epäselväksi mm. se, miten koko asiaan liittyvät hänen mainitsemansa ”virkistysjuomien” myyjien kukkarot, joiden lihomattomuus hänen oudon väitteensä mukaan jotenkin minua muka harmittaisi. Etenkin kun en itse minkään lajin ”virkistysjuomia” myy enkä edes käytä lainkaan.

Onko huippulaadukkaan, mutta myös huippukalliin kaupunginorkesterimme puolustaminen jo näin

LU 25.8.2015

heikoissa pitimissä? Sittenhän tässä on toivoa saada kaupungin ylenpalttinen rahankäyttö sirkushuvien osalta aisoihin. Lohjalaisille veronmaksajille olisi paljon halvempaa esim. se, että verovaroin avustettaisiin tilausbussi konserttimatkalaisia varten pari kertaa kuussa Helsinkiin tai Espooseen.

Lohjalla ei suju moni arkinen, kunnan pakollisiin tehtäviin kuuluva asia. Koulukyydit ovat olleet kaaoksessa ja hammashoitoon joutuu jonottamaan. Olisipa hienoa nähdä Woude-Rantalaihon kohdistavan mielenkiintonsa vastaavalla tarmokkuudella myös esimerkiksi koulukyytien epäkohtien korjaamiseen!

Työllisyystilanteemme on minulle tärkeä. Mutta minä en, toisin kuin Woude-Rantalaiho, kannata sitä, että verovaroin pidetään yllä lukuisia sellaisia turhia työpaikkoja, joilla vain tuotetaan sirkushuveja harvoille. Ennemmin käyttäisin nekin rahat koulukyyteihin ja terveydenhuollon henkilöstön palkkaamisen. Mutta arvonsa kullakin.

Odotan jatkossa raivonpurkausten sijaan asiallista keskustelua lohjalaisten verovarojen käytöstä ja toivon Woude-Rantalaiholle mitä parhainta mielenrauhaa.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu
Lohja

LU 25.8.2015

Woude-Rantalaihon mahalasku LU 24.8.2015

Lue lisää...

Sirkushuveja vai sujuva arki?

Lohjalla eivät ole koulukuljetukset sujuneet vielä 1,5 viikkoa koulujen alun jälkeenkään, mutta sivistystoimi, joka niistä vastaa, hukkaa kyllä aikaansa ja energiaansa orkesterin pyörittämiseen ja Elämyskaivoksen suunnitteluun ja muuhun toissijaiseen. Tässä touhussa on kadonnut kohtuus ja järki. Aiheesta purkautui tällainen mielipidekirjoitus päivän Länsi-Uusimaahan:


Sirkushuvit vai sujuva arki?

LU 22.8.2015

Koulukyydit ovat takkuilleet tänäkin syksynä. Omaan seurantaani on osunut ongelmia etenkin viime aikoina lopetettujen koulujen (mm. Koisjärvi, Hyrsylä) alueilla.

Ehdotan, että ensi vuonna lukujärjestykset ja koulukyydit lyödään lukkoon jo ennen juhannusta ja vasta sitten sivistystoimesta kirmataan kesälomille. Ei siis enää ensi vuonna jätetä kuljetusasioita roikkumaan koulujen alkua edeltävään iltaan yhdenkään oppilaan osalta.

Lisäksi koulujen lakkautuksista päätettäessä lautakunnalla ja valtuustolla pitäisi olla käytössä koulukyytien kustannusarvioiden lisäksi vähintään 90 %:n tarkkuudella sitovat reitti- ja aikataulusuunnitelmat. Että tiedetään, millaisia arjen rasituksia olemme lakkautuspäätöksillämme joillekin perheille lykkäämässä.

Jokavuotisesta koulukyytikaaoksesta huolimatta kaupungintalolla kuitenkin käytetään sivistystoimen johdolla monipuolisesti aikaa ja energiaa jo kertaalleen tyrmätyn Elämyskaivoksen valmisteluun. Alueelle esimerkiksi tehdään koko ajan kaavaa ja istutaan taas kaivostyöryhmässä visioimassa.

Rahaakin sivistyspuolella osataan käyttää, siis ainakin orkesterin menoihin. Lohjalaisten omaa verorahaa palaa orkesteriin yli 400 000 euroa vuodessa ja lisäksi lähemmäs 500 000 euroa maksamme me kaikki suomalaiset siihen valtion veroina. Siis melkein miljoona veroeuroa orkesteriin, joka vuosi! Elämyskaivoksen pelkkä rakentaminen taas olisi vaatinut lähes kuusi miljoonaa euroa verorahaa.

Kunta on monikärkiohjus ja sirkushuvejakin on perusteltua maksaa yhteisistä varoista. Lohjalla mennään mielestäni tässä suhteessa kuitenkin liiallisuuksiin, kun pidämme yllä suurta kaupunginorkesteria ja puuhastelemme miljoonia euroja maksavan turistikohteen parissa. Samaan aikaan niinkin jokapäiväinen asia kuin koulukuljetukset ei meinaa sujua.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu
Lohja

Lue lisää...

Hoivamaksujen villi länsi

Länsi-Uusimaan juttu Kultakartanosta (12.3.2014) sai minut kiehumaan  kiukusta pariin otteeseen. Jutussa kerrottiin uuden palveluasumisyksikön Kultakartanon rakentamisesta.

Hieno homma sinänsä, mutta jutussa ei sanallakaan vihjaistu hoivan rahoituspuolesta. Ei tietenkään. Kehuttiin vain sitä, miten Lohjalla on muuta maata vähemmän laitoshoitoa. Kuulostaa päällepäin hyvältä. Mutta tämän trendin vaikutus kuntalaisen lompakkoon voi olla dramaattinen.

Nimittäin jos laitoshoitoa oikeasti tarvitsevia pidetään palveluasumisen puolella, missä hoiva sinänsä on samanlaista laadullisesti ja määrällisesti, päästään asiakkailta nyhtämään palvelumaksuina paljon enemmän kuin mitä heiltä saataisiin irti laitoshoidon puolella. Tämä on väärin. Mutta tätä harrastetaan kautta Suomen: vanhainkodin sijaan ovenpieleen laitetaankin palvelutalon kyltti ja kuin taikaiskusta asiakasmaksupolitiikka muuttuu dramaattisesti. Tämä on pitkään tiedossa ollut ongelma, mutta harvinaista, että viranhaltijat tämän vallitsevan asiantilan näinkin suoraan myöntävät.

Tässä mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa 13.3.2014:

Hoivamaksujen villi länsi

Hienoa, että Kultakartanoa rakennetaan (LU 12.3.2014). Hoivamaksujen ”villin lännen meno” tuli jutusta kuitenkin räikeästi esiin. Asiaa koskevalla lainsäädännöllä alkaa olla jo kiire.

Kultakartano on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kuitenkin ”osa asukkaista on hyvinkin huonokuntoisia”. Miksi heidät siis jätetään pelkän palveluasumisen varaan? Syy selviää samaisesta jutusta: ylilääkäri Hammarén kertoo, että ”hoivan ja hoidon määrässä ei kuitenkaan välttämättä ole laitospaikan ja tehostetun asumisen yksikön välillä eroa.” Puhutaan siis samanlaisesta hoivasta. Missä se ratkaiseva ero sitten on? Vastaus: asiakkaalta perittävissä maksuissa! 

Kuntalainen, joka on laitoshoidossa, maksaa hoivasta enintään 85 % nettotuloistaan. Hintaan sisältyy kaikki. Jos taas hänet pidetään palveluasumisen yksikössä, kuten Kultakartanossa, hän maksaa kaiken itse: vuokran, lääkkeet, ruuan, siivouksen, hoivan. Kultakartanon tyyppisen asumispalvelun kokonaismaksulle ei ole olemassa mitään laista tulevaa kattoa. Vanhus voi pakon edessä joutua käyttämään säästönsä ja myymään kotinsa selvitäkseen maksuista. On hieman epäselvää, tapahtuuko tätä ja missä määrin Lohjalla. Mutta monessa kunnassa tapahtuu. 

Itse kannatan sitä, että hoivan rahoituksessa hyödynnetään paremmin ikääntyvien ikäluokkien omaa varallisuutta. Mutta ei sitä näin saa tehdä: epäreilusti ja pakolla! On hyvin sattumanvaraista, kuka kuntalainen saa saman määrän hoivaa edullisemman taksan mukaan ja kuka joutuu maksamaan paljon enemmän. Myös tilanne eri kuntien välillä vaihtelee.  

Samanlaiseen hoivaan on päästävä samanlaisilla maksuperusteilla. Kunnan pitäisi kuitenkin aina tarjota vaihtoehtona palveluseteliä. Tällöin kuntalainen, jolla maksuhalua ja -kykyä on, voisi vapaaehtoisesti käyttää omia varojaan täydentävänä rahoituksena ja hän saisi edes valita hoivapaikkansa itse. Hinnoittelemalla setelin fiksusti kunta voisi jopa säästää.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...

Koisjärven koulu lakkautetaan

Uutinen Ykkössanomissa.

Lohjan valtuusto päätti viime kokouksessaan lakkauttaa sekä Lohjansaaren että Koisjärven kyläkoulut. Koulut ovat kieltämättä todella pieniä (Lohjansaari 7 ja Koisjärvi 18 oppilasta) ja niiden tulevaisuus on ollut vaakalaudalla jo pidemmän aikaa.

Kyläläisten puolustustaistelu koulujensa puolesta on ollut kunnioitettavan sitkeää ja erittäin arvokasta. Talkootyötä on tehty omaa vaivaa säästämättä. Siinäpä sitä paljon kaivattua yhteisöllisyyttä ja kansalaisten oman vastuun ottamista! Aitoa sellaista. Omituista, että Lohjalla juuri Kokoomus piti tätä talkootyötä huonona asiana. En ihan pysy logiikassa perässä, kun yleisemmin asiaa tarkastelen.

Itse olin koulujen säilyttämisen kannalla, mutta myönnän, että asiassa todellakin on puolensa ja puolensa. Lohjansaarelle ehdotettiin vain vuoden jatkoaikaa, jonka aikana aktiivinen vanhempainyhdistys olisi voinut saattaa päätökseen jo alkaneet yksityiskouluselvitykset. Nyt sitten vedettiin tosimielellä liikkeellä olevilta mattoa alta rajusti lakkauttamalla koulu pikaisesti. Äänestystulos oli 28 - 23.


Lohjansaaren äänestystulos. / Kuva Länsi-Uusimaasta

Koisjärven osalta ryhmämme ehdotti, että jatkoaikaa olisi annettu vuoteen 2016 saakka, jolloin koko uuden Lohjan palveluverkkoa muokataan uuteen uskoon todennäköisesti aika rankastikin.  Äänestys Koisjärvestä oli tiukin mahdollinen: tulos 26 - 25 koulun lakkauttamisen puolesta.

Koisjärven äänestystulos. / Kuva Länsi-Uusimaasta

Valmistelun uskottavuutta koeteltiin

Asiaan liittyi sekin ikävä puoli, että valmistelu oli paikka paikoin huolimattoman oloista. Materiaalista löytyi selkeitä laskuvirheitä (kymppitonni sinne tai tänne selkeissä yhteenlaskuissa...) ja esim. Koisjärven koulun materiaalissa oli yksi sellainenkin kuva, mikä ei edes ollut siitä koulusta otettu! Naurattaisi, jos ei niin paljoa ärsyttäisi. Olen turhan usein törmännyt kunnallisten päätösten valmistelun suhteen hiukan erikoisiin juttuihin. Tympii jo. En minä haluaisi pelata jotain juridisteknistä muotoseikoista käytävää peliä.


Kuntaliitossopimuksen tulkinta epäselvää

Lisäksi kuntaliitossopimuksen voimaantulon ja siitä laskettavien aikarajojen tulkinta on epäselvää. Virkamiesten puolelta vakuutettiin, että näiden koulujen lakkautus voidaan tehdä jo nyt. Jälleen vedottiin myös lakimiesten tulkintoihin. Minuunhan lakimiehiin vetoaminen ei vaikutusta tee... Kun itse tuota liittymissopimusta olen tutkinut, en ole lainkaan vakuuttunut virkamiesten ja heidän käyttämiensä lakimiesten tulkinnan oikeellisuudesta. Mielestäni aikaraja pitäisi alkaa laskea vasta 1.1.2013 lukien ja nyt oltiin siis liian aikaisin liikenteessä.

Kukaan sopimusta neuvotelleista ja sen allekirjoittaneista ei tuonut lisävalaistusta siihen, mitä sopijapuolet itse olivat oikeasti tarkoittaneet voimaantuloajankohdaksi ja näiden tarkasteluaikojen laskentaperiaatteiksi. Eivät ehkä sitä itsekään tiedä tai asia ei ollut noussut esiin sopimusta tehdessä. Itse kukin on vain olettanut jotain. Ja todennäköisesti jonkun etu on ollut ujuttaa asia läpi epämääräisesti.


Pienet ja suuret koulut ovat hyviä

En pidä suuria kouluja sinänsä yhtään pahoina paikkoina. Mutta toki on ikävää, kun näitä tärkeitä pieniä kouluja lakkautetaan. Itselleni aikoinaan muutos todella isosta koulusta pieneen kyläkouluun oli tylsä kokemus. Mutta sen ikäiselle mikä vaan paikkakunnan, kaveripiirin ja koulun vaihdos olisi ollut alkuun epämiellyttävä! Isosta pieneen tai pienestä isoon. Koitin kyllä pitää omat muistoni ja tunnesiteeni sivussa tästä kouluasiasta päätettäessä.


Koulun lakkautus lyö maankäytön suunnitelmia korville

Vaikka Koisjärven koulu sattuu olemaan minulle tärkeä, ei se seikka yksin missään nimessä riittänyt koulua puoltavan päätökseni perusteluksi. Koulun lakkautus ei ole linjassa esimerkiksi sen kanssa, mitä Lohjan uuden maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin valmistelun yhteydessä on mietitty Koisjärven alueelle.

Haja-asutusalueelle rakentamisen suhteen painimme jatkuvasti sen ongelman kanssa, että tuleeko hankalia koulumatkoja tai pitääkö jonnekin perustaa kohta jopa uusi koulu. Samaan aikaan nyt sitten tuolta kehitettäväksi mietityltä haja-asutuksen alueelta eli Koisjärveltä lakkautetaan koulu keskeltä kylää. Vasen käsi ei todella välitä siitä mitä oikea käsi tekee!

Koisjärven koulu on myös oikea lähikoulu, koska suurin osa oppilaista kulkee sinne kävellen. Meillä kun on sellaisiakin pikkukouluja, jonne oppilaat kulkee pääasiassa taksilla.


Mielipidekirjoitukseni Ykkössanomissa:


Koisjärven koulun lakkautus harmittaa

Hävisimme valtuustossa Koisjärven koulusta käydyn äänestyksen harmillisesti yhdellä äänellä. Reilulla menettelyllä tullut tappio olisi helpompi sietää, mutta nyt ratkaisussa oli järjestelyn makua. Valmisteluhan oli huolimatonta: materiaalissa oli esimerkiksi mukana jopa sellainen valokuva, joka ei edes ollut Koisjärven koulusta! Saimme todistaa myös poliittisen ryhmäpäätöksen vastenmielisyyttä, eivätkä kaikki valtuutetut edes olleet paikalla kokouksessa.

Tämä koulujuttu oli vasta alkusoittoa sille, mitä koko uuden Lohjan palveluverkon tarkastelussa tapahtuu. Itse en vastusta isojakaan muutoksia, jos niillä saadaan todistetusti tehoja, laatua ja todellisia säästöjä. Nyt Koisjärven osalta kyseessä oli kuitenkin vain hätäpäissään tehty näpertely vailla todellista taloudellista merkitystä.

Vaikka Koisjärven koululaiset joutuvat nyt jättämään entisen koulunsa ja tunnelmat ovat huonot, on hyvä kääntää katseet pian tulevaan ja mahdollistaa näillekin lapsille ainutkertaisesta kouluajasta hyvät muistot. Uusissa kouluissa odottavat ihan yhtä pätevät ja mukavat opettajat ja lisäksi iso joukko uusia koulu- ja pelikavereita. 

Koulun muutos on kieltämättä iso juttu, itsekin koin sellaisen neljännen luokan kynnyksellä vaihtaessani isosta helsinkiläiskoulusta juurikin Koisjärven kouluun. Ei se entinen iso kouluni ollut kuitenkaan yhtään paha paikka, vaan muistelen sitä iloisin mielin edelleen! Toivon Koisjärven lasten voivan suhtautua luottavaisesti ensi syksyyn tämän ikävän päätöksen jälkeenkin.  

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...