lauantai 7. marraskuuta 2015

Valinnanvapaus on soten parasta antia

Tämän blogin kirjoittamisen aikaan viimeisin sotesopu on vasta 16 tuntia vanha ja maan hallitusta uhannut hajoaminen on estetty. Sovitun sotemallin yksityiskohdista tiedetään vielä varsin vähän, mutta somessa maalaillaan jo uhkakuvia siitä, kun mallissa toteutetaan asiakkaan valinnanvapautta. Tämä muka tuhoaa julkisen terveydenhuollon ja aivan kaikki terveyteen käytetty raha katoaa veroparatiiseihin...

Rohkenen olla vahvasti eri mieltä. Määräysvallan siirtyminen osin asiakkaan käsiin on nimittäin tämän nyt sovitun sotemallin parasta antia. Se laittaa liikkeelle voimia, jotka tulevat tehostamaan julkista tuotantoa lopulta meidän kaikkien eduksi.


Oletukseni: terveyspalveluja ei käytetä turhaan

Oletuksena kaikessa seuraavassa pohdinnassani on se, että ihmiset eivät käytä terveyspalveluja huvikseen. Kaikkia ihmisiä ei siis tarvitse piinata pitkillä jonotusajoilla, jotta muutamat "turhat" käynnit voitaisiin sillä muka estää.

Potilastietojärjestelmät - jotka tulevaisuudessa siis ovat toimivia ja valtakunnallisia (kyllä ne vielä joskut ovat) - osaavat jatkossa tunnistaa turhat käyttäjät käyntihistorian perusteella ja sen tiedon avulla pätevä lääkäri osaa katkaista aiheettomien vastaanottokäyntien ketjun ja ohjata potilaan sopivampaan terapiaan.


Valinta on vapaata jo nykyään. Kiistaa on vain verotuen määrästä.

Hallituksen viimeöisen tiedotteen mukaan:


"Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan." 

Tämä valitseminen on tietenkin täysin mahdollista jo nykyäänkin. Kyse on vain siitä, kuinka runsaskätisesti yhteiskunta tukee kansalaisen terveyspalvelushoppailua. Mielestäni sitä voi tukea ihan tuntuvastikin, vaikkei ihan Ruotsin malliin saakka mentäisikään.

Ruotsissahan voi valita yksityisen ja julkisen lääkäriaseman välillä vapaasti ja hoito on kansalaiselle yhtä halpaa hoitopaikasta riippumatta. Ruotsin mallissa on ilmennyt myös ongelmia, kuten kustannusten nousua ja terveyspalveluiden tarjonnan keskittymistä ns. parempien alueiden väestölle. Näitä ongelmia voisi Suomessa estää toteuttamalla valinnanvapauden järkevästi hinnoitelluilla palveluseteleillä. Myös hintakatto setelin yhteydessä voisi toimia, kuten esimerkiksi HYKS:n kaihileikkausten osalta kävi.


Julkisella tuotannolla on kaikki edellytykset pärjätä!

En usko, että runsaskätinenkään "raha seuraa potilasta" -malli tarkoittaisi suoraan ja pelkästään sitä, että raha alkaisi virrata vain yksityisille lääkäriasemille. Jos kansalaiset kokevat, että julkisen puolen terveysasemilta ja sairaaloista saa hyvää, luotettavaa ja nopeata palvelua, he valitsevat julkisen ja kas kummaa: se raha seuraa potilasta myös sinne! Juuri sinne terveyskeskukseen tai sairaalaan, jonka potilas valitsee.

Julkisen puolen tuottajilla on kaikki edellytykset pärjätä kilpailussa yksityisiä vastaan. Julkisella terveydenhuollolla on valtavasti henkilökuntaa, osaamista, huippulaitteet, vaikka minkälaisia tiloja ja vieläpä viisi yliopistoa tuottamassa viimeisintä tietotaitoa.

Yhteisillä rahoilla toimiminen ja sen myötä tuleva demokraattinen kontrolli voi tehdä julkisesta toimijasta hieman hitaamman liikkeissään, mutta tämä on viime kädessä äänestäjien päätettävissä. Haluavatko äänestäjät sotealueiden päättäjiksi julkisen toiminnan tehostajia ja uudistajia vaiko jarruttajia ja tuhlaajia, joiden jarrutus ja törsäily lopulta koituvat julkisen terveydenhuollon kohtaloksi?


Teknologia ja valinnanvapaus - tehopari!

Britit juhlistivat terveydenhuoltojärjestelmäänsä
NHS:ää näin isosti Lontoon olympialaisissa!
Suomalaiset luottavat siihen, että vakavan sairauden iskiessä saamme hyvää julkisen sektorin tarjoamaa hoitoa. Mutta se mistä me emme pidä, on jonottaminen hieman pienemmän vaivan kanssa.

Terveysasemalla ei pääse joko viikkoihin tai akuutin vaivan kanssa joudut istumaan päivystyksessä tunnin jos toisenkin. Ehkä useammankin. Eihän tämän nykyaikana enää näin pidä toimia! Huudetaan siis apuun valinnanvapaus ja teknologia!

Potilaalla pitäisi olla täysi vapaus valita mikä tahansa Suomessa sijaitseva (julkinen) terveysasema tai päivystyspiste. Nykyinen malli, jossa terveysaseman valintaan pitää sitoutua vuodeksi kerrallaan, on aivan toivottoman jäykkä. Isossa-Britanniassa, missä julkinen terveydenhuolto "NHS" on ihan kansallinen ylpeydenaihe, laaja valinnanvapaus julkisen sektorin hoitopaikkojen välillä sai aikaan merkittävän tuottavuusloikan. 

Mielestäni netissä pitäisi ehdottomasti olla reaaliaikaisesti nähtävissä jonotilanne julkisen puolen palveluihin ja valinnan voisi tehdä jonotilanteen mukaan, jos siltä tuntuu. Näinhän asia toimii jo yksityisillä lääkäriasemilla: näet netistä, missä on aikoja ja valitset mieluisan. Ei se ole niin vaikeaa.

Valinnanvapaus toimii tietenkin vain tiheämmin asutuilla alueilla, missä tarjontaa on, mutta emmehän me voi virittää koko maan asioita syrjäseutujen ehtojen mukaan ja jättää kehittämättä palveluita siksi, että ne eivät voi mitenkään toimia samalla tavalla Helsingissä ja Kiihtelysvaarassa. Kyseessä on myös asuinpaikan valintakysymys. Molemmissa on hyvät puolensa.


Tulospalkkaa hyvää jälkeä tekeville

Itse yhdistäisin valinnanvapauteen ja "raha seuraa potilasta" -mekanismiin (rahan pitää julkisellakin siirtyä terveyskeskuksesta toiseen potilaan mukana) vielä terveydenhuoltohenkilöstön tulospalkkauksen, jossa esim. jonkin terveyskeskuksen henkilöstön saamien bonusten määrä riippuisi odotusajoista, potilaiden määrästä, hoidettujen vaivojen laadusta ja asiakastyytyväisyydestä. Asiakastyytyväisyyden mittauksilla saataisiin jotain vaikuttavuusnäyttöäkin irti, mikä usein tuntuu muuten olevan kovin vaikeaa arvioida.


Minun puolestani olkoot vaikka kaikki palvelu julkista, jos se olisi aidosti tehokasta

Itse olen vankka julkisten palveluiden kannattaja eikä minua haittaisi, vaikka lähes kaikki terveyspalvelut tuottaisi julkinen sektori. Olisi hienoa, jos julkinen terveydenhuolto olisi se paikka, jonne lääkärit kilvan haluaisivat töihin hoitamaan vaikeita tapauksia ja oppimaan viimeisimpiä juttuja ja jossa hoitajat kokisivat, että saavat tehdä hyvää hoitotyötä ilman uupumista. Todellisuus ei kuitenkaan ole tämä ja siksi on hyvä, että yksityinen sektori päästetään julkisen rinnalle kirittämään tuotannon kehittämistä.

Pääasia on, että Suomessa saisi tarvitsemaansa huippuhoitoa lompakon paksuudesta riippumatta ja ilman, että meillä on turhia päällekkäisyyksiä eri systeemien välillä tai ylimääräistä löysää verovaroin kustannetuissa rakenteissa.

On sitten meidän asiakkaiden oma vika, jos sallimme yksityisten lääkäriyhtiöiden ryöstöhinnoitella palvelunsa ja kääriä niistä mahtavia voittoja, jotka katoavat veroparatiiseihin. Omilla valinnoillamme voimme tehdä siitä lopun. Turha on valittaa ja kauhistella yksityisten voittoja, vaan parempi on äänestää jaloillaan. Sinne julkisen puolen terveyskeskukseen siis, mars! Mutta se lyhyempi jonotusaika yksityisellä miellyttää silti aika monia, eikö vaan? Käärikööt voittonsa, jos minä kuitenkin saan, mitä haluan, vai?


Kuntien vastuun väheneminen pitää näkyä kuntapuolen johdon palkoissa 

Valinnanvapauden lisäksi sote piti sisällään myös hallinnollista valtapeliä, mistä on pidetty eniten ääntä viime päivinä. Ratkaisun myötä Suomeen tulee siis 18 uutta itsehallintoaluetta ja 15 niistä on myös sotealueita. Alueita on mielestäni aivan liikaa, mutta hyvä, että päästiin edes tähän. Tällä hetkellähän terveydenhuoltoa hallinnoidaan 317 (!) kunnassa ja 20 sairaanhoitopiirissä.

Mikä tahansa toimi, mikä vie päätäntävaltaa pois kunnista, on mielestäni erittäin hyvä asia. Kolme vuotta Lohjan valtuustossa touhua seurattuani olen yhä vakuuttuneempi siitä, että valtuustojen pitäisi päättää lähinnä vain kirjastoautojen reiteistä, koska siinä jos missä paikallistuntemus on tarpeen. Vähänkin vaikeammat asiat, kuten esim. koulukiinteistöjen kunnon seuranta ja niissä piilevistä terveysriskeistä ajoissa avoimesti tiedottaminen on jo aivan liian vaativaa. Saati terveyspalveluiden organisointi! Enkä tarkoita nyt virkamiehiä - heidän johdollaan homma voisi jo toimiakin.

Suomen suurimman sairaanhoitopiirin eli HUS:n väestöpohja on n. 1 600 000 ja pienimmän eli Itä-Savon n. 44 000. HUS:ssa on riittävästi kokoa, tehoa ja osaamista. Ei ihme, että esimerkiksi elinsiirrot tehdään HUS:ssa. Niin pitääkin ja luulen, että Itä-Savostakin lähdetään noin vaativaan juttuun ihan mieluusti Meilahteen. Jatkossakin on erittäin tärkeää varmistaa se, ettei jokainen alue kuvittele tarjoavansa kaikkea mahdollista. Kalliita laitteita, joita tarvitaan Suomessa vain muutama, ei pidä ostaa jokaiselle 15 alueelle! Siihen meillä ei ole varaa - ja vaikka olisi, se olisi silti tuhlausta.

Nyt kun saamme 18 uutta itsehallintoaluetta, joihin siirtyy kuntien vastuista puolet, ja kun jokaiselle itsehallintoalueelle tulee kovapalkkainen "maaherra" johtajaksi, on syytä olettaa, että 317 tavallisen kunnan johtoportaan palkat tarkistetaan alaspäin, koska alaisten ja vastuiden määrä putoaa niissä dramaattisesti.

En kanna suurta huolta 18 maakunnan suuresta lukumäärästä. Aika ja potilaiden valinnanvapaus hoitavat liiat alueet pois kartalta. Ei nyt hätäillä ja olla liian väkivaltaisia. Maaseudun tyhjeneminen on suurimmalle osalle suomalaisia kova paikka. Kenties teknologia mahdollistaa paluumuuton maalle sitä haluaville joskus tulevaisuudessa. Esimerkiksi robottiambulanssi voi tuoda terveyspalvelut kaukaisempiinkin paikkoihin nopeasti.

VNK 7.11.2015.
Tärkein tieto vasemmassa laidassa: yhteinen ICT!

Lue lisää...