Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruoantuotanto Kasvisruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruoantuotanto Kasvisruoka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. maaliskuuta 2023

Pakkoruotsi pois - Punkit kuriin - Parannuksia tieliikenteeseen eli vaaliteemojani 2023 eduskuntavaaleissa

Vaaliesitteen suunnittelu viimeistään vaatii poimimaan monista edistettävistä tai vastustettavista asioista vain ne muutamat. Oheisessa kuvassa esitteeni etu- ja takapuoli.

Esittelen tässä alla eduskuntavaalien 2023 teemojani. 

Nostin kärkeen sangen konkreettisia asioita ja jätin esim. valtion velan rutiiniluontoisen kauhistelun pois. Tietenkin velkaantuminen on saatava kuriin.  

Tietenkin kannatan mm. koulutukseen, sairaanhoitoon ja vanhusten hoivaan satsaamista - kuten lähes kaikki ehdokkaat tekevät.

Pakkoruotsi pois - tilalle vapaus valita opiskelemansa kielet

Pakkoruotsi on ajan ja resurssien hukkaa. Jos ruotsin kieli on kerta niin tärkeää, sitä kyllä opiskellaan vapaaehtoisestikin riittävästi. 

Vaikka itse sain ruotsista aina arvosanaksi 10 ja kirjoitin L:n, olisin silti käyttänyt aikani ennemmin paremman englannin ja ranskan taitotason saavuttamiseen.  

Suhtautuminen pakkoruotsiin kertoo mielestäni paljon ihmisen oikeudenmukaisuus- ja kohtuuskäsityksestä. 

Muutoksella olisi myös osaltaan myönteinen vaikutus opinnoista syrjäytymisen vähentämisessä. 

Tieliikennettä tulee parantaa, ei vaikeuttaa

Auto on mitä mahtavin keksintö. Se mahdollistaa työssäkäynnin ja harrastamisen laajalla alueella. Tämä maa on rakennettu kumipyöräliikenteen varaan. 

En usko sähköauton mitenkään välttämättä olevan voittava tekniikka. Voi käydä kuten kävi hehkulamppujen pakkovaihtamisessa ns. energiansäästölamppuihin: energialamput olivatkin ongelmajätettä, kalliita ja nopeasti rikki meneviä, ja nyt ne korvaantuvat hyvillä LED-lampuilla. Ehkä vetyautot päihittävät sähköautot lopulta?

Kannatan Turun Tunnin Junaa, mutta toivon, että automatisoitu maantieliikenne toteutuisi rataa nopeammin, jolloin kankeiden raideratkaisujen sijaan voitaisiin hyödyntää tieverkkoa nykyistä paljon paremmin ja saavuttaa ihmiset kaikkialla, myös kauempana raidelinjasta.  

Punkit kuriin – peurojen talviruokinta on kiellettävä

Peurakantaa pidetään keinotekoisen suurena talviruokinnalla. Peurat levittävät punkkeja, aiheuttavat vaaraa tieliikenteelle ja ne syövät kasvuston. Kova hinta kaikkien maksettavaksi joidenkin harrastuksesta! Kanta pienenisi luontaisesti, jos talviruokinta kiellettäisiin. 

Enemmän maan viljaa lautasille, vähemmän tukia eläintuotannolle

Olen intopiukka vegaani ja opiskellut ruoantuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Ero lihantuotantoon on valtava. Lisäksi teollisen lihantuotannon eettiset ongelmat ovat syvällisiä. 

On myös älytöntä tukea verovaroin sianlihan vientiä Suomesta Kiinaan. 

Ukrainaa on tuettava

On jaksettava auttaa ja pysyä henkisesti vahvoina. Kestääpä sota  kuinka kauan tahansa. Ukrainan asia on meidänkin asia. 

Venäjän julmuus ja pohjaton tahto toimia väärin on jälleen kerran murtautunut pintaan.

Pandemioihin on varauduttava paremmin

Koronan hoito oli mielestäni sekoilua. Tilanne oli toki nykyihmiselle ennestään tuntematon, mutta siitä tulee ottaa oppia. 

Suomessa ei olisi ollut tarpeen esim. sulkea kirjastoja ja museoita tai eristää Uuttamaata. Myös ravintoloiden paikkamäärillä ja aukioloaikojen pikkutarkalla sääntelyllä kikkailu oli turhaa. Suurpiirteisemmin ja jämäkämmin ohjaten tilanne olisi ollut vähemmän sekava ja lopputulos parempi.

Olisi pitänyt tunnustaa koronan ilmavälitteisyys ajoissa ja sovittaa toimet siihen: otettava käyttöön kunnon maskit ja asialliset maskisuositukset, jaettava asiallista tietoa ja toimivia neuvoja, suositeltava etätöitä, mahdollistaa etäkoulut ja jakaa rokotteita tehokkaasti ja nopeasti. 

Nythän Suomen koronatoimet lähtivät väärille raiteille, kun ilmeni, ettei meillä olekaan asiallisia suojavälineitä... Sittemmin siitä virheasennosta ei ole päästy oikaisemaan, koska asiasta tuli periaatekysymys - ja lisäksi terveysjohtajilla oli tarve piilotella omia aikaisempia virheitä.     


  

Lue lisää...

torstai 29. syyskuuta 2022

Nopein ja tehokkain ympäristöteko

Länsi-Uusimaa 9.9.2022

Nopein ja tehokkain ympäristöteko

Ympäristökeskustelussa on keskitytty fossiilisiin polttoaineisiin. Puhtaan energian tuotanto ja sen jakelun rakentaminen vaatii kuitenkin vielä teknisiä innovaatioita sekä vuosia aikaa. Koemme sen nyt, kun Venäjän hyökkäys on sulkenut fossiilisten hanoja. 

Ympäristöä säästävämpään elämäntapaan voi siirtyä nopeasti muuttamalla ruokavalintojaan. Tuotantoeläimet muuttavat ravintonsa kaloreista ihmisen lautaselle kelpaavaksi vain 10–30 %. Rehun kasvattamisen sijaan meidän olisi parempi kasvattaa maan viljaa suoraan ihmisille. 

Säästäisimme maata ja vettä. Antibioottien käyttö romahtaisi globaalisti. Zoonoosit harvinaistuisivat. Tuotantoeläinten massakasvatus tuottaa kasvihuonekaasujakin enemmän kuin kaikki liikenne yhteenlaskettuna! 

Ruokavalintojen kohdistaminen ravinteiden alkujuurille eli palkokasveihin, viljoihin, vihanneksiin, marjoihin ja juureksiin olisi helppo ja nopea keino säästää ympäristöä. Ei tarvitse ostaa kalliita aurinkopaneeleja tai sähköautoja. Riittää, että alkaa ruokakaupassa valita toisin. 

Vaikka koko maailma siirtyisi täydelliseen kasvisruokaan saman tien, emme kokisi katastrofia. Seuraavat tuotantoeläinten laumat vain jätettäisiin keinosiementämättä ja eläinten rehua varten viljeltyä peltopinta-alaa alettaisiin käyttää ihmisten ruoan kasvattamiseen. 

Maata vapautuisi runsaasti metsittämiseen. Metsästä taas voidaan saada tulevaisuuden ”muovi”, polttoaineita ja kangasta. 

Sen sijaan sähköautot ovat esimerkki näennäisestä ympäristöteosta. Nykyiset sähköautot ovat kuin hehkulamput väkipakolla aikoinaan korvanneet energiansäästölamput: kalliita, pääosin ongelmajätettä ja niiden käyttöikä olikin luvattua paljon lyhyempi - ja sitten tulivatkin mainiot LED-lamput, jotka syrjäyttivät energialamput markkinoilta. 

”Autojen LED-versio” puuttuu vielä. Se voi olla vety tai jotain muuta. 

Mikäli koko maailman parantaminen omilla ruokavalinnoilla ei innosta, voi myös ajatella vain omaa terveyttään. On havaittu, että eläinten syömisen tukkeuttamia verisuonia on mahdollista korjata täyskasvisruoalla. Kasvisruoka ei siis vain pysäytä tukkeutumista, vaan se voi jopa korjata vaurioita.

Piritta Poikonen 
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)


Lue lisää...

sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Riittääkö ruokaa?

 

Länsi-Uusimaa 8.6.2022

Riittääkö ruokaa?

Venäjän hyökkäys uhkaa ruoan riittävyyttä. Ruokapula voi johtaa myös laajaan ruokapakolaisten liikehdintään.

Ratkaisuja ruokapulaan haetaan, ja jotain voitaisiin itsekin tehdä.

Auringonkukan kylvöä olisi heti sodan alettua ehditty vielä lisätä miljoonalla hehtaarilla EU:ssa, ja viljelijät olisivat halunneet niin tehdä. Ukrainaan menossa olevia siemeniä oli paljon EU:n alueella.

Esteeksi tulivat kuitenkin EU:n säännöt, joista ei joustettu: kolmen kasvin viljelypakko sekä väärä kasvinsuojeluaine. Siemeniä jäi siksi kylvämättä.

Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä kansainvälisen vilja- ja lannoitekaupan toimijoita. Niiden osuus on 29 % maailman vehnän, 19 % maissin ja 80 % auringonkukkaöljyn kaupasta.

Kansainvälisen kaupan lisäksi on huomioitava jokaisen maan oma tuotanto. Suurin osa esimerkiksi maailman vehnästä kulutetaan siellä missä se on tuotettu. Pääosa lautasella olevasta ruuasta on kunkin maan omaa tuotantoa.

Sodan takia maailmasta tulee puuttumaan noin 1 % vehnän kokonaistuotannosta. Ukrainakin pyrki kylvämään 70 % normaalista myös sodan aikana. Ongelma on tuotetuksi saadun viljan kuljettamisessa.

Yli puolet Suomessakin tuotetusta viljasta menee eläinten rehuksi. Lihaa tuotetaan Suomessa yli oman tarpeen, ja lihan vaatimaa rehua myös tuodaan. Lihan tuotannossa jopa 90 % eläimen saamista kaloreista palaa eläimen elintoimintoihin, ja lautaselle päätyy vain 10 % eläimen saamista kaloreista.

Parempi olisikin, jos ihmiset söisivät elintarvikekelpoisen viljan suoraan eikä eläimen kautta vähennettynä. Tällöin koko Suomen ruokkimiseen riittäisivät Etelä-Suomen pellot. Tähän hätään tämä muutos ei toki ehtisi, henkisistä esteistä puhumattakaan.

Maailmassa tuotetusta ruoasta 30 % päätyy hävikkiin, ja ylipaino on maailmanlaajuisesti merkittävä terveysongelma. Ruoan pitäisi siis lähtökohtaisesti riittää nyt sodankin aikana.

Pitäisi vain olla heittämättä ruokaa roskiin, ja syödä vain sen verran mitä kuluttaa - ja sekin maan viljana eikä lihana.

Lihavissa länsimaissa ei terveysmielessä haittaisi, vaikka syötäisiin hetken aikaa jopa alle kulutuksen.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...