Lisää velkaa, veroja ja asiakasmaksuja

Teen päivätyöni juridiikan ja sosiaalipolitiikan välimaastossa etsien ratkaisuja siihen, miten väestön ikääntymisen aiheuttamasta taloudellisesta haasteesta (tähän ei nyt muu sana oikeasti sovi, pahoitteluni!) selvitään. Olen kirjoittanut aiheesta kirjankin (Mistä rahat?), joka ilmestyi syksyllä 2013. Mitään ihmeellisiä taikatemppuja ei meillä eikä kenelläkään muullakaan tunnu olevan hihassa, mutta joitain välineitä kuitenkin.

Mitäs sitten ehdokas Poikonen "lupaa" tällä kestävyysvajeen saralla? No eipä mitään mukavaa. On aivan selvää, että seuraavat 20 vuotta ovat Suomelle taloudellisesti tiukkoja ihan suhdanteista riippumattakin. Hyvä suhdanne toki lieventäisi tuskaamme. Vaikka ikääntyminen on hyvä asia ja se on suuri elintason nousun ja kansanterveystyön saavutus, ei sitä voi kiistää, etteikö se olisi taloudellisesti ongelmallinen asia. Mutta se on asia, joka meidän on pakko hoitaa kuntoon kunnialla. Aivan pakko.

Joudumme varmastikin velkaantumaan, korottamaan veroja ja vyöryttämään rahoitusvastuuta kansalaisten omille harteille esimerkiksi korkeampien asiakasmaksujen muodossa. Velkaantumisen varaan emme voi ikinä nojata kevein mielin. Sitä en kannata, että Suomessa alettaisiin väkisin takavarikoida ikäihmisten omaisuus hoivamaksujen vastineeksi. Nykyäänhän vain tulot huomioidaan, tosin ne huomioidaan sitten varsin kokonaisvaltaisesti eli 85 % tuloista voidaan ottaa laitoshoidossa olevan hoivamaksuihin. Tehostetun palveluasumisen puolella maksuille ei ole vastaavaa rajaa ja siellä käytännöt vaihtelevatkin kunnasta toiseen. Tämä ei ole oikein kansalaisten tasa-arvon kannalta.


Kaikki keinot käyttöön

Suomalaisilla on kuitenkin varallisuutta enemmän kuin koskaan ennen. Samaan aikaan perintöjen merkitys on vähentymään päin, koska perilliset ovat aiempaa iäkkäämpiä itsekin ja pärjäävät omillaan. Jollain tavalla tuota ikäihmisille kertynyttä yksityistä varallisuutta kannattaisi hyödyntää ikäihmisten oman hyvinvoinnin parantamiseen. Vapaaehtoisin keinoin.

Rahaa voisi vapauttaa oman asunnon seinistä esimerkiksi käänteisellä asuntolainalla. Kunta voisi tulla vastaan järkevästi hinnoitellulla palvelusetelillä. Elinajan pituuden ja hoivan tarpeen arvaamattomuuden riskiä taas voitaisiin tasata vakuutuksella kaikkien vakuutettujen kesken, jolloin taloudellisen taakan jako olisi tehokkainta.

Vapaaehtoisia hoivan rahoituskeinoja tulee mielestäni edesauttaa ja hyödyntää niitä kestävyysvajeen kuromisessa umpeen. Siltikin joudumme aivan varmasti velkaantumaan lisää, korottamaan veroja ja korottamaan myös pakollisia asiakasmaksuja. Lisäksi on ymmärrettävä se, että kaikille ikäihmisille ei ole kertynyt omaa varallisuutta eikä heille ole siksi mitään vapaaehtoisia lisärahoituskeinoja olemassa. Silti ei pidä jättää vapaaehtoisia rahoituskeinoja kokonaan kehittämättä tässä maassa!  

Pelkän sinänsä älykkään työeläkkeemme ja julkisesti rahoitetun hoivajärjestelmän varaan meidän ei kannata rakentaa selviytymisstrategiaamme. Ei pidä laittaa kaikkia munia koskaan samaan koriin, vaan kaikki keinot on otettava käyttöön. Politiikan vasemmalla laidalla näitä muita keinoja on tupattu vastustaa kiivaasti ja siksi ne ovat Suomessa alikehittyneitä. Mutta kyllä minä itse tällaisena poliittisen keskimääräisen tien (välillä oikealla, välillä vasemmalla) kulkijana ja vasemmistolaistakin ajatusmaailmaa hyvin ymmärtävänä olen sitä mieltä, että kestävyysvajeeseen on etsittävä ratkaisuja monipuolisesti.  

Lue lisää...

Kirja julkaistiin tänään

Kirjamme "Mistä rahat?" julkaistiin virallisesti tänään. Kustantajamme FINVAn toimitusjohtaja sanoi, että "jokaisen suomalaisen pitäisi lukea tämä kirja". No niin... ;)



Kirjan kirjoittajat Timo Silvola ja Piritta Poikonen



Tiedotteita pukkaa

Ensimmäisessä tiedotteessa kerrottiin asiasta näin:

Uutuuskirja: Mistä rahat vanhuudenhoivaan?


Suomessa on Euroopan nopeimmin vanheneva väestö. Väestörakenteen muutos tarkoittaa, että ikäihmisten hoivaan tullaan jatkossa tarvitsemaan ennennäkemättömän paljon rahaa, eikä sitä kaikkea voida saada kasaan verovaroin. Samaan aikaan vanhempi väki on vauraampaa kuin koskaan aikaisemmin. Mikä neuvoksi?

Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Piritta Poikonen ja johtaja Timo Silvola pohtivat uusia hyvinvoinnin rahoituksen malleja kirjassaan Mistä rahat? – Hoivan rahoituksen tasapainoa etsimässä. Kirjoittajat haluavat raivata tietä ajattelulle, jossa hyvinvointipalveluja voitaisiin jatkossa rahoittaa yhdistämällä tehokkaasti julkista ja yksityistä rahaa. ”Varautuminen omaan vanhuuteen pitää tehdä nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi”, kirjoittajat sanovat.

* * *

Tänään lähti maailmalle seuraavanlainen tiedote:

Hoivan lisärahoitukseen tarvitaan vapaaehtoisia keinoja


Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Piritta Poikosen ja johtaja Timo Silvolan tänään julkistettavassa kirjassa ”Mistä rahat?", käsitellään suomalaisen hyvinvointimallin rahoitusmahdollisuuksia. Poikonen ja Silvola pohtivat kirjassaan löytyisivätkö rahat hoivapalveluiden lisärahoitukseen vapaaehtoisin keinoin.

Kirjoittajien mielestä hyvinvoinnin rahoitus ei väestörakenteen muuttuessa onnistu enää entiseen tapaan yksinomaan verovaroin. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kustannuspainetta julkiselle rahoitusjärjestelmällemme, mutta työssäkäyvien verotusta ei voi kiristää yli kipurajan.
"Ihmisille pitää siksi luoda paremmat mahdollisuudet täydentää julkisen turvan tasoa omin voimin, mutta vapaaehtoisesti", Poikonen ja Silvola toteavat.

Kunnallisten palvelujen asiakasmaksuissa ei Poikosen ja Silvolan mielestä saa ruveta ottamaan tulojen lisäksi huomioon myös omaisuutta, kuten joissakin maissa on tehty. Omaisuuden hyödyntämiseen voidaan kehittää vapaaehtoisuuteen perustuvia ratkaisuja. Yksi tällainen ratkaisu olisi kunnallisen palvelusetelin ja yksityisen kertamaksuisen eläkevakuutuksen yhdistelmä.

Piritta Poikosen ja Timo Silvolan kirja Mistä rahat? Hoivan rahoituksen tasapainoa etsimässä julkaistaan tänään tiistaina 24. syyskuuta Finvan kustantamana. Kirjassa kerrotaan vanhushoivan palveluvastuuvelasta ja kestävyysvajeesta sekä esitetään toimenpide-ehdotuksia.

* * *

Kustantajamme tiedote asiasta löytyy vielä tästä linkistä.

Kirjaa voi tilata suoraan kustantajalta tai ekirjana Elisalta ja ellibsiltä.

* * *

Onnellinen kirjailija mainoskuvausten harjoituksissa :)

Lue lisää...

Porin SuomiAreena koettu!

Olin tällä viikolla kolme päivää Porin SuomiAreenassa työmatkalla. Keskiviikkona oli työnantajani Finanssialan Keskusliiton järjestämä paneeli otsikolla "Käärinliinoissa ei ole taskuja". Olin yksi panelisteista. Kokemus oli vähän kuin hammaslääkärireissu, mutta nyt se on ihan onnellisesti ohi. Linkki uutisvideoomme on tässä.


Aika kovaan seuraan jouduin/pääsin näin julkiseen paneeliin panelistin roolia toteuttamaan, mutta selvisin! (Alun perin paneelissamme piti olla vieläpä Juha Sipilä, mutta hänhän valitettavasti sairastui.)

Jaana Laitinen-Pesola, Mika Lintilä, Pirre, Juhana Vartiainen

 

Minä ja VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen

Hoivan rahoitusta ruodittiin

Paneelimme aihe oli suosikkini eli hoivan rahoituksen järjestäminen (lähi)tulevaisuudessa. Koko keskustelun voi katsoa MTV3:n Katsomosta tästä linkistä. Itse en ole pystynyt vielä tallennetta katsomaan, kerään rohkeutta.

Tässä kirjallisessa muodossa näkemyksiäni, joita koitin tai ainakin oli tarkoitus keskustelussa sanoa:

Satakunnan Kansan pääkirjoitus 18.7.2013

Kestävyysvaje johtuu ikääntymisestä. Ei siis ole olemassa mitään erillistä mystistä kestävyysvajetta, joka laitettaisiin ensin kuntoon ja sitten vasta murehdittaisiin hoivan rahoitusta. Kestävyysvaje = väestön ikääntymisen aiheuttama aukko kansantaloudessa.

Vallitseva synkkä suhdannetilanne ei siis tarkoita kestävyysvajetta. Meillä olisi kestävyysvaje ihan ilman nykyistä talouden alamäkeäkin.

Mikään kuntarakenne tai sote-uudistus ei sinänsä ratkaise kestävyysvajetta.

Minkään ikäluokan koko ei tietenkään ole minkään ikäluokan syy! Se on vain tilastollinen fakta.

Ikäluokkien kokoerot vaikeuttavat kestävyysvajetta. Ongelma ei ole suurten ikäluokkien suuruus, vaan ennemminkin nykyisten työssä olevien ikäluokkien pienuus.

Ikääntyneiden määrä on jatkossa aiempaa paljon suurempi verrattuna työelämässä olevan väestön määrään. Hoiva on totuttu rahoittamaan työtä verottamalla, mutta väestömäärien suhteiden muuttuessa verotaakka käy kohtuuttomaksi. Paljon rahoitettavaa, vähän rahoittajia.



Meistä koitettiin tehdä myös pahiksia ja minutkin
liitettiin mukaan "La Famigliaan" ;)

Jos mitään ei tehdä, kuntaverot ovat tulevaisuudessa 30 %:n luokkaa. Voin vain kuvitella, mikä itku ja parku Lohjan valtuustosalissakin tuolloin olisi...

Kansalaisten omaisuutta ei pidä ottaa huomioon kunnallisten hoivapalveluiden asiakasmaksuissa tulevaisuudessakaan. Omaisuuden huomioiminen esim. hoivan asiakasmaksuissa tarkoittaisi omaisuuden ottamista yhteiskunnan haltuun vaikka väkisin.

Omaisuutta pitää kuitenkin voida käyttää hoivan rahoittamiseen vapaaehtoisesti ja nimenomaan siis siten, että yhteiskunta tulee askeleen tai pari kansalaista vastaan esimerkiksi järkevästi hinnoitellun palvelusetelin muodossa.

Hyviä välineitä hyödyntää omaisuutta olisivat etenkin kaikki vakuutusmuotoiset ratkaisut kuten hoivavakuutus ja kertamaksuinen elinikäinen eläkevakuutus. Vakuutusmekanismi tuo taloudellista tehokkuutta ja sen avulla riskejä saadaan hallintaan taloudellisesssa mielessä.

Hoivaan verrattuna eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa. Eläkkeitä varten on jopa rahastoitu jotain. Hoivaa varten taas ei ole olemassa mitään "kansallista hoivarahastoa".

Eläkejärjestelmää joudutaan kuitenkin tulevaisuudessa säätämään eli eläkeikää joudutaan varmasti peukaloimaan tavalla tai toisella ja etuuksien sekä maksujen tasoja joudutaan tarkistamaan. Itse näen nämä ongelmat kuitenkin pienempinä peikkoina suureen hoivamörköön verrattuna.

Kansalaiset ovat meitä poliitikkoja valmiimpia eläkejärjestelmän ikäviinkin uudistuksiin. Poliitikot ovat ehkä turhankin pelokkaita. Itse haluan jatkossakin uskaltaa ilmaista rehellisesti sitä mitä mieltä minä oikeasti olen. Tässä eläkeasiassa on täysin perusteltua asettua nuorempien ikäluokkien asianajajaksi, mutta koen silloinkin samalla ajavani ikääntyvien ikäluokkien etua, tosin mutkan kautta. Kestämätön rahoitustilanne kun käy lopulta aivan kaikille ikäluokille kalliiksi!

Pori hurmasi Pirren!

Porin SuomiAreena oli ylipäänsä kokemuksena todella hyvä. Konsepti on aivan erinomainen: Jazzien kanssa samaan aikaan on kaupungin keskustan puolelle järjestetty moneen paikkaan keskusteluja yhteiskunnallisten teemojen ympärille. Tapahtumien puolivälissä oleva jazzkatu sitten yhdistää kummankin tapahtuman osallistujat. Loistava kokonaisuus. Ihan käy kateeksi Poria noin hienosta ideasta.

Mainoshaastattelu Eetunaukiolla

Tuntui, että Porissa oli tällä viikolla "kaikki" poliitikot ja toimittajat. Kaikki hyväntuulisina kesämielellä. Koko kaupunki oli täynnä kuhinaa. Siis aivan joka nurkalla oli jotain!



Kolmantena päivä sateli,
mutta silti oltiin terassilla :)

Jazziakin kuultiin

Lue lisää...

Asunnot eläkkeiksi?

ETLA julkisti tällä viikolla asuntovarallisuuden hyödyntämistä lisäeläkkeenä koskevan Asunnot eläkkeiksi? -tutkimuksensa. Tutkimuksessa ehdotetaan, että Suomessakin olisi mahdollista tehdä kertamaksuisia elinikäisiä eläkevakuutuksia. Rahat vakuutukseen voisi saada vaikkapa realisoimalla omaa asuntovarallisuutta.

Tutkimus on hyvä ja tehty ehdotus on mielestäni erittäin kannatettava. Tutkimus toivottavasti insipiroi tarvitsemaamme uudenlaista ajattelua.

Olen itse tässä asiassa työni puolesta varsin syvällä ja voisin kirjoittaa tästä sivutolkulla, mutta koitan pitää tämän nyt lyhyenä. En ole jaksanut osallistua aiheesta parhaillaan käytävään nettirähinään (niin turhaa...), mutta kasaan nyt tänne räikeimpiä väärinymmärryksiä korjaavat pointit.


Kun siis pohdit tällaisia lisäeläkkeitä, ennen hermostumistasi kertaa aina nämä pointit:

• Tämä on täysin vapaaehtoiseksi tarkoitettu järjestely. Kenenkään kotia ei olla viemässä väkisin.

• Työeläke on hyvä asia! Sen paras puoli on juurikin se, että se on pakollinen kaikille. Mutta sen ja vain senkö on riitettävä kaikille kaikkiin tarpeisiin? 

• Lisäeläkkeen voi rahoittaa muullakin kuin asuntoon sitoutuneella pääomalla. Suomalaisen suuren keskiluokan omaisuus nyt vain tuppaa olemaan asunnon seinissä suurimmalta osin, siksi tässä yhteydessä puhutaan asunnoista. Realiteetti.

• Elinikäinen eläke tuo turvaa elinaikaepävarmuutta vastaan. Elinikäisen eli hautaan saakka maksettavan lisäeläkkeen avulla saat rahavirran elämäsi loppuun saakka ja lisäksi turvallisuuden tunnetta siitä, että eläkkeen maksu ei lopu kesken kaiken.

• Jos taas kuolet ennen aikojasi, eli ennen kuin saat "omat rahasi" pois vakuutuksesta, näppejään jäävät nuolemaan (todennäköisesti sinua varakkaammat) perillisesi. Yli jäävät rahat menevät muiden vakuutettujen hyväksi. Tämä on vakuutuksen perusidean mukaista solidaarisuutta: osallistumme yhteiseen pottiin emmekä tiedä, kuka riskin jakamisesta hyötyy rahallisesti ja kuka ei. Kaikki hyötyvät tietenkin nautittuna lisääntyneenä turvallisuuden tunteena.

• Elinikäinen turva on merkittävä etu tavanomaiseen "myyn asuntoni ja käyttelen sitten säästöjäni" -malliin nähden. Koska et tiedä, kuinka kauan tulet elämään, et todennäköisesti uskalla käyttää rahojasi riittävästi oman hyvinvointisi parantamiseksi. Pahimmassa tapauksessa säästät vielä näidenkin säästöjen päälle - ihan vain varan vuoksi. Tai sitten rohkeasti käyttelet rahojasi tarpeidesi mukaan - ja ne loppuvat jo 15 vuotta ennen kuin piikit sinun aamukammastasi loppuvat. 

• Jos haluat käytellä osan esim. asunnon kauppahinnasta perinteisen mallin mukaan, tietenkin teet niin! Tietenkin laitat tällaiseen nyt ehdotettuun elinikäiseen eläkevakuutukseen vain sen verran kuin haluat ja pystyt. Suurella maksulla saat suuremman kuukausieläkkeen ja pienellä pienemmän. Ja mitä myöhäisempään ikään lykkäät eläkkeen alkamisen, sen suurempana kuukausieläkkeenä saat etusi.   

• Tätä ei ole kukaan missään väittänyt ratkaisuksi niiden henkilöiden lisäeläketarpeisiin, joilla ei ole mitään varallisuutta. Mutta eikö ole hyvä, että ne, joilla varallisuutta on, käyttävät sitä esim. hoivapalveluihinsa, jolloin verovaroja voidaan kohdentaa paremmin niitä enemmän tarvitseville? Vaihtoehtonahan olisi hillota aina vain lisää perintöä - ja nehän ne vasta epätasaisesti läntisissä teollisuusmaissa jakautuvatkin! Tunnen kyllä universalismin hienouden, mutta jotain rajaa siinäkin. Toisille varallisuutta on kertynyt, ja sitä varallisuutta olisi hyvä käyttää vapaaehtoisesti esim. hoivamenoihin tällaisen lisäeläkkeen avulla. 

• Ja nyt taas paluu listan alkuun: tämä on täysin vapaaehtoinen systeemi. Jos et tykkää, et tee tällaista sopimusta! Mutta jos juuri sinä et tykkää, miksei joku toinen saisi tykätä? Vapaa maa. 

Lue lisää...