perjantai 31. maaliskuuta 2023

Eläkeuudistus vaatii taitoa ja malttia


Eläkeuudistus vaatii taitoa ja malttia

(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 25.3.2023)

Eläkkeitä uudistettaessa muutokset voivat kohdistua joko itse eläkkeisiin tai sitten siihen tapaan, millä eläkejärjestelmää pidetään yllä – tai molempiin.

Itse eläkkeiden uudistuksista vuoden 2005 muutos, jolloin työeläkkeen eläkeikä laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen, oli erikoinen tapaus. Oli aivan selvää, ettei ratkaisu ole taloudellisesti kestävä. Eläkeikää olikin sittemmin pakko alkaa nostaa, ja sillä tiellä nyt ollaan.

Yksityisen eläkejärjestelmän ylläpito yksityisissä työeläkelaitoksissa on sen sijaan osoittautunut hyväksi päätökseksi.

Jos yksityiset eläkevarat olisivat olleet poliitikkojen käytettävissä viime vuosikymmeninä, lista siitä, mihin eläkerahat olisi käytetty aina kulloisenkin tiukan paikan tullen, saattaisi olla pitkä: esim. Hornetit, ooppera- ja musiikkitalot, uudet hävittäjät jne. Nämä kaikki ovat jaloja kohteita, mutta eläkevaroja ei voida kuluttaa niihin.

Onneksi varat eivät siis ole olleet poliitikkojen käytettävissä.

Sen sijaan valtion eläkerahastosta on otettu rahaa mm. valtion velan maksuun, Olympiastadionin remonttiin ja median innovaatiotukeen. Tämä vajaus valtion eläkerahastossa tulee vielä paikattavaksi.

Eläkevarat on kerätty eläkkeitä varten ja ne pitää sijoittaa turvaavasti ja tuottavasti.

Olisi hyvä, jos eläkevaroille voitaisiin tavoitella parempia sijoitustuottoja. Tämä vaatisi eläkerahastoja koskevien sijoitussääntöjen höllentämistä. Nythän yksityiset työeläkeyhtiöt eivät saa sijoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Suuremman tuoton tavoittelu tarkoittaa kuitenkin myös suurempaa riskiä. Lisätuottojen jakaminen olisi helppoa, mutta pitäisi sopia etukäteen myös siitä, miten mahdolliset tappiot jaetaan. Vaikuttaisivatko ne eläkkeiden suuruuteen, eläkeikään vai eläkemaksuihin?

Eläkejärjestelmän ylläpito aiheuttaa kuluja. Sijoittaminen on vaativaa työtä. Samoin eläkevakuutusten hoitaminen ja eläkkeiden laskenta sekä niihin liittyvä jatkuva rahaliikenne vaatii ammattitaitoa ja luotettavan tekniikan ylläpitoa. Näiden hoitamisesta kuuluu maksaa palkka sitä työtä tekeville.

Suomalainen eläkejärjestelmä kestää kansainvälisen vertailun - myös hallinnon kustannustehokkuuden osalta - ja sijoittuu vertailujen kärkipäähän.

Työeläke on lisäksi muutakin kuin vanhuuseläke: se sisältää eläketurvan myös pitkäaikaisen vaikean sairastumisen varalta sekä lesken- ja lapseneläkkeen.

Harva kokee nykyisillä eläkemaksuilla kertyneen eläkkeensä olevan suuri. Pienemmillä eläkemaksuilla kertyisivät vielä pienemmät eläkkeet.

Eläke on lykättyä palkkaa, jolloin siis todellakin on lykättävä osa palkasta eläkeikään saakka. Lisäksi sitä on lykättävä riittävä määrä. Nykyinen kaikille työtä tekeville automaattisesti kertyvä työeläke on järkevä tapa järjestää eläketurva.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset, Uusimaa

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Lue lisää...

sunnuntai 26. maaliskuuta 2023

Veronmaksaja ei jaksa kaikkea

 Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa 16.3.2023:

 Veronmaksaja ei jaksa kaikkea

 Valtion velkaantumista tulee hillitä. Puheet   leikkauksista kovenevat.

 Järkeviäkin leikkauskohteita on, eikä leikkauksia tule   kohdentaa kovalla voimalla terveydenhuoltoon,   kouluihin, turvallisuuteen tai hoivaan. Itse leikkaisin   esim. Kiinaan vietävän sianlihan tuista ja vastaavista   älyttömyyksistä ensin.

 Ikääntyminen haastaa Suomen taloutta. Yksityinen   eläkejärjestelmämme on säädetty kulloinkin saatavissa   olleella parhaalla osaamisella. Vähenevä työväestön   määrä kuitenkin nakertaa eläkejärjestelmämme   perusteita.

Esitetyt korjauskeinot keskittyvät epärealistisen suureen työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. On löydettävä muita ratkaisuja. On lisäksi väärin ajatella ihmisiä kuin esineinä, joita haalitaan tänne paikkaamaan vanhoja virhelaskelmiamme!

Surkuttelun lisäksi tulee nähdä myös myönteinen puoli: on etuoikeus elää maassa, jossa väestö ikääntyy.

Hoiva myös luo työpaikkoja, aivan kuten muutkin palveluelinkeinot. Vailla työtä on nytkin tässä maassa yli 250 000 työnhakijaa.

Veronmaksaja ei kuitenkaan jaksa maksaa kaikkia palveluita, koska hoivattavien ja työssä olevien suhdeluku huononee.

Suomessa on vahva itsepalvelun kulttuuri. Mitenkäs, kun itsepalvelukyky heikkenee, mutta kotona vielä pärjäilisi?

Yhteiskunta järjestää ikääntyneiden hoivan perustason. Mutta on myös sellaisia elämänlaatuun vaikuttavia arkisia asioita, jotka eivät ole välttämättömiä ja jotka on nuorempana saanut hoidettua itse. Näitä veronmaksaja ei kustanna.

Miten hoituu esim. kotonaan asuvan vanhuksen ikkunoiden pesu? Ilmankin pärjää, mutta moni arvostaa puhtaita ikkunoita. Entäs oman pihan nurmen leikkuu tai lumityöt? Veronmaksaja ei valitettavasti jaksa maksaa sitä, että piha ei pusikoidu.

Olemme tottuneet työikäisinä maksamaan joistain palveluista kuten vaikkapa auton huollosta tai kynsien laitattamisesta. Näiden palvelujen käyttö vähenee usein iän myötä, mutta tilalle tulee siis uusia arkisia palvelutarpeita. Kaikkia palveluita ei voi veronmaksaja maksaa, vaan on käytettävä myös omaa rahaa.

Ihmisten tilanteet ja tulot vaihtelevat, eikä tässä sanottu tietenkään päde kaikkiin, mutta tilastojen mukaan yhä useammalla on edellytyksiä varautua vanhuuteen. Ikäsidottuun lisäeläkesäästämiseen tulisi kannustaa myös valtiovallan toimin.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

 

 

Lue lisää...

perjantai 10. maaliskuuta 2023

Pakkoruotsi pois - Punkit kuriin - Parannuksia tieliikenteeseen eli vaaliteemojani 2023 eduskuntavaaleissa

Vaaliesitteen suunnittelu viimeistään vaatii poimimaan monista edistettävistä tai vastustettavista asioista vain ne muutamat. Oheisessa kuvassa esitteeni etu- ja takapuoli.

Esittelen tässä alla eduskuntavaalien 2023 teemojani. 

Nostin kärkeen sangen konkreettisia asioita ja jätin esim. valtion velan rutiiniluontoisen kauhistelun pois. Tietenkin velkaantuminen on saatava kuriin.  

Tietenkin kannatan mm. koulutukseen, sairaanhoitoon ja vanhusten hoivaan satsaamista - kuten lähes kaikki ehdokkaat tekevät.

Pakkoruotsi pois - tilalle vapaus valita opiskelemansa kielet

Pakkoruotsi on ajan ja resurssien hukkaa. Jos ruotsin kieli on kerta niin tärkeää, sitä kyllä opiskellaan vapaaehtoisestikin riittävästi. 

Vaikka itse sain ruotsista aina arvosanaksi 10 ja kirjoitin L:n, olisin silti käyttänyt aikani ennemmin paremman englannin ja ranskan taitotason saavuttamiseen.  

Suhtautuminen pakkoruotsiin kertoo mielestäni paljon ihmisen oikeudenmukaisuus- ja kohtuuskäsityksestä. 

Muutoksella olisi myös osaltaan myönteinen vaikutus opinnoista syrjäytymisen vähentämisessä. 

Tieliikennettä tulee parantaa, ei vaikeuttaa

Auto on mitä mahtavin keksintö. Se mahdollistaa työssäkäynnin ja harrastamisen laajalla alueella. Tämä maa on rakennettu kumipyöräliikenteen varaan. 

En usko sähköauton mitenkään välttämättä olevan voittava tekniikka. Voi käydä kuten kävi hehkulamppujen pakkovaihtamisessa ns. energiansäästölamppuihin: energialamput olivatkin ongelmajätettä, kalliita ja nopeasti rikki meneviä, ja nyt ne korvaantuvat hyvillä LED-lampuilla. Ehkä vetyautot päihittävät sähköautot lopulta?

Kannatan Turun Tunnin Junaa, mutta toivon, että automatisoitu maantieliikenne toteutuisi rataa nopeammin, jolloin kankeiden raideratkaisujen sijaan voitaisiin hyödyntää tieverkkoa nykyistä paljon paremmin ja saavuttaa ihmiset kaikkialla, myös kauempana raidelinjasta.  

Punkit kuriin – peurojen talviruokinta on kiellettävä

Peurakantaa pidetään keinotekoisen suurena talviruokinnalla. Peurat levittävät punkkeja, aiheuttavat vaaraa tieliikenteelle ja ne syövät kasvuston. Kova hinta kaikkien maksettavaksi joidenkin harrastuksesta! Kanta pienenisi luontaisesti, jos talviruokinta kiellettäisiin. 

Enemmän maan viljaa lautasille, vähemmän tukia eläintuotannolle

Olen intopiukka vegaani ja opiskellut ruoantuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Ero lihantuotantoon on valtava. Lisäksi teollisen lihantuotannon eettiset ongelmat ovat syvällisiä. 

On myös älytöntä tukea verovaroin sianlihan vientiä Suomesta Kiinaan. 

Ukrainaa on tuettava

On jaksettava auttaa ja pysyä henkisesti vahvoina. Kestääpä sota  kuinka kauan tahansa. Ukrainan asia on meidänkin asia. 

Venäjän julmuus ja pohjaton tahto toimia väärin on jälleen kerran murtautunut pintaan.

Pandemioihin on varauduttava paremmin

Koronan hoito oli mielestäni sekoilua. Tilanne oli toki nykyihmiselle ennestään tuntematon, mutta siitä tulee ottaa oppia. 

Suomessa ei olisi ollut tarpeen esim. sulkea kirjastoja ja museoita tai eristää Uuttamaata. Myös ravintoloiden paikkamäärillä ja aukioloaikojen pikkutarkalla sääntelyllä kikkailu oli turhaa. Suurpiirteisemmin ja jämäkämmin ohjaten tilanne olisi ollut vähemmän sekava ja lopputulos parempi.

Olisi pitänyt tunnustaa koronan ilmavälitteisyys ajoissa ja sovittaa toimet siihen: otettava käyttöön kunnon maskit ja asialliset maskisuositukset, jaettava asiallista tietoa ja toimivia neuvoja, suositeltava etätöitä, mahdollistaa etäkoulut ja jakaa rokotteita tehokkaasti ja nopeasti. 

Nythän Suomen koronatoimet lähtivät väärille raiteille, kun ilmeni, ettei meillä olekaan asiallisia suojavälineitä... Sittemmin siitä virheasennosta ei ole päästy oikaisemaan, koska asiasta tuli periaatekysymys - ja lisäksi terveysjohtajilla oli tarve piilotella omia aikaisempia virheitä.     


  

Lue lisää...

sunnuntai 5. maaliskuuta 2023

Lääkäri ei voi laihduttaa puolestasi


Ihmiset lihovat etenkin länsimaissa, Aasiassa ja arabimaissa. Sitä keinoa, millä tämä kehitys saataisiin käännettyä, on etsitty ja etsitään edelleen kiivaasti.

Laihdutusmarkkinoilla on kysyntää. Niin lääkärit, ravitsemusasiantuntijat kuin hyvinvointivalmentajat kertovat terveystietoa asiakkailleen ja myös media jakaa tätä tietoa runsaasti.

Kaikki haluavat terveemmän tulevaisuuden   

Yleistä hyvää tahtoa siis on ja jaamme kaikki tavoitteen terveellisemmästä tulevaisuudesta, mutta toimivia keinoja ei löydy. Tuloksia ei näy.

Ruokamme on maukasta, jopa koukuttavan hyvää, ja erittäin energiapitoista. Lähes kaikilla on nykyään varaa syödä energiaa yllin kyllin tarpeeseensa nähden. Miten lopettaa globaali jatkuva ylensyönti? Tämän kun tietäisi!

Jopa lääkkeitä käytetään laihdutukseen 

Tämän hetken laihdutusjutuista kiihkein on kuulemma diabeteslääke Ozempicin käyttäminen laihdutusta varten. Tämän myötä lääkkeen saatavuus on vaikeutunut ja aidosti sairaat eivät saa ostettua lääkettä, koska ostajia on liikaa. 

Itse hivenen hämmästelen sitä, että ennemmin syödään lääkettä laihdutusta varten, kuin vähennetään ruokana syödyn energian määrää. Etenkin kun kaiken ruoan vaaditaan nykyään olevan niin ”puhdasta” ja ”lähiruokaa” ja sitä kaikista mystisintä eli ”luonnollista”, on hanakka turvautuminen lääkkeeseen hieman erikoista. 

Ymmärrän kyllä ruokavalion suitsimisella laihduttamisen vaikeuden, olenhan itsekin ylipainoa kerryttävä tavan tallaaja. 

Esimerkki medikalisaatiosta

SDP näyttää näin vaalien alla ehdottavan, että jokainen aikuinen pitäisi kutsua muutaman vuoden välein hyvinvointitarkastukseen. Siellä hänen olisi mahdollista terveysalan ammattilaisen kanssa pohtia terveyttään ja elintapojaan. Häneltä mitattaisiin oleellisia terveysarvoja kuten verenpaine ja verensokeri ja tehtäisiin suunnitelma, miten ne saataisiin paremmiksi. Tätä varten tulisi SDP:n mukaan perustaa valtion hyvinvointirahasto.

Tällainen elämäntapojen pohtimisen vuoksi lääkärissä ja laboratoriossa käyminen on esimerkki medikalisaatiosta eli siitä, että aivan tavalliset arkiset asiat muuttuvat lääkärin hoitoa vaativaksi. Tästä löytyy monia hätkähdyttäviä esimerkkejä, mutta koska en ole lääketieteen ammattilainen, en käsittele niitä sen enempää. Googlaamalla löytyy tietoa.

Lääkärin sanat eivät laihduta

Jos lääkärin sanoilla ja huolestuttavilla laboratoriotuloksilla olisi aidosti ihmisten käyttäytymistä  (etenkin pysyvästi) muuttava vaikutus, meistä moni ostaisi tällaisen lääkärin vastaanottokäynnin ja laboratoriotestit saman tien. Mutta oikein hyvin tiedetään, ettei sellainen kikka toimi. Tai jos toimisi, siitä olisi kyllä näyttöä sekä hyviä myyntipuheita ja ta-daa: laihdutuksen uusin hittituote olisi siinä!

SDP:n avauksesta kertovassa Iltalehden jutussa todetaankin, että ”SDP:llä ei ole valmiita konsteja mitä tehdään”. Eli SDP:n avaus on sisällöllisesti aivan tyhjää huttua. Ajatus on toki kaunis, tavoitteet ovat hyviä ja meidän kaikkien yhteisiä ja demareiden teettämät laskelmatkin ovat varmasti totta, mutta utopistisilla laskelmilla ei ole merkitystä, jos ihmisten käyttäytymisen muutosta ei saada aikaan. Ja vieläpä pysyvää muutosta.

Mielestäni on arveluttavaa, että SDP käyttää vaalikikkana ihmisten ylipainotuskaa ja lupailee tyhjiä, koska kyseessä on asia, jota ei normaalissa valtiossa poliitikot voi ratkaista kansalaisten puolesta.

Pirren ilmainen hyvinvointiohjelmaehdotus 

Minäkin tein äsken karkean hyvinvointilaskelman ja tässä on ehdotukseni: jos jokainen liikuntakykyinen suomalainen kävisi joka päivä 5 kilometrin ylimääräisellä kävelyllä, sen kansanterveydelliset hyödyt olisivat valtavat. Lisäksi ei tarvitsisi perustaa valtion varoilla hyvinvointirahastoa demareiden tapaan, vaan ohjelmani olisi ilmainen! Ei tarvita labroja. Ei lääkärissäkäyntejä. Kävelemään vaan. Pelkkää hyötyä luvassa. 

Mutta ongelma tässä ilmaisessa terveyttä tuottavassa ideassani on sama kuin demareilla: millä ihmeellä saamme ihmisten muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan.

Enemmän maan viljaa lautasille ja vähemmän eläintuotannon tukia 

Oma ratkaisuni moniin kansanterveysongelmiin liittyy eläinperäisen ruoantuotannon verotukien lakkauttamiseen ja täyskasvisruokaan siirtymiseen, mutta ymmärrän ehdotukseni olevan vielä tässä maailmanajassa liian rankka. Mutta tähän asiaan poliitikot voivat halutessaan vaikuttaa täysin. Verotus ja eläintuotannon tuet ovat poliitikkojen käsissä. 

Tulotason mukaan määräytyviä terveyseroja voidaan tasoittaa

Ainoa asia, minkä SDP:n uudessa ehdotuksessa jaan, on huoli varallisuuden mukaan määräytyvistä terveyseroista. Raha ei saa olla este päästä tarpeellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin. 

Mutta onko lääkärin antama elämäntapavalmennus, josta ei ole hyvätuloisillekaan aitoa kestävää hyötyä, sitten tarpeellista hoitoa, jääköön itse kunkin mietittäväksi. Moni hyvän työterveyden piirissä olevakin kärsii merkittävästä ylipainosta. Ei auta ikäkausitarkastukset ja lääkärin käskyt.      

Lue lisää...