Näytetään tekstit, joissa on tunniste robottiliikenne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste robottiliikenne. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. maaliskuuta 2023

Pakkoruotsi pois - Punkit kuriin - Parannuksia tieliikenteeseen eli vaaliteemojani 2023 eduskuntavaaleissa

Vaaliesitteen suunnittelu viimeistään vaatii poimimaan monista edistettävistä tai vastustettavista asioista vain ne muutamat. Oheisessa kuvassa esitteeni etu- ja takapuoli.

Esittelen tässä alla eduskuntavaalien 2023 teemojani. 

Nostin kärkeen sangen konkreettisia asioita ja jätin esim. valtion velan rutiiniluontoisen kauhistelun pois. Tietenkin velkaantuminen on saatava kuriin.  

Tietenkin kannatan mm. koulutukseen, sairaanhoitoon ja vanhusten hoivaan satsaamista - kuten lähes kaikki ehdokkaat tekevät.

Pakkoruotsi pois - tilalle vapaus valita opiskelemansa kielet

Pakkoruotsi on ajan ja resurssien hukkaa. Jos ruotsin kieli on kerta niin tärkeää, sitä kyllä opiskellaan vapaaehtoisestikin riittävästi. 

Vaikka itse sain ruotsista aina arvosanaksi 10 ja kirjoitin L:n, olisin silti käyttänyt aikani ennemmin paremman englannin ja ranskan taitotason saavuttamiseen.  

Suhtautuminen pakkoruotsiin kertoo mielestäni paljon ihmisen oikeudenmukaisuus- ja kohtuuskäsityksestä. 

Muutoksella olisi myös osaltaan myönteinen vaikutus opinnoista syrjäytymisen vähentämisessä. 

Tieliikennettä tulee parantaa, ei vaikeuttaa

Auto on mitä mahtavin keksintö. Se mahdollistaa työssäkäynnin ja harrastamisen laajalla alueella. Tämä maa on rakennettu kumipyöräliikenteen varaan. 

En usko sähköauton mitenkään välttämättä olevan voittava tekniikka. Voi käydä kuten kävi hehkulamppujen pakkovaihtamisessa ns. energiansäästölamppuihin: energialamput olivatkin ongelmajätettä, kalliita ja nopeasti rikki meneviä, ja nyt ne korvaantuvat hyvillä LED-lampuilla. Ehkä vetyautot päihittävät sähköautot lopulta?

Kannatan Turun Tunnin Junaa, mutta toivon, että automatisoitu maantieliikenne toteutuisi rataa nopeammin, jolloin kankeiden raideratkaisujen sijaan voitaisiin hyödyntää tieverkkoa nykyistä paljon paremmin ja saavuttaa ihmiset kaikkialla, myös kauempana raidelinjasta.  

Punkit kuriin – peurojen talviruokinta on kiellettävä

Peurakantaa pidetään keinotekoisen suurena talviruokinnalla. Peurat levittävät punkkeja, aiheuttavat vaaraa tieliikenteelle ja ne syövät kasvuston. Kova hinta kaikkien maksettavaksi joidenkin harrastuksesta! Kanta pienenisi luontaisesti, jos talviruokinta kiellettäisiin. 

Enemmän maan viljaa lautasille, vähemmän tukia eläintuotannolle

Olen intopiukka vegaani ja opiskellut ruoantuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Ero lihantuotantoon on valtava. Lisäksi teollisen lihantuotannon eettiset ongelmat ovat syvällisiä. 

On myös älytöntä tukea verovaroin sianlihan vientiä Suomesta Kiinaan. 

Ukrainaa on tuettava

On jaksettava auttaa ja pysyä henkisesti vahvoina. Kestääpä sota  kuinka kauan tahansa. Ukrainan asia on meidänkin asia. 

Venäjän julmuus ja pohjaton tahto toimia väärin on jälleen kerran murtautunut pintaan.

Pandemioihin on varauduttava paremmin

Koronan hoito oli mielestäni sekoilua. Tilanne oli toki nykyihmiselle ennestään tuntematon, mutta siitä tulee ottaa oppia. 

Suomessa ei olisi ollut tarpeen esim. sulkea kirjastoja ja museoita tai eristää Uuttamaata. Myös ravintoloiden paikkamäärillä ja aukioloaikojen pikkutarkalla sääntelyllä kikkailu oli turhaa. Suurpiirteisemmin ja jämäkämmin ohjaten tilanne olisi ollut vähemmän sekava ja lopputulos parempi.

Olisi pitänyt tunnustaa koronan ilmavälitteisyys ajoissa ja sovittaa toimet siihen: otettava käyttöön kunnon maskit ja asialliset maskisuositukset, jaettava asiallista tietoa ja toimivia neuvoja, suositeltava etätöitä, mahdollistaa etäkoulut ja jakaa rokotteita tehokkaasti ja nopeasti. 

Nythän Suomen koronatoimet lähtivät väärille raiteille, kun ilmeni, ettei meillä olekaan asiallisia suojavälineitä... Sittemmin siitä virheasennosta ei ole päästy oikaisemaan, koska asiasta tuli periaatekysymys - ja lisäksi terveysjohtajilla oli tarve piilotella omia aikaisempia virheitä.     


  

Lue lisää...

perjantai 27. lokakuuta 2017

Digikompurointia


Länsi-Uusimaa 27.10.2017
Digikompurointia

Olen teknologiafani. Otan innoissani uusia vempaimia kokeiluun ja tuskin maltan odottaa liikenteen automatisointia. En kaipaa pankkikonttoreita, vaan pidän nettipankkia monin verroin parempana. Kännykkä on lankapuhelinta paljon hyödyllisempi laite. Facebook tuo kaukaisemmatkin sukulaiset ja tuttavat lähelleni.

Paljon kuitenkin myös tuskastelen teknologian kanssa. Buuttailen koneita ja kiroan VR:n nettisivuja. Elämään tunkee mikro-odottelu eli ne usein toistuvat hetket kellottavan tietokoneen äärellä.

Työn tuottavuus kasvaa nykyään hitaasti. Yhdeksi syyksi veikkaan toimimatonta tietotekniikkaa. Toimistotyössä niinkin selkeä asia kuin papereiden arkistointi onkin digiaikana ”asiakirjanhallintaa” - eikä kukaan enää tiedä, mitä piti minnekin tallentaa! Lääkäreiden työaika menee toimenpiteiden sijaan niiden kirjaamiseen.

Äänestimme taannoin valtuustossa peräti kolme kertaa siitä, onko kokousaineistot oikeus saada myös paperisena. Onneksi on edelleen. Sähköinen kokousjärjestelmä ei nimittäin ole vakuuttanut. Säästöjäkään ei valtuuston digiloikasta ihan äkkiä synny, kun nykyään esim. normaali valtuuston kokous edellyttää kahden ylimääräisen teknisen avustajan läsnäoloa, jotta äänentoisto ja salin näytöt toimivat. Heidän ammattitaitoaan todella tarvitaankin, koska upouudet kalliit laitteet ovat niin oikukkaita.

Valtuustoaloitteet pitää nykyään jättää sihteerille jo kauan ennen kokousta, vain jotta ne saadaan heijastettua kokoustilan seinälle. Digitalisointi on siis merkinnyt uusien tarpeettomien sääntöjen luomista ilman mitään järkevää hyötyä. Vaikka digitalisoinnin pitäisi oikeasti nopeuttaa ja helpottaa tekemistä, on noinkin yksinkertaisessa asiassa vain sähläyksen määrä moninkertaistettu.

Silti rakastan teknologiaa ja siedän digikompurointia. Kaiken digihehkutuksen keskellä on kuitenkin syytä tarkkailla, onko mitään oikeasti järkevää murtautumassa esiin. Varmasti lopulta on, mutta tällä hetkellä ”digi” on enemmän vain yleistä hössötystä ilman käänteentekeviä ideoita. 

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)
Lue lisää...

perjantai 16. joulukuuta 2016

Robotit muuttavat Lohjaakin


Tässä robottiaiheinen kolumnini Länsi-Uusimaasta 13.12.2016:

Robotit muuttavat Lohjaakin

Vuosia sitten robottiherätyksen saaneena ja aiheesta jatkuvasti paasanneena olen nyt pannut ilolla merkille, että asia on otettu todesta myös Lohjan kaupungin johdossa. Etenkin liikenteen osalta voi jo nyt kuvitella, minkälaisia muutoksia automatisoitu liikenne tuo.

Robottiliikenne nostaa moottoritien kapasiteettia hurjasti. Voi jopa olla, että Lohjalle tärkeä Helsinki-Turku ”Tunnin juna” ei olekaan enää tarpeen, kun koko Suomen maantieliikenne automatisoituu ja tehostuu.

Automatisoitu liikenne on kunnan palvelujen näkökulmasta erinomainen asia. Nykyisin niin kovin hankalat koulukyydit on helppo toteuttaa, samoin muiden ajokortittomien palvelukyydit. Tämä mahdollistaa runsaamman haja-asutusalueille rakentamisen ja Lohja pääsee hyödyntämään täysillä parasta valttikorttiaan: maaseutua Helsingin lähistöllä.

Automaattiliikenne vaikuttaa kaavoitukseen muutoinkin. Kaupunkien keskustakaavojen kipupiste on parkkipaikkamitoitus ja sen laatuvaatimukset. Tulevaisuudessa keskustoissa ei tarvitse varata pihoja autoille tai tehdä halleja. Osaa nykyisistä parkkihalleista tarvittaneen edelleen robottiautojen latauspisteinä, joista autot kutsun saatuaan huristelevat keikalle.

Robottiliikenne muuttaa myös autojen omistamisen: tulevaisuudessa ei kannata omistaa autoa, vaan halvempaa on ostaa vain kyytejä. Autot tulevat paljon tehokkaampaan käyttöön, kun samalla autolla ajetaan paljon matkoja. Nykyisinhän monet autot seisovat pääosan ajasta parkissa.

Kyytejä on lisäksi helppo yhdistellä, kun vaikkapa Pusulasta Helsinkiin lähtevä robottiauto poimii kyytinsä useamman matkalaisen. Älykkäät matkajärjestelmät osaavat niputtaa useamman henkilön säännöllisiä matkoja järkeviksi kokonaisuuksiksi.

Robottien ohjastama liikenne ei ole enää tieteisfantasiaa, vaan maailman autotehtaat kilvan kehittelevät tekniikkaa. Jokainen niistä haluaa olla luotettavin ja suurin robottiautojen valmistaja. Myös lainsäädäntöä viritellään robottiliikenteeseen sopivaksi. Esimerkiksi Suomen uusi liikennevakuutuslaki ei estä robottiliikenteen kehitystä.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)
Lue lisää...

torstai 9. heinäkuuta 2015

Robottiautot tulevat

Tässä uusin kolumnini Länsi-Uusimaasta 7.7.2015:



Robottiautot tulevat

Olen kuitannut puheet robottiautoista utopistisena haihatteluna. Miten voisi olla mahdollista, että autot liikkuisivat ilman kuljettajaa? Ei muka enää tarvetta omistaa autoa, vaan robottiauto saapuisi tilauksesta tarpeen mukaan ja poistuisi väliajaksi toisille keikoille? Eikö enää pysäköintiongelmia? Maksu kyydeistä menisi käytön mukaan ja hintaan sisältyisi vieläpä ”kuljettaja”? Huh huh.

Havahduin todellisuuteen, kun kuulin, että eurooppalainen vakuutusala varautuu jo täyttä päätä robottiliikenteeseen. Vastuuta koskevia ongelmia ratkotaan jo ja lakipykäliä kirjoitetaan. Uskomattomasta onkin tulossa totta.

Yhtä uskomattomalta olisi omassa lapsuudessani 1980-luvulla tuntunut, jos joku olisi kertonut ”internetistä”, ”selaimista” ja ”hakukoneista”. Että sen kuin vain kirjoitat, mistä haluat jotain tietää, ja napin painalluksella maailman joka kolkasta käsin tuotettua tietoa on saatavilla. Virallista ja epävirallista, tärkeistä ja vähemmän tärkeistä aiheista. Tai että voit päivittäin vaihtaa kuulumisia ystäviesi kanssa vaikka Australiaa myöten - jopa kuvien ja videoiden kera. Nyt se on arkeamme.

Robottiliikenteen vaatimat järjestelmät eivät ole vielä valmiita, mutta osa niistä on jo käytössä, kuten esimerkiksi kaistavahdit, jarruassistentit ja navigaattorit. Ongelmia on, mutta ne ovat ratkottavissa, kunhan ei jäädä tumput suorina voivottelemaan.

Robottiliikenne on mahdollisuus haja-asutulle ja ikääntyvälle Suomelle. Vanhusten ja vammaisten liikkuminen monipuolistuu, koulukyydit helpottuvat ja työmatkalaiset voivat käyttää matka-ajan nykyistä hyödyllisemmin robottiohjatuissa autoissa.

Lohjankaan ei tarvitse laskea tulevaisuuttaan vain ehkä joskus saatavan junaradan varaan. Ketterään robottiliikenteeseen verrattuna raskastekoinen raideliikenne ja VR:n sanelemat aikataulut tuntuvat jopa (k)ankealta vaihtoehdolta. Ja jos se junakin saadaan, ratkoo robottiliikenne junien tarvitseman syöttöliikenteen sekä liityntäpysäköinnin ongelmia.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen teknologiaintoilija ja kaupunginvaltuutettu
Lue lisää...