Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaupunkisuunnittelulautakunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaupunkisuunnittelulautakunta. Näytä kaikki tekstit

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Tunnin juna on huomioitu Lohjan kaavoituksessa





LU 1.3.2017
Näin vaalien alla kömpii esiin näitä hahmoja, jotka vasta nyt näyttävät keksivän, että "Helsingin ja Turun välille on suunnitteilla ns. Tunnin juna ja hei sehän vaikuttaa Lohjankin kaavoitukseen".
Ihmeellistä on, että näitä herätyksiä kokevat myös päätöksentekokoneistossa itse mukana olevat.

Kannattaisi hieman ottaa asioista selvää ennen kuin alkavat puhua höpöjä siitä, että "nyt Lohjalla pitää kaavoituksessa herätä Tunnin junaan".

Kas kun kaavoituksessa on oltu hereillä jo monta vuotta. Tai ainakin useimmat ovat olleet. Sillehän ei voi mitään, jos osa istuvista valtuutetuista ei ole tajunnut, missä mennään.

Me kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajat vastasimme lehdessä eräälle tällaiselle myöhäisheränneelle valtuutetulle siitä, mitä junan suhteen on kaavoituksessa tapahtunut. Hän kun oli alkanut julkisuudessa huudella "uutta" ideaansa, että kaavoituksessa pitäisi ottaa junarata huomioon seuraavalla valtuustokaudella. Idea vaan on ikivanha ja työn alla jo.   

Lohja ja tunnin juna (LU 1.3.2017)

Lohjan kaupunkisuunnittelun agendalla on jo vuosia ollut "Tunnin juna Lohjalle". Se on ollut ja on keskeisimpiä tavoitteita. Kaavoitukselliset tarpeet ovat olleet ja ovat edelleen hyvin tiedossa ja niihin vastaamiseksi on tehty töitä.

Valtuutettu Nauska on nyt löytänyt uuden poliittisen "kodin". Viitaten hänen kirjoitukseensa (LU 28.2.2017) hänelle vaikuttaa vielä olevan yllätys, että nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan Vasemmistoliiton edustajat ovat luottamustoimeensa vakavasti suhtautuvia päättäjiä. Heiltä Nauska olisi saanut halutessaan tietoa kaavoituksen etenemisestä ja mahdollisuuksista mm. Lempolan alueella.

Myös Nauskan uuden poliittisen ryhmän puheenjohtaja ja valtuuston ansioitunut varapuheenjohtaja, joka on myös koko valtuuston mittakaavassa yksi parhaiten asioihin perehtyneitä päättäjiä, olisi kyennyt valaisemaan asiaa hänelle.

Myös toissa viikon valtuustoinfossa kerrottiin näiden Tunnin junasta johtuvien kaavavaatimusten työstämisestä. Suuri osa Lohjan päättäjistä on siis ollut jo hereillä.

Ilkka Lähteenmäki (Kok.)     
puheenjohtaja               
Piritta Poikonen (PS)
varapuheenjohtaja
Kaupunkisuunnittelulautakunta, Lohja


***
JATKOA 7.3.2017:


LU 7.3.2017

Tunnin juna ajautui sivuraiteelle

Valtuutettu Nauska vaati (LU 28.2.2017) Lohjaa heräämään ensi vaalikaudella ns. Tunnin junaa varten.

Me kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajat kerroimme (LU 1.3.2017), että hereillä on oltu tässä asiassa jo vuosia. Kerroimme myös, mistä lähteistä valtuutettu olisi saanut tietoa kaavoituksen tilanteesta.

Halusimme samalla viestiä kuntalaisille, että tällaiset vaalien alla raikuvat herättelyvaatimukset ovat myöhässä ja aiheettomia, koska hereillä ollaan jo.

Tästä juna-asiaa koskevasta vastauksestamme hämmästyneenä valtuutettu Nauska kävi ivailemaan (LU 4.3.2017) edustamiemme puolueiden valtakunnanpolitiikkaa ja päätyi kirjoituksessaan sitten Aurlahden kautta aina kyläkouluihin saakka.

Itse en enää pysy perässä tämän Tunnin junaa koskevan keskustelun sivuraiteella. Tosin olenkin tippunut tämän resiinan kyydistä jo siinä vaiheessa, kun Nauska julisti (LU 5.1.2013) Perussuomalaisten valtuustoryhmästä erotessaan persujen toiminnan olevan hänen makuunsa liian kommunistista - päätyen kuitenkin omassa poliittisessa loikassaan lopulta vasempaan laitaan.

PIRITTA POIKONEN

Kaupunginvaltuutettu (PS)

Lohja





Lue lisää...

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Porlan suunnitteluvaraus

Kesäloma on ollut kaupunkisuunnittelun osalta ohi jo aikaa sitten. Tässä on takana jo tutustumismatka Hämeenlinnaan ja Lahteen sekä seminaari Porlaan liittyen. Eilen oli superpitkä talousseminaari- ja kokouspäivä. Siihen päälle vielä puheenjohtajiston kokoontumiset ja kaikki sähköpostiliikenne. Valtuusto starttailee sitten syyskuun puolella.

Porinaa Porlasta

Länsi-Uusimaa 29.8.2013

Painavia ovatkin olleet asiat kaupunkisuunnittelun asialistalla... suurimpana Porlan alueen kehittäminen. Porla on Lohjanjärven ranta-aluetta, joka sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Tällä hetkellä alueella on vanhan kalanviljelylaitoksen jäljiltä laitokseen kuuluneita lammikoita. Rantaa pitkin kulkee asukkaille tärkeä rantaraitti. Alueella elelee lintuja ja kaloja ja se on monin paikoin hyvin luonnontilainen. Alue on päässyt aikojen saatossa rapistumaan pahasti. Toiset tykkää, toiset ei.

Lautakunta myönsi Lemminkäiselle suunnitteluvarauksen Porlan alueelle. Aikomus on suunnitella alueella asuinrakentamista, hotelli ja puistoaluetta. Rantaraittia ei katkaista.

Itse suhtaudun hankkeeseen positiivisen uteliaasti ja jopa kohtuullisen innostuneesti. Vihdoinkin, 30 vuoden pohtimisen ja keskustelun jälkeen saapui ensimmäinen sellainen konkreettinen ehdotus, jossa on myös rahoituspuoli mietitty. Porlan alueestahan on tehty hienoja ja kiehtovia suunnitelmia, joiden rahoittamiseen tosin tarvittaisiin veronmaksajien rahoja varsin paljon. Ja niitä rahoja ei tällaisina aikoina löydy. Eikä niitä ole kuluneina vuosikymmeninäkään löytynyt, vaikka suhdanteet ovat vaihdelleet.

Itse sitä paitsi pidän Lemminkäisen hahmottelemasta kokonaisuudesta paljon ja pidän sitä aidosti toimivana ja keskustan ranta-aluetta elävöittävänä. Vaikka kaupungille ilmaantuisi jostain nyt ylimääräistä rahaa jonkin muunkin vaihtoehdon toteuttamiseen, saattaisin silti aivan hyvin olla tämän nyt ehdotetun kokonaisuuden takana. Ymmärrän kyllä toista mieltä olevienkin lähtökohdat ja perustelut. Silti pidän alueen voimakastakin kehittämistä hyvänä asiana.

Kunhan suunnitelmavaihtoehtoja aletaan saada, päästään kunnolla arvioimaan, miltä alue näyttää ja miltä kokonaisuus vaikuttaa. Sanoin jo eilen lautakunnassa sen, että vaikka suunnitteluvaraus ei pysyvästi sido kaupunkia vielä mihinkään, annan itse kyllä jo tässä vaiheessa enemmän kuin pikkusormen, vaikken koko kättä annakaan. Eli vaikka lopulta joku ikkunan muoto tai seinän väri ei juuri minua miellyttäisikään, en enää muuta sellaisten makuseikkojen takia mieltäni, kunhan nämä elementit toteutuvat: katkeamaton rantaraitti, hotelli, puistoalue, asuminen.

Siispä keskustelu alkakoon ja jatkukoon vilkkaana koko suunnitteluvarauksen ajan eli vuoden 2015 loppuun saakka. Sitten päätetään lopullisesti.

Mitä nyt päätettiin?


Lautakunnan päätöksen esittelytekstin mukaan "suunnittelun lähtökohtana on alueen kehittäminen siten että Porlan alueelle rakennetaan toimitiloja rantapalveluineen (”Järvipalvelukeskus”), kerrostaloasumista ja entinen kalanviljelylaitos altaineen ja rakennuksineen kunnostetaan puistoksi (”Allaspuisto”). Rantaraittia ei tulla katkaisemaan."

Tässä vielä lautakunnan varsinainen päätösteksi:

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää varata Porlan alueen Lemminkäinen Talo Oy:lle suunnittelua varten 31.12.2015 saakka seuraavin ehdoin:
 
Suunnitteluvaiheen sekä asemakaavan muutoksen laatimiskustannukset tulevat varauksen haltijan kustannettaviksi. Asemakaavoituksen edellyttämät riittävät selvitykset, lausuntojen hankkiminen ja vaihtoehtojen tutkimiset sekä muut kaavaprosessiin liittyvät toimenpiteet tehdään suunnitteluvarauksen haltijan kustannuksella. Lemminkäinen tekee suunnitteluvarauksen edellyttämän suunnittelun ja selvitystyön omalla kustannuksellaan ja riskillään. Kaupungille ei aiheudu niistä mitään korvausvelvoitetta.
 
Asemakaavan tultua lainvoimaiseksi Lemminkäinen ostaa kaupungilta asuinrakennusoikeuden sekä hotellin sisältävän Järvipalvelukeskuksen rakennusoikeuden ja edellä mainittuihin toimintoihin tarvittavat aluevaraukset vähintään ennalta arvioitettavalla markkinahinnalla. Allaspuisto jää kaupungin haltuun ja se ja mahdollisesti myös alueella sijaitsevat rakennukset voidaan kunnostaa esim. asuin- ja toimitilarakennusoikeudesta saatavilla tuloilla myöhemmin tehtäviin päätöksiin pohjautuen.
 
Alueelle sijoittuvan, hotellin sisältävän Järvipalvelukeskuksen kehittämisessä toimivat Lohjan kaupunki ja Lemminkäinen kumppaneina, siten että toimitiloille löydetään operaattori(t) ja omistaja(t). Mikäli hotellin sisältävä Järvipalvelukeskus ei toteudu, eli sille ei Lemminkäiselle myönnettävän suunnitteluvarauksen aikana löydetä sijoittajaa ja operaattoria, ei Lemminkäiselle myöskään myydä Porlan alueelta asuinrakennusoikeutta.
 
Mikäli Lemminkäinen ei vuoden 2015 loppuun mennessä ole löytänyt yhdessä Lohjan kaupungin kanssa Porlan alueelle sopivaa kokonaisratkaisua, joka tyydyttää molempia osapuolia ja jonka pohjalta voidaan kaavoitus käynnistää, peruslähtökohtana on, että suunnitteluvarausta ei vuoden 2015 jälkeen edellä mainitulta pohjalta jatketa.

Lue lisää...

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 29.4.2013

Taas oli pitkä kokousilta kaupunkisuunnittelulautakunnalla. Aloitimme jo ennen kokousta parin tunnin tietokonetreeneillä, kun opettelimme sähköisen kokousjärjestelmän käyttämistä. Olemme ensimmäinen lautakunta, joka systeemiä kokeilee. Sopii hyvin tämän lautakunnan toimenkuvaan, kun meidänhän pitää muutenkin olla koko ajan katse tulevaisuudessa ja suunnitella uutta.

Mitään poliittista vääntöä aiheuttavia aiheita listalla ei ollut, mutta kokous venyi, kun lista oli vaan niin pitkä. Paljon oli yksittäisiä lupa-asioita, joita on kuitenkin turha alkaa täällä blogissa ruotia.

Säästökuurille?


Kaupungin taloustilanteesta ja lautakuntamme osallistumisesta säästötalkoisiin keskusteltiin jonkin verran, mutta kamalan vaikea on nähdä, miten ja mistä säästäisimme. Henkilöstö tekee jo nyt täydellä teholla kaavoitusta ja kartoitusta ja lupa-asioita ym. Lautakuntamme budjetti on lisäksi koko kaupungin budjettiin nähden niin pieni, että vaikka se nollattaisiin kokonaan, tilanne ei juuri muuttuisi. Toisaalta, vaikkei meidän budjetti siis kaupungin budjettia pelasta, niin ei se sitä sitten kaadakaan.

Tekemisemme on lisäksi sellaista, että kun saamme valmista ja tontteja saadaan myytyä, se tuo tuloja kaupungille. Näen lautakuntamme toiminnan tavallaan "tuotantona", olemme kuin "tonttitehdas", jonka tuotokset voidaan myydä. Kun taas esim. perusturvan puolella, missä tehdään mielestäni kuntalaisten arjen kannalta tärkeintä työtä, menot ovat enemmän aitoa menoja, vaikka toki nekin menot kiertävät kunnan tulopuolelle esim. parempana terveytenä, työkykynä ja edes hiukan kohentuneena ostovoimana.

Täytyy nyt vielä koittaa vaivata päätään ja miettiä, miten meidän lautakunta voisi säästöjä tehdä. Tonttikauppakin on nyt niin hiljaista, että tuotoksemme eivät oikein käy kaupaksi. Siis juuri nyt. Mutta jos Hki - Tku - Tre kolmioon muuttaa satojatuhansia suomalaisia tulevaisuudessa, kyllä heistä osa Lohjallekin muuttaa.

"Sokoksen hiekkaparkin" myynti


Kokouksen tärkein asia oli Anttilan kaupunginosan korttelin 42 tarjouskilpailun voittajasta päättäminen. Vihdoinkin on siis edetty tähän tilanteeseen. Prosessi tämän korttelin osalta on ollut pitkä. Ensin oli vuonna 2007 arkkitehtikilpailu, jonka voitti ehdotus nimeltään "Viilto". Sen pohjalta tehtiin kaava. Sitten on pyydetty suunnitelmia ja ostotarjouksia jo kaksi kertaa aiemmin. Kummallakin aiemmalla kerralla saadut tarjoukset jouduttiin hylkäämään. Mutta kolmas kerta toden sanoi, ja nyt näyttää siltä, että rakentaminen pääsee alkamaan.

Ei vain hinta


Tätä kolmatta tarjouskierrosta varten kilpailutukseen rakennettiin pisteytys, jossa laadun painoarvo oli 50 % ja hinnan samoin 50 %. Ensin arvioitiin saatujen tarjousten laatu. Kaupungin virkamiehistä koottu raati arvioi saadut kolme tarjousta laatuvaatimusten mukaan.Tässä vaiheessa hintatarjoukset pidettiin vielä suljetuissa kuorissa. Suunnitelmia tarkisteltiin siis vain niitä kriteerejä vasten, mitä kaupunki halusi toteutuksen täyttävän. Kriteerit olivat: asemakaavan toteutuminen, arkkitehtikilpailun tuloksen toteutuminen, autopaikoituksen järjestäminen ja yleisvaikutelma.

Tarjouskuorien avaamistilaisuus


Seuraavaksi oli sitten vuorossa hintakuorien avaamistilaisuus 5.4.2013. Tämä oli minulle aivan uutta ja jännittävää, enhän minä tällaisissa ole ollut ennen mukana. Tässä tilaisuudessa meille lautakunnan puheenjohtajistolle esiteltiin ensin laatupisteytys ja saapuneet ehdotukset niiden pisteiden valossa.

Kaikki ehdotukset olivat omalla tavallaan hyviä ja mielenkiintoisia suunnitelmia, mutta voittajaehdotus oli kyllä näin maallikon ja poliitikonkin näkökulmasta jollain lailla herkullisin. Vaikka olen omakotitaloasuja ja vieläpä haja-asutusasuja, niin kuvia katsellessa alkoi tehdä mieli muuttaa kaupunkiin. Niin viehättävältä suunnitelmat näyttivät. Noh, sitten joskus. Lautakunnan kokouksessahan todettiin, että keskustan (uudet ja vanhat) kerrostalot voivat houkutella myös senioireitamme maaseudun puolelta kaupunkiin, mikä osaltaan voisi vapauttaa valmiita ja ei-niin-kamalan-kalliita omakotitaloja kokonaan uusille Lohjalle muuttajille. Hyvä dominoefekti.



Työn touhua tarjouskuorien avaamistilaisuudessa.

Lopulta siihen asti suljettuina ja piilossa pidetyt tarjouskuoret avattiin. Tämä oli se jännittävä vaihe, koska aikaisemmilla kerroilla saadut ostotarjoukset jäivät hinnaltaan liian mataliksi. Mutta nyt kuorista putkahti kelpo tarjouksia.

Kun hinnat asetettiin kilpailutuksen laskukaavaan, laatukilpailun voittanut Hartelan ehdotus oli myös koko kokonaiskilpailun voittaja. 50 % - 50 % painotuksilla laatutekijöillä oli myös oikeaa vaikutusta. Ja hyvä niin. Hyvin rakennettu kilpailutus, vilpittömät kehuni kaupungin virkamiesten suuntaan!

Hartela tarjosi tontista 2 241 350 euroa. "Kynnyshinta" oli 1,9 m€ eli tuon alle jääneiden hintojen pisteet tuli tarjouskilpailun ehtojen mukaan puolittaa. Tuo summa paikkaa kaupungn taloutta jo kohtuullisesti. Menoja tästä hankkeesta kaupungille ei juurikaan tule: kunnallistekniikka on jo "liittämistä vaille valmiina" tontin rajalla ja katualueisiinkaan ei tarvitse koskea (ellei sitten rakennusaikaisia järjestelyjä tarvita). Se, mitä tontin rajojen sisällä tehdään, on Hartelan rahoitusvastuulla. Valmista pitäisi olla viiden vuoden päästä tontin luovutuksesta.

No onhan tämä hieno!


Itse pidin voittajasuunnitelmassa todella paljon rakennusten ulkonäöstä: etenkin Lohjantähden puoleinen  terävä kulma on kivan ilmava ja kattohuoneistot ovat mielenkiintoisia. Kilpailussa vaadittiinkin rakennuksilta "veistoksellisuutta" (eli ei esim. ulkonevia parvekkeita) ja kattohuoneistoja. Autopaikoituksen sijoittuminen maan alle on iso plussa. Myös koko jalusta-ajatus, eli kivijalassa olevien liiketilojen sijoittelu on kiva. Se oli alkuperäisen arkkitehtikilpailun (v. 2007) yksi ajatus.

Näkymä Lohjantähden nurkalta.

Nykynäkymä Lohjantähden nurkalta.
Kuva: https://maps.google.fi

Asuntoja tulee yhteensä 118 kpl. Liiketilaa tulee n. 800 m2. Autopaikkoja on kannen alla piilossa 116 kpl ja nämä ovat siis talojen asukkaiden tarpeisiin tarkoitettuja. Tämä toki aiheuttaa muun paikoituspaineen lisääntymistä keskustassa. Pihalle tulee 8 paikkaa liiketilojen asiakkaita varten. Rakennukset ovat 6-, 5- ja 4-kerroksisia: rakennukset madaltuvat harjua kohden.

Aiheesta oli iso juttu tänään Länsi-Uusimaassa. Siellä se Pirrekin kuvassa pönöttää: vappuisen silkkihuivini päät vei navakka tuuli, mutta ilmeisesti kuvaajan mielestä tämä oli sitten se rennoin kuva meidän poppoosta ;)


Vapputerveisin,
Pirre
Lue lisää...

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Nahkurintoria ei rakenneta verovaroin


Heräsin sunnuntaiaamuna valmis mielipidekirjoitus päässäni. Erittäin kätevää ;) Kirjoitus julkaistiin tänään Länsi-Uusimaassa. Tässä teksti kokonaisuudessaan, tämä liittyy Lohjan keskustaan suunnitteilla olevaan Nahkurintorin kauppakeskukseen.


Nahkurintoria ei rakenneta verovaroin


Harmillisin Nahkurintorin kauppakeskukseen liittyvä väärinkäsitys koskee keskuksen rahoitusta. Kauppakeskusta ei suinkaan rakenneta kaupungin eikä muutenkaan julkisin varoin, vaan se tehdään yksityisellä rahalla. Hankkeelle etsitään parhaillaan yksityistä rahoittajaa, ja vasta sen jälkeen rakennuttaja voi tehdä omalta osaltaan päätöksen hankkeen toteutuksesta. Kaupungin roolina on siis vain myydä maata keskukselle sekä päättää kaavasta ja rakennusluvasta. Mikään näistä edellä mainituista päätöksistä ei ole vielä varma, mutta toivottavasti ainakin me lohjalaiset suomme hankkeelle myötätuulta. Esimerkiksi Ison Omenan kauppakeskuksen rakentaminen Espoossa eteni ilman yhtään varsinaista valitusta. Sama sopuisa tilanne on tavoitteena myös Lohjalla. 

Asemakaavan muutosehdotus on nyt julkisesti nähtävillä ja tässä vaiheessa olisikin paras hetki lausua mielipiteensä asiasta kaupungille. Hankkeen suunnittelijat ovat olleet valmiita kuuntelemaan asukkaiden näkemyksiä varsin herkällä korvalla. Tähän on hyvin luonteva selityskin: keskuksen ulkonäön ja palvelutarjonnan suunnittelua ohjaa taloudellisen kannattavuuden vaatimus. Taloudellinen kannattavuus taas riippuu asiakkaista. Jotta kauppa kannattaisi, keskuksen tulee miellyttää silmää ja houkutella meitä lohjalaisia runsain määrin. Kukaan ei halua uudesta keskuksesta tyhjän panttina seisovaa kaupunkimme rumistusta.

Taloudellinen kannattavuus asettaa tiukat vaatimukset myös asiakaspotentiaalia koskeville arvioille. Arviot asiakasmääristä eivät siis ole mitään virkamiesten tai meidän poliitikkojen kuvitelmia, vaan miljoonahankkeeseen rahojaan sijoittavat tahot selvittävät kyllä realistiset luvut. Lisäksi parhaimmillaan uusi keskus tuo uutta vipinää Lohjan keskustaan siinä määrin, että kauppa käy entistä paremmin myös nykyisissä liiketiloissa. Espoon sijaan me lohjalaiset suuntaammekin jatkossa entistä useammin asioille omaan kaupunkiimme.

Nykyiset omistusoikeudet Nahkurintorin alueella ovat useammissa käsissä. Onkin aivan erinomaista, että keskuksen rakennuttajat alkoivat aikoinaan kutsua eri tahoja neuvottelupöydän ääreen. Ilman tätä ponnistusta Nahkurintorin alue pysyisi entisellään, pääasiassa siis pysäköintialueena. 

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (PS), kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja


********************************************

Ja nyt parahin lukijani, kun olet jaksanut jo tänne asti, käythän toki äänestämässä "KYLLÄ" Länsi-Uusimaan sivuilla päivän kysymykseen siitä, tarvitaanko Lohjalle uusi kauppakeskus. Kyllä tarvitaan. Jos haluamme olla oikea kaupunki, meillä pitää olla oikea keskusta. Nykyisellään keskustamme kuihtuu. Kyllä tämä uusi kauppakeskus aivan kaupunkimme ytimessä olisi paljon parempi kuin se mitä siinä kohdalla nykyään on: parkkikenttää.


Kuva: Google Maps / https://maps.google.fi
Kuva: Google Maps / https://maps.google.fi


Itse olen todella tyytyväinen siihen, että kumpikin kauppakeskuksen viereen jäävä vanha nätti rakennus on suojeltu ja ne saavat arvoisensa kohtelun suunnittelussa. Ne rakennukset eivät näy noissa yllä olevissa kuvissa, turha koittaa bongata :) Ylemmässä kuvassa näkyy taustalla kaupungintalomme Monkola.

Taas haluan todeta: Persutko muka vastustaa kaikkea? No ei todellakaan. Koko ajan koitetaan kehittää keskustaamme - ja kuntaamme muutenkin.

Flunssaisin terveisin, Pirre
Lue lisää...

torstai 28. maaliskuuta 2013

Kaupunkisuunnittelullista pohdintaa

Tällä viikolla (26.3.2013) oli kaupunkisuunnittelulautakunnan ylimääräinen kokous. Tärkein aihe oli taajamaosayleiskaavan hyväksyminen. Valtuusto oli jo hyväksynyt kaavan lokakuussa 2012, mutta koska ELY-keskus oli tehnyt valituksen, asiaa pitää vielä hieman säätää Lohjalla. Määräaika uudelle valtuuston päätökselle on 6 kk, joten siksi nyt oli pikapikaa pidettävä tämä ylimääräinen lautakunnan kokous. Ongelma liittyy Lempolan kauppakeskittymään tulossa olevien kauppojen kokoon. Maakuntakaavan määräyksiä on nyt muutettu niin, että kaupat tarvittaessa mahtuvat ja kaavat natsaavat keskenään. Hyväksyimme esityksen taajamaosayleiskaavasta mukisematta.

MRL eli maankäyttö- ja rakennuslaki


Tässähän on nyt päässyt tutustumaan maankäyttö- ja rakennuslakiin, johon en ole juurikaan opintojen jälkeen joutunut koskemaan. Itselleni oudon juridiikan alan jargonin opettelussa on omat vaikeutensa. Ensi lukemalta en meinannut havaita esimerkiksi eroa "vähittäiskaupan suuryksikön" ja "merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön" välillä. Kai niillä joku ratkaisevat ero tässä jutussa oli ;)

Tämä uuteen jargoniin tutustuminen on itselleni hyvä muistutus taas siitä, että kun paasaan minulle tutuista vanhushoivan uusista rahoitusmalleista ja lisäeläkkeiden verotuksesta, niin pitäisi osata pitää oma puhe ymmärrettävällä tasolla ja käyttää normaaleja sanoja...

Tonttien hinnoittelusta


Kävimme läpi kolme esimerkkiä tonttien hinnoittelusta. Siinä missä jossain päin kuntaa tonteista saadaan hyvinkin maan hinta, kunnallistekniikan rakennuskustannukset ja vähän ekstraakin takaisin, toisaalla kunta joutuu myymään tontteja tappiolla. Onko tämä nyt oikein?

Intuitiivinen ajatus on, että tontteja ei pitäisi koskaan myydä tappiolla, vaan vähintään maan hinta ja kunnallistekniikan rakentamiseen uponneet rahat pitää saada takaisin. Ja jos ei näytetä saatavan, on valittu ilmeisen väärä sijainti tonteille. Kysyntä ei riitä ja eurot sen kertovat selkeimmin.

Sijaintihan ei tietenkään pääasiassa ratkaise kunnallistekniikan rakentamisen hintaa, vaan maaperäolosuhteet. Kallioon on putkia vaikeampi kaivaa kuin soramaahan. Mutta mitä tiheämpään rakennuksia tulee (ja mitä lähemmäs jo olemassa olevaa runkoa), sen halvemmalla per rakennus kunnallistekniikka tulee valmiiksi, kun putkistoille ja teille on paljon käyttöä ja siten paljon kustannusten jakajia.

Jos taas halutaan kehittää kuntaa tasapuolisesti, joudumme vain sietämään sen, että toisilla alueilla kaupunki myy tontteja tappiolla ja toisaalla saadaan jopa voittoa tehtyä. Itse olen tuosta tasapuolisesta kehittämisestä sitä mieltä, että se ei saa olla jääräpäistä eikä millimetrioikeudenmukaisuutta. On kehitettävä kehityskelpoisia alueita ja todellakin: voi olla, että kunnan kaikki nurkat eivät ole yhtä kehityskelpoisia. Suomessa on jo maksettu kovaa hintaa siitä, että koko maata on mantranomaisesti hoettuna haluttu kehittää tasapuolisesti ja koko maa on haluttu pitää asuttuna. Peräti 90 % niistä asuinnneliöistä, jotka ovat nyt asuinkäytössä, on rakennettu sotien jälkeen. Emmekä silti asu mitenkään kovin väljästi. Ja ne neliöt rakennetaan tulevaisuudessakin taas uusiksi: hurjimmissa arvioissa meillä on tällä hetkellä miljoona asuntoa väärällä paikalla. Jälkiviisaus on helppoa - ja varmasti monet noista miljoonasta asunnosta ovat aikoinaan olleet kuitenkin ihan oikealla paikalla. Järki ja markkinavoimat saisivat kuitenkin mielestäni ohjata tätä rakentamisen kehitystä nykyistä enemmän ja tunnepitoinen pitäytyminen vanhentuneissa totuuksissa pitäisi lopettaa. 

Joissain tilanteissa tappiolla myyminen saattaa kuitenkin olla kaupungille kannattavaa, jos uusia alueita tehdään siten, että ne tukevat ja tehostavat jo olemassa olevan infran hyödyntämistä. Esimerkiksi jonkun päiväkodin tai koulun vaikutuspiiriin saattaa olla kannattavaa kaavoittaa lisää, vaikkei yksittäisistä tonteista kaupunki saisikaan suoraan omiaan pois. Mutta saa sitten mutkan kautta. Jos taas alueella ei ole lähimaillakaan palveluja, ei kaupungin näkökulmasta tonttien myyminen sellaisesta paikasta ole kannattavaa oikeastaan millään (siis edes etäisesti realistisella) voitollakaan.

Tähän väliin muistutan, että olen suuri haja-asutusrakentamisen ystävä. Mutta ajatteluni lähtee uudisrakentamisen osalta nykyistä lainsäädäntöä huomattavasti radikaalimmin "omalla vastuulla" -tyyppiseltä pohjalta. Eli jos rakennetaan palvelujen ulottumattomiin, pitäisi itse sitoutua pääsemään niiden palveluiden äärelle. Vaarallista ajattelua, mutta reilua, eikö? Parempi sekin kuin että haja-asutusrakentaminen lopetetaan ELYjen mahtikäskyillä tätä menoa muuten kokonaan!

Mihinkäs niitä vuokra-asuntoja?


Olen tähän mennessä kuullut monesta suunnasta melkein pelkästään puhetta siitä, mihin ja miten Lohjalle saadaan houkuteltua "hyviä veronmaksajia". Ökytontteja ehdotellaan kaavoitettavaksi milloin minnekin. Vuokra-asunnoista ei sanota oikein sanaakaan...

Itseäni jäi mietityttämään (ja kysymyksen olenkin tästä jo ilmoille heittänyt), kun oppositio juuri teki  välikysymyksen edullisesta vuokra-asumisesta, että missäs viipyvät ehdotukset siitä, mihin niitä vuokra-asuntoja Lohjalle seuraavaksi tehdään. Yhden puolivakavan ehdotuksen tähän sain ihan politiikan ulkopuoliselta taholta: Haikariinhan niitä voisi tehdä. Hmmm. Joka tapauksessa toivoisin, että välikysymysten hengen mukaisia toimia ollaan valmiita aktiivisesti edistämään myös kuntatasolla.

Itse kaipaan Lohjalle ihan tavallisia uusia asukkaita. Hieman etoo koko jaottelu "hyviin ja huonoihin veronmaksajiin".

Lue lisää...

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Nahkurintorin kauppakeskuksen yleisötilaisuus

Kuva: www.ncc.fi


Nahkurintorille kaavaillun kauppakeskuksen suunnitelmia esiteltiin tänään yleisötilaisuudessa Lohjan pääkirjastolla. Yleisöä oli tupa täynnä. Tilaisuus ei ollut mitenkään myrskyisän vastustava tunnelmaltaan, vaikka yleensähän tällaiset kaupungin keskustaan vaikuttavat rakennushankkeet saavat hankkeiden tiukat vastustajat liikkeelle tyytyväisten ja neutraalisti suhtautuvien pysyessä sivussa. Tunnelma oli tänään sanoisinko asiallisen epäileväinen ja asiallisia kyselevä, mutta myös positiivisia kommentteja kuultiin. Itse en käyttänyt puheenvuoroja, sillä olin mukana vain seuraamassa kuntalaisten ja hankkeen puuhaajien välistä dialogia. Kuuntelemassa.

Itse suhtaudun hankkeeseen positiivisesti ja luotan suunnitteluvastuun ammattilaisten käsiin niin keskuksen ulkonäön, kaupallisten toimintojen kuin liikennejärjestelyjen suhteen. Mielestäni rakennuttaja NCC:n edustajat ovat suhtautuneet kaupungin hallinnon ja asukkaiden suunnalta tulleisiin toiveisiin ja ideoihin positiivisesti. Esimerkiksi kun tänään kysyttiin, mitä palveluita keskukseen tulee ikäihmisille, vastaus piti sisällään ajatuksen siitä, että kauppakeskuksen puolesta sinne voi tulla ihan mitä vaan ikäihmisten suosimia palveluita, mille vaan yrittäjä löytyy. Mitähän ne palvelut vaan voisivat olla? Helppoja veikkauksia tällaisista kaupallisista palveluista ovat kahvilat ja ruokakaupat, mutta kyllä vaatetus ja käyttötavarat kiinnostavat ikäihmisiäkin. Uskon kauppiaiden laittavan tarjolle sitä, mille kysyntää Lohjalla on, olivatpa tuotteiden kysyjät minkä ikäisiä tahansa! Eihän kauppa muuten kannata. Tilojen esteettömyys on tietenkin itsestään selvä asia.

Piristää koko keskustaa


Uskon siihen, että keskuksen tulo kehittää koko Lohjan keskustaa. Monet liiketilat ovat tällä hetkellä keskustassa tyhjillään, koska ne eivät sijaintinsa, kuntonsa, kokonsa tai hintansa puolesta vastaa Lohjalle haluavien yrittäjien tarpeita. Saamme siis uuteen kauppakeskukseen ihan uusia yrittäjiä. Ja siltä osin kuin uuden keskuksen tulo tyhjentää vanhoja liiketiloja (esim. Keskon suuri ruokamarketti siirtyy uuteen keskukseen), ne vanhat tilat täytyy muokata taas muita uusia yrittäjiä houkutteleviksi, ja näin koko keskusta pikku hiljaa uusiutuu - myös vanhojen seinien sisältä. Jos keskusta ei muutu vetovoimaisemmaksi, loputkin yrittäjät häipyvät kaupungin ulkopuolella oleviin keskuksiin ja pahimmillaan Lohjan rajojen ulkopuolelle.

Itseäni viehättää se, että vanha apteekkarin talo jää kauppakeskuksen yhteyteen ja saa hieman ilmatilaa myös toiselle puolelleen. Nykyäänhän viereinen uudempi ja ei-niin-nätti rakennus on siinä aivan kiinni. Apteekkarin taloon tulee ehkä joitain erikoisliikkeitä, ehkä ravintolatoimintaa - tai ehkä peräti kauppahalli, mikä siihen vanhaan rakennukseen sopisikin oikein hyvin ajatuksellisesti. Samoin on hyvä, että Nahkurintallin rakennus säilyy. Kauppakeskuksen pääsisäänkäynti avautuu Laurinkadun kulmaan siten, että se näkyy torille. Tämäkin on hyvä juttu ja sitoo keskustaa tiiviimmäksi.

Jos hyvin rankasti sanon, niin eihän Lohjan keskusta ole kovin kaunis. Lohjan muu ympäristö on aivan upeaa, mutta keskusta on monin paikoin aika nuhjaantunut. Tuskin tämä kauppakeskus sitä yhtään rumentaa. Päinvastoin, jos hyvä kehitys nytkähtää liikkeelle, saattavat muutkin kohdat keskustasta alkaa kukoistaa.

Ei jättiläinen, mutta kuitenkin iso


Kauppakeskus ei ole kokoluokaltaan suurensuuri, mutta kuitenkin 15 000 m2 ja 50 liikettä vetävä. 50 % tiloista on jo nyt "henkisesti varattu", mutta sopimuksia ei ole vielä viety ihan loppuun asti, koska edelleen on epävarmaa, toteutuuko hanke, vaikka kaikki menisikin kaavan osalta putkeen. NCC haluaa löytää keskukselle omistajan ennen kuin keskusta aletaan rakentaa. Ollaan toiveikkaita omistajan löytymisen suhteen näin taloudellisesti ankeina aikoina. Ja vaikka Lohja ei tällä hetkellä ole kasvava kaupunki, niin eipä ole juuri muutkaan Uudenmaan kunnat. Ja tuskin keskuksen rakentamatta jättäminen olisi mikään piristysruiske Lohjan kehitykselle...!

Autopaikkoja on tulossa 350 eli puolet Prisman paikkamäärästä. Tällä hetkellä kaavailuissa olisi 3 tunnin ilmainen paikoitus. Mutta saapas nähdä. Kadut keskuksen ympärillä säilyvät kaksisuuntaisina.

Pidän peukkuja!


Toivon, ettei kaavasta ja luvista valiteta, vaan kaikki mahdolliset erimielisyydet voidaan selvittää neuvotellen ja etukäteen. Esimerkiksi Ison Omenan hankkeesta ei tehty yhtään valitusta. Kuten sanoin, NCC on vaikuttanut hyvin vastaanottavaiselta ideoiden suhteen. Esimerkiksi Paikkarinkadun puoleiselle julkisivulle, joka on julkisivuista se hankalin, ehdotettiin tänään vaikkapa taideteoksia. Idea otettiin hyvin vastaan, asiallisesti ja innostuneesti.



- - - - -
Lisäys (6.4.2013):
Juuri hoksasin, että tämä kauppakeskushanke hyödytti jo nyt keskustan muita kauppoja... ;) Itsehän asioin yleensä aina Nummelassa sen sijainnin sopivuuden takia. Mutta kun kävimme tässä Nahkurintorin yleisötilaisuudessa Lohjan kirjastolla, hankimme samalla reissulla tulevan viikonlopun kaikki ruokaostokset Lohjan Prismasta. Että näin :D


Lue lisää...

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 19.3.2013

Olipas jotenkin raskas ja pitkähkö kokous, vaikka ei meillä nyt niin ihmeitä ollut esityslistalla. Tietenkin kaavoitusohjelma vuosille 2013 - 2015 oli iso ja tärkeä juttu. Itse miellän tuon ohjelman tässä vaiheessa lähinnä vain koosteeksi siitä, mitä uuden Lohjan alueella on nyt oikein ollut meneillään. Varsinainen valintatyö sen suhteen, että mitä ja minne Lohjan alueella jatkossa kaavoitetaan, tehdään uuden maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin tekemisen yhteydessä, tietenkin myös yhdistymissopimuksen kirjauksia kunnioittaen. Käsitykseni kuitenkin on, että yhdistymishallitus halusi jättää tältä osin aika paljon päätäntävaltaa uudelle valtuustolle. Mielestäni tuo uusi rakennemalli on syytä tehdä nyt perusteellisesti ja kaikki kissat pöydälle nostellen. Näin tuskin oikeasti tapahtuu, mutta niin minä sen tekisin.

Olen itse suuri haja-asustusrakentamisen ja maaseudun ystävä. Mutta ymmärrän samalla esim. kunnan huolet koulukyytien suhteen, HINKU-kunnan statuksen asettamat reunaehdot ja ELY-keskuksen tiukahkon linjan haitallisen yhdyskuntarakenteen muodostumisen estämiseksi. Saimme ennen kokouksen alkua lyhyen esityksen siitä, mistä näissä maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnoissa oikein väännetään. Taistelulinjahan menee kuntien ja ELY-keskusten välillä. Juristina toki tajuan lain tulkinnan normijuonen, mutta on silti aina kiinnostaa koittaa kaivella esiin sitä, mitkä ajatusmallit ja kenen sanelemana (vai jotenkin sisäsyntyisinäkö?) ohjaavat eri tahojen tulkintatoimintaa. Motiivit ja intohimot julki, kiitos... No ei tuokaan oikeasti tule tapahtumaan, kunhan vaan naivina toivon niin.

Moni juttu kaavoitushjelmassa joutuu nyt jonkin aikaa odottamaan maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin valmistumista. Sen sisällön päättää lopullisesti valtuusto, todennäköisesti 2014. Mallia työstetään yhdessä virkamiesten ja lautakunnan kanssa - toivottavasti myös alueiden toimikuntia kuullen muutenkin kuin kirjallisesti. Mallin rakentaminen kietoutuu tiiviisti myös kaupungin strategiatyöhön.

Strategia-asiaakin käsittelimme eilen, mutta kuten strategiatyö aina, tämäkin oli melko yllätyksetöntä jumppaamista. Strategiat ovat tärkeitä, suunnat pitää olla kirkkaina mielessä, mutta mielestäni näihin käytetään kovin paljon aikaa lopputuloksen ennalta-arvattavuuteen nähden. Ehkäpä näissä strategia-asioissa prosessi onkin päämäärää tärkeämpi. Mankeloidaan kaikki mukaan tähän. Että kovin olen hämmästynyt, jos uuden Lohjan strategiassa on jotain todella yllättävää ja erikoista. Strategiat tuppaavat olemaan nippu tavoitteita, johin pääsemisen keinoissa voisi olla yllätysmomentille sijaa, mutta keinoja ei monestikaan käsitellä kunnolla - ja pahimmillaan tavoitteita naamioidaan keinoiksi ja taputellaan homma sillä "valmiiksi". Itse miellän strategian tietoisesti valituksi tavaksi edetä kohti tavoitteita.

Seuraava valtuustoaloite...?


Kevennyksenä tuli mieleeni tämän aamun Hesaria lukiessa, että perustetaan Lohjalle pop up -kissamuseo ensi kesäksi johonkin keskustan tyhjistä liiketiloista. Materiaalia on jo, ainakin tämän lehtijutun mukaan. Lähtisiköhän valtuustoryhmämme tätä kannattamaan...? :DD

Lue lisää...

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 26.2.2013

Eilen oli pitkä päivä kaupunkisuunnittelulautakunnalla. Aloitimme kiertoajelulla entisen Nummi-Pusulan alueilla. Vaikka nämä lapsuuteni kotikunnan alueet ovat minulle tuttuja, reissu oli silti hyödyllinen. Kiersimme nimenomaan kaavoituksen kannalta tärkeitä paikkoja. Jatkoimme päivää klo 22 saakka lautakunnan kokouksella. Huh.

Nahkurintorin kauppakeskus


Hyväksyimme Nahkurintorin kauppakeskusta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen. Ehdotus laitetaan nyt toisen kerran julkisesti nähtäville. Tavoite olisi saada asia kesäkuussa valtuuston päätettäväksi. Sitä ennen rakennuttaja NCC pitää yleisötilaisuuden. Eilen NCC:ltä oli viiden hengen joukko esittelemässä hanketta lautakunnalle.

Hyvä hanke


Mielestäni kauppakeskushanke on hyvä. Nyt esitelty versio miellytti silmääni jopa ihan niitä kovaakin kritiikkiä saaneita ikkunoita myöten. Kriittisiä kommentteja oli ilmassa siis aika paljon, itse kysyin NCC:n edustajilta vain hankkeen rahoituskuviosta. Keskukselle etsitään varsinainen omistaja vielä ennen rakentamista. On hyvä ymmärtää, että tällainen on aina jonkin verran riskihanke, eikä tähän itsestään selvästi kannata kenenkään rakennuttajan laittaa kaikkia paukkuja. Mutta NCC:llä uskotaan, että käynnistyspäätös tästä tehdään heidän hallituksessa ja tämä keskus syntyy lopulta. Hienoa, että Lohja kiinnostaa heitä.

Ulkonäkö ja makuasiat


Itse olen ulkonäköasiassa aika ammattilaisuskovainen ja hankkeen arkkitehdit tuntuivat nähneen kovasti vaivaa sen eteen, että rakennus olisi houkuttelevan näköinen ja sopisi suunniteltuun paikkaan. Sehän todellakin on myös kauppakeskuksen oma etu, tämänkin uskon. Loogistahan se vain on. Rakennus tulee olemaan uusi ja se tulee olemaan aikakautensa näköinen, mutta muuhun kaupunkikuvaan sopeutettuna. Ikkunoita ei tällaisessa keskuksessa voi olla paljoa, koska myös niiden takana oleva toiminta asettaa omat vaatimuksensa. Kaupoillahan pitää olla takahuoneet ja varastot ym., joiden tehokasta hyödyntämistä ikkunat haittaisivat paljon. Mielestäni rakennus ei näytä väitetyltä "teollisuushallilta", vaan kauppakeskukselta. Mutta mielipiteitä on monia, omani on positiivinen.

Kaavaehdotuksen ulkonäkövaatimukset



Tarkistettu asemakaavan muutosehdotus pitää sisällään keskuksen ulkonäköä koskevia ohjeita. Kaavassa olevat määritelmät ovat suunnittelua ohjaavia, mutta ne eivät ole vielä varsinaista julkisivusuunnittelua. Kaavan ohjeet toki velvoittavat, mutta ne myös sallivat. Lopullisesti ulkonäkö päätetään rakennuslupavaiheessa. Kaavaehdotuksessa sanotaan muun muassa näin: 

"Rakentamisen sopeuttamiseen kaupunkikuvaan ja olemassa olevaan eri-ikäiseen rakennuskantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Julkisivut tulee jäsennellä eri materiaaleilla tai pintakäsittelyillä, jotka rytmittävät julkisivun vaihteleviin kenttiin. Eri kenttien välillä tulee olla syvyysvaihteluita rakenteen sallimissa rajoissa. Suositeltavaa on, että materiaalivalinnat ilmentävät rakennuksen eri osien käyttötarkoituksia.Paikkarinkadun puoleisten porrashuoneiden yhtenä julkisivumateriaalina tulee käyttää lasia siten, että muodostuu pystysuuntaisia yhtenäisiä lasipintoja. Pysäköintitasojen ajoneuvojen ajovaloista ei saa aiheutua häiriötä ympäröiville kortteleille. Julkisivujen sokkelit tulee sovittaa kaupunkikuvaan. Rakennuksen katualueeseen, jalankulkureittiin tai aukioon rajautuvien julkisivujen tulee sisältää ikkuna-aukkoja, julkisivulaseja, mainosvitriinejä tai näiden yhdistelmiä siten, että julkisivut ovat mittakaavaltaan ja arkkitehtuuriltaan kaupunkikeskustaan sopivia." 

Kelpaa Pirrelle


Kehuin toisessa puheenvuorossani koko hanketta ja sen ulkonäköä ja kiitin hankkeen esittelijöitä siitä, että Lohjan suunnalta tulleita toiveita on kuunneltu ja toivoin/oletin saman linjan jatkuvan loppuun saakka. Keskus tuo Lohjalle työpaikkoja ja palveluita. Siitä ei ole tarkoitettu ylisuurta, vaan sen on tarkoitus houkutella Lohjan omat asukkaat pysymään omassa kaupungissa Espoon ostareiden sijaan.

Sitä mietittiin eräillä illallisilla, että mikähän tulee olemaan tämän kauppakeskuksen "Hullujen Päivien" tai "Sembaloiden" nimi... Päädyimme pitämään "Nahkurin orsipäiviä" parhaimpana vaihtoehtona :D


Teknisempää tietoa



Samassa korttelissa oleva Sundmanin suojeltu talo säilyy, samoin Nahkurintallin rakennus. Piha-alueelle Sundmanin talon taakse saattaa tulla esim. terassitoimintaa katetulle terassialuelle. Autopaikkoja on tulossa 360 kpl. Sitä on tutkittu, tulevatko ne katolle vai kellariin. Pohjavesiolosuhteet estävät parkkeeraamisen rakentamisen kellariin, koska sinne pitäisi sitten rakentaa tavallaan "sukellusvene". Hanke ei kuitenkaan ole riski pohjavedelle. Keskuksen koko on 15 000 kerrosneliötä. Se on riittävän suuri ollakseen asiakkaita houkutteleva, muttei liian suuri Lohjan mittakaavassa.

Tontti on rinnetontti ja korkeuserot ovat suuret, peräti 7 metriä! Enpä olisi osannut silmämääräisesti tuota sanoa lähellekään. Tavoitteena on rakentaa siitä kapunkilaisten julkinen "olohuone." Tämä keskus on portti ihan uuteen osaa keskustaa.

Asuntorakentamisen yhdistäminen tämän kokoiseen hankkeeseen on teknisesti hankalaa ja sitä myöten taloudellisesti ilmeisen vaikeaa. Ongelmia tulee mm. kantavien rakenteiden jaoissa, palo- ja pelastusvaatimuksissa ym. Näitä hybridejä jos tehdään, ne edellyttävät isompaa massaa. Viereiselle tontille on tarkoitus tehdä sitten asuinrakennuksia.



Vaakunoista mietteitä


Nummi-Pusulan alueen kiertueella pisti silmään vaakuneiden vaihtoviikot. Esimerkiksi Nummen kunnantalon seinään aikoinaan varta vasten tietyn kokoiseksi (massiiviseksi) ja rakennukseen sopivaksi suunniteltu Nummen vaakuna oli jo tempaistu pois, ei ollut kuin kiinnikkeet jäljellä. En oikein ymmärrä moista. Miksi hallinnollisten rajojen muuttamisen myötä vaakunoita tarvitsee muuttaa joka kylään? Eikö ne eri kylille ja alueille aikoja sitten vakiintuneet vaakunat voisi olla kunnan paloasemien ja vanhainkotien seinillä ihan entiseen malliin? Miksi vaakuna pitää liittää hallinnolliseen rakenteeseen, eikö se ennemmin liity paikalliseen historiaan? Mitä niitä muuttelemaan! Pusulan paloaseman seinässä voisi edelleen ihan hyvin olla se vanha Pusulan vaakuna.

Jos voisin, määräisin kaikki aikojen saatossa poistetut vaakunat palautettaviksi eri kylien näkyville paikoille. En olisi ikinä vaakunoiden vaihtorumbaan edes lähtenyt tässä maassa. Vaakunat ovat mukavia symboleita, mutta ei niitä hallinnollisiin rajoihin tarvitse sitoa. Hallintopapereiden kulmissa voi sitten olla sen kulloisenkin (heh, nämähän vaihtuvat kuntauudistusten myötä eri puolilla maata jatkuvasti) hallinnollisen alueen logo, mutta tuolla "maastossa" eli eri kylillä saisi vanhat "logot" elää edelleen!

Lue lisää...

perjantai 22. helmikuuta 2013

Kaupunkisuunnittelulautakunnan listalla 26.2.2013

Tänään oli Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajiston listapalaveri. Listapalavereissa käydään läpi seuraavan kokouksen asioita. Tämä valmisteleva palaveri on tarpeellinen, jotta asiat sitten itse lautakunnan kokouksessa, jossa on isompi porukka kasassa, sujuisivat jouhevammin.

Seuraavan kokouksen esityslista on nähtävissä kokonaisuudessaan täällä. Listalla on paljon asioita (20) ja muutamat niistä on todella isoja ja mielenkiintoisia. Poimin tähän bloggaukseen muutaman mielenkiintoisemman jutun kolmituntisesta kokouksestamme:

Esityslistan kohta 3: Paloniemen saarten maanvuokrasopimusten rakennusten purkuajan jatkaminen


Kaupunginhallitus on jo 2007 ja 2008 päättänyt, että Paloniemen saarten ranta-asemakaavan mukaisilla suojelu- ja virkistysalueilla olevien 11 mökkipalstan maanvuokrasopimuksia ei enää jatketa 31.5.2013 jälkeen. Asia on siis ratkaistu jo vuosia sitten. Nyt haetaan vain määräajan päättymiselle 4 kk:n jatkoaikaa, jotta purkamistyöt sujuisivat helpommin jäiden lähdettyä.

Tässä ei nyt siis olla irtisanomassa mitään, vaan määräaikaisiksi sovitut vuokrasopimukset päättyvät aivan normaalilla tavalla.

Miksi vuokrasopimuksien annetaan nyt sitten päättyä eikä uusia enää tehdä näille paikoille? Taustalla on Lohjanjärven virkistyskäytön kehittäminen. Tavoitteena on laajemman käyttäjäkunnan saavuttaminen. Asiat on aikoinaan ratkaistu ranta-asemakaavaa tehtäessä ja voisi jopa sanoa, että nythän on tavallaan eletty hiukan kaavan vastaisesti, kun näillä alueilla on ollut muuta kuin mitä kaava määrää.

Riskinä tässä on se, että julkinen sektori maiden isäntänä ei välttämättä saa pidettyä alueita niin siisteinä, mitä toimiva virkistyskäyttö edellyttää. Resursseistahan on pula kaikissa kunnan toimissa, myös siis tällaisten alueiden kunnossapidossa. Tähän saakka nämä alueet on pidetty yksityisten vuokralaisten toimesta siisteinä, ja saapas nähdä, miten alueiden käy kaupungin ollessa jatkossa haravan varressa. Rämettyneillä rannoilla ei virkistäydy oikein kukaan.

Esityslistan kohta 9: Kaavoitusohjelma vuosille 2013 - 2015


Saimme nähtäväksemme kaavoitusohjelman luonnoksen. Asia tulee varsinaisesti päätettäväksi vasta maaliskuun lautakunnan kokoukseen ja nyt helmikuun kokouksessa vasta keskustellaan luonnoksen pohjalta. Ja keskusteltavaa varmasti riittää. Kuntamme alue on laaja ja juuri vuodenvaihteessa laajentunut. Joistain periaatteista on sovittu kuntaliitossopimuksessa.

Kaavoituksellisia ongelmia riittää. Kuten esimerkiksi siinä, kun mietitään ELY-keskuksen tiukkaa linjaa maaseuturakentamisen suhteen ja sitten taas niitä toiveita, joita monilla valtuutetuilla (jotka edustavat siis kuntalaisia ja samalla hiukan uusia asukkaitakin), on maaseuturakentamisen suhteen. Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä ne ELYn kriteerit hyvän yhdyskuntarakentamisen suhteen oikein ovat... ja peilata niitä Lohjan valtuuston toiveisiin :) Ja siihen sitten vielä mukaan KHO, joka viime kädessä näitä ratkoo ihan vain "tulkitsemalla puhtaasti lakia" ilman mitään periaatteellisia yhdyskuntakehitystä koskevia linjauksia... Näinkö se kuvio menee?

Kaavoitusohjelman luonnoksesta voi sanoa ainakin yhden asian: meillä on todella paljon erinäisissä vaiheissa olevia kaava-asioita. Ja toiveita/ehdotuksia on muhimassa jo varmaan toinen mokoma. Lisäksi eri kunnissa on ollut vähän erilaisia tapoja edetä kaavoituksen kanssa.Nyt näitä tapoja tullaan yhtenäistämään. Luonnoksen laatineet virkamiehemme ovat tehneet todella ison työn setviessään eri hankkeita. Johtolankoja näihin nykyisiiin juttuihin on nyt kuulemma selvitetty jopa 1970-luvulta saakka.

Uutena menettelytapana mainitsemisen arvoinen on kolmannesvuositarkastelu, jolla toimintaa tehdään läpinäkyvämmäksi meidän päättäjien suuntaan. Kaavoitusohjelmaa pidetään aktiivisesti esillä lautakunnassa ja sen tilanteesta raportoidaan säännöllisesti lautakunnalle. Hienoa.

Lautakuntamme ottaa toivottavasti kokonaisvastuun koko uuden Lohjan alueesta ja kehittää sitä tasapainoisesti. Tasapainoisesti minkä kriteerin suhteen, se jää nähtäväksi... Onko suuntamme metropoli, pyrimmeko asuinrakentamisellamme tukemaan tulevaisuuden junaratahaavettamme ja/vai onko rakentamisen painopiste maaseuturakentamisessa - josta toki itse pidän sattuneesta syystä, vaikken sitä kaikkein järkevimpänä ja tehokkaimpana yhdyskuntarakenteena pidäkään. Mutta miellyttävä se minusta on. Riskinä kovin hajautuneessa yhdyskuntarakenteessa on sitten se, että meillä on kohta asukkaat ihan eri paikoissa kuin palvelut, ja alueemme on varsinainen taksikuskien paratiisi. Toisaalta, kun miettii välimatkoja jossain pohjoisemmassa päin Suomea, tuntuvat nämä Lohjan kunnan välimatkat pisimmilläänkin ihan kohtuullisilta.

Esityslistan kohta 10: Nahkurintorin uusi kauppakeskus


Mielestäni on hienoa, jos tällainen vetovoimainen kauppakeskus saadaan Lohjalle. Ja toivottavasti rakennuksen ulkonäkö olisi miellyttävä...eikä mikään umpinainen möhkäle. Mielestäni mallia voisi ottaa Kampin kauppakeskuksesta, se ainakin miellyttää minun silmää ja sen Tennispalatsin puoleinen piha on jopa kutsuvan oloinen. Asumista ei nyt ole Nahkurintorin kauppakeskuksen suunnitelmassa, vaikka jossain vaiheessa sellaisestakin on puhuttu. Ilmeisesti sitä ei nyt tohdita vaatia, sillä on jo muutenkin kiire hankkeen kanssa (etteivät jo lupautuneet vuokralaiset kyllästy vetkutteluun ja mene muualle) ja saamme olla tyytyväisiä, jos joku tällaisen kompleksin keskustaamme elävöittämään tekee, vieläpä tällaisina taloudellisina aikoina. Luohan tämä työpaikkoja ja palveluja Lohjalle. Jokainen kunnon kaupunki tarvitsee elävän keskustan ja tällä hetkellä Lohjan keskustan ilme on vähän väsähtämään päin. Uuden kauppakeskuksen vieressä olevat kaksi vanhaa rakennusta (Laurinkadulla ja Nahkurintorilla) säästyvät, hieno homma.

Mielestäni ei ole meidän poliitikkojen murhe miettiä sitä, että tuleeko nyt liikaa kerrosneliöitä uusia kauppoja varten. Luotan tässä asiassa markkinavoimiin ja siihen, että rakennuttaja tuntee tilanteen poliitikkoja paremmin. Lisäksi liikennejärjestelyjen suunnittelussa on parempi luottaa alan ammattilaisiin ja heidän simulointimalleihinsa, eikä poliitikkojen pähkäilyihin liikennevirroista. Parkkipaikkojakin saadaan tarvittaessa nyt suunniteltua enemmän, jos niitä tarvitaan eli toisin sanoen, jos ne ovat niin sanotusti kannattavaa busineksen kannalta - tai kannattavaa businessta sellaisenaan.

Hankkeesta on NCC:n esittely juuri ennen lautakunnan kokousta.


Ennen ensi viikon lautakunnan kokousta teemme lisäksi bussiretken entisen Nummi-Pusulan alueelle. Mielenkiintoista mennä katselemaan lapsuuteni kotikuntaa nyt tässä roolissa.





Lue lisää...