Ne vie meidän työt!

Viimeisin Länsi-Uusimaan (24.10.2015) kolumnini käsitteli robotisaatiota. Olen viime viikkoina osunut useisiin aihetta käsitteleviin tilaisuuksiin. Teknologian uudet saavutukset ovat aina kiinnostaneet minua ja erinäisiä härveleitä on tullut hankittua ihan kokeilumielessä. Into ei ole laantunut, vaikka osa laitteista on ollut täysiä susia.

Robotti-imurikin meidän huushollissa oli ja meni. Annoin sille lopputilin jo nelisen vuotta sitten, kun eihän se pienen säiliönsä kanssa pärjännyt kahden pitkätukkaisen ihmisen ja kahden normikarvaisen kissan taloudessa.

Ne vie meidän työt!

Länsi-Uusima 24.10.2015

Koneiden ja robottien on pelätty vievän ihmisiltä työt. Pelon takia työläiset jopa rikkoivat tehtaiden kehruu-Jennyjä 1800-luvulla.

Jos voisimme katsoa tähän päivään sadan vuoden takaisesta maatalousyhteiskunnasta käsin, nykymaailma vaikuttaisi täysin automatisoidulta. Lähes kaikki työt näyttäisivät kadonneen! Paitsi että… maailmaan on tullut paljon aivan uudenlaisia töitä.

Yrityssektorin työpaikoista tuhoutuu Suomessa joka vuosi n. 12 %. Työpaikkojen syntymisaste on kuitenkin myös n. 12 %. Tätä myllerrystä on ollut työmarkkinoilla aina. Uusien työpaikkojen syntymistä ei vain uutisoida yhtä isoin otsikoin kuin kipeitä tehtaiden sulkemisia.

Talouden alamäessä työpaikkojen tuhoutuminen dominoi ja siirtymä uuteen ottaa aikaa. Murrosvaiheen aikana olisi tärkeää pitää huolta työttömäksi joutuneiden koulutuksesta ja toimeentulosta. Satsaaminen ihmisiin on investointi tulevaisuuteen, kun taas näköalattomalla ja kurjistavalla säästämisellä supistamme taloutta entisestään.

Työ ei maailmasta lopu edes automatisaation myötä. Mutta se muuttuu. Toimisto- sekä teollisuustyöntekijöiden osuus työntekijöistä on pienentynyt. Automatisaation vaikutus osuu siis tällä hetkellä palkkajakauman keskivaiheille. Tulevaisuudessa kuitenkin myös monimutkaisemmat asiantuntijatehtävät vähenevät, kun koneäly kehittyy.

Hoiva-alalla ja lääkärin työssä teknologialta on odotettavissa paljon. Lohjallakin suunniteltiin jo lääkärin etävastaanottoa, jolloin esimerkiksi korva- ja ihokameroilla olisi voitu tutkia potilaan tilaa pitkienkin matkojen päästä. Parhaita tuloksia teknologisesta kehityksestä saadaankin juuri silloin, kun voidaan yhdistää ihmisen ylivoimaiset ominaisuudet koneiden tehokkuuteen.

Robotit voivat tarjota myös viihdettä. Itse olen jo jumpannut robotin tahtiin ja hauskaa oli. Tanskassa taas eräässä hoivakodissa omaiset vaativat hoivarobotit poistettaviksi. Mutta pian asukkaat itse vaativat saada hauskat apurit takaisin! Teknologian tuominen hoiva-alalle ei olekaan vain tehokkuuskysymys, vaan se antaa myös ikäihmisille mahdollisuuden elää mukana teknologian kehityksessä.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen teknologiaintoilija ja kaupunginvaltuutettu

Lue lisää...

Rakastettavat robotit

Viime viikolla Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin erittäin mielenkiintoinen Digi Life -seminaari, joka käsitteli terveyden ylläpitoon ja sairaanhoitoon liittyvän teknologian mahdollisuuksia. Ei todellakaan mikään vähäpätöinen business ja Suomi on yksi niistä maailman 10 maasta, joka vie enemmän kuin tuo terveysteknologiaa.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka robotiikka on kasvava trendi maailmalla kasvun ollessa noin 20 %:n luokkaa, Suomessa lukema on -20 %. Buu. Mikähän puolue ajaisi Suomessa robotisaation asiaa? Tällä hetkellä ei mikään. 

Hoivarobotit ovat tarpeen

Hesarin mielipideosastollakin on viime päivinä tuotu julki pelkoja siitä, kuinka hoivatyötä tekevä robotti ei osaa rakastaa ja että robotin käsi on kylmä. Pelot ovat ymmärrettäviä, mutta ainakin osin aiheettomia.

HS Mielipide 18.10.2015

HS Mielipide 10.10.2015

Eikä robottia ole rakastamaan tarkoitettukaan! Vaan tekemään töitä ja viihdyttämään. Rakastettavia ne otukset voivat kyllä olla.

Otetaanpa esimerkiksi Paro hyljerobotti, joita on käytössä joissain hoivakodeissa myös Suomessa. Kaikki dementikothan eivät ole helppoja hoidettavia ja kontaktin saaminen heihin voi olla vaikeaa. Mutta eräskin pääasiassa omissa maailmoissaan elelevä dementikko oli kuitenkin välittömästi ihastunut Paroon ja halannut sitä tiukasti kaksi tuntia! Kuinka moni omainen olisi jaksanut ja kuinka moni hoitaja olisi voinut olla halattavana kaksi tuntia? Mutta Parohan jaksaa.

Lisäksi hoivarobotit voivat myöhentää sitä hetkeä, kun intimiteettiä ja arvokkuutta on luovutettava ulkopuolisille ihmisille. Kunnon heikkenemisestä huolimatta voi elää itsenäisesti robottien avustuksella entistä pidempään. Esim. peffan pesevä vessanpytty voi olla monelle oman henkilökohtaisen reviirin säilyttämisen kannalta parempi vaihtoehto kuin pesun suorittavan toisen ihmisen läsnäolo.

Robotit voivat paikata kasvavaa hoivatyövoiman tarvetta, olla kustannustehokkaita ja lisäksi ne voivat olla jotain sellaista, jota hoivattavat itsekin haluavat. Samalla hoivarobotit tarjoavat ikäihmisillekin mahdollisuuden pysyä kehityksen kelkassa mukana.

Kuulimme myös selostuksen eräänlaisista koiraroboteista, jotka pysyvät pystyssä, vaikka niitä tönittäisiin. Pitkälle kehitetty tasapainotaiteilua siis, wau! Mutta hauskaa tapauksessa oli se, että ihmiset, jotka näkivät tätä tönimistä, suuttuivat siitä, että robottia tönittiin! Jäämmekin odottamaan ensimmäistä Robottien Suojeluyhdistystä.

Robotiikan tulo edellyttää myös demokraattisia reittejä pitkin tapahtuvaa päätöksentekoa, koska robotisaation myötä työ ja tulonmuodostus muuttuvat. Robotisaatio edellyttää, että raivataan tietoisesti tilaa robottien tekemälle työlle ja muille tempuille.

Ennaltaehkäisyn mantra

Aikamme mantralta eli terveyshaittojen ennaltaehkäisyltä ei tietenkään voi välttyä missään eikä siis tässäkään seminaarissa. Hohhoijaa, sanoisinko… Mutta tällä kertaa sekaan livahti teräviäkin huomioita. Esimerkiksi erilaiset liikunta-appsit ja aktiivisuusrannekkeet ovat ihan kivoja, mutta eivät tee sitä tärkeintä eli ne eivät muuta ihmisten käyttäytymistä. Niitähän käyttävätkin pääasiassa he, jotka liikkuvat muutenkin. 

Käyttäytymisen muuttamiseen tarvitaan enemmän kuin pelkkää omien tekemisten mittaamista. Dääm…! Mitä siihen sitten tarvitaan, sitäpä ei tiedetä, mutta kaikenlaista kokeillaan tällä saralla.

Tietoturvaa!

Ja mitä jotkut toisaalla rakentaa, sitä jotkut toisaalla tuhoaa. Virukset, kaikenlainen hakkerointi ja tulevaisuudessa esim. robottiautojen etäkaappaaminen tai -lamauttaminen ovat oikeita, ihmisen toisten ihmisten riesaksi kehittelemiä vitsauksia. 

Saimme tietoa IoT:n riskeistä ja muista tietoturvan vaaroista sopivan pelottavalla luennolla. Älkää hei hyvät ihmiset kytkekö sitä jääkaappianne tai kahvinkeitintänne suotta nettiin. Ja ne Samsungin televisiot voivat tosiaan vakoilla kotiemme olohuoneiden keskusteluja. Ja vaikka mitä inhottavaa muuta örkkiä onkaan liikenteessä. Nettiin liitettyjä vauvojen itkuhälyttimiäkin hakkeroitiin vuonna 2013 ja sieltä saivat kiusanhenget huudeltua älyttömyyksiään kaiuttimien kautta.

Minä olenkin nyt sitten kirjoittanut joulupukille, että Maximum Overdrive olisi mitä osuvin elokuvalahja tänä jouluna. Eikä vähiten tunnarin takia.

Lue lisää...