Näytetään tekstit, joissa on tunniste valtuustoaloite. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valtuustoaloite. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Nämä kadut kaupungin

...huvilat ja puutarhat. Joo-o, lohjalainen tykkää Nummela-biisistä ;)

Ohessa tuorein Länsi-Uusimaan (5.7.2014) kolumnini. Aiheena on liikkumisen esteettömyys. Tämä on TÄRKEÄÄ! Teimme aiheesta Inkeri Kankaan (Kesk.) kanssa pari valtuustoaloitettakin kesäkuun valtuustossa. Ideat niihin saimme "Päivä vammaisena" -tempauksen reitin varrella.


Nämä kadut kaupungin
  
Harvoin ovat silmäni auenneet niin lyhyessä ajassa niin paljoa kuin osallistuessani Lohjan vammaisneuvoston ”Päivä vammaisena” -tempaukseen. Tempauksessa tutustuttiin konkreettisesti liikkumiseen esteisiin Lohjalla kulkemalla kierros Apuomenalta torin kautta kaupungintalolle. Osallistujille oli tarjolla mm. korvatulppia kuuloaistia vaimentamaan sekä pyörätuoli sillä liikkumisen kokeilemista varten. En itse osannut arvata, miten paljon esteitä kaupunkimme kaduilla onkaan. Eteneminen on monin paikoin hankalaa, jos on jotain rajoitteita liikkumisen, kuulemisen tai näön kanssa tai jos tarvitsee jotain apuvälinettä.

Liikennevalojen ohjausääni oli useimmissa kohdissa liian vaimea ja sitä oli vaikea kuulla liikenteen melun takia ennen kuin aivan tolpan juurella. Äänen havaitseminen vasta valotolpan juurella on kuitenkin jo vaarallisen myöhäistä. Ohjausäänen pitäisi kuulua kauemmas, jotta kadun ylitykseen voisi valmistautua opaskoiran kanssa turvallisesti.

Osa kaupunkimme suojateistä on tehty asfaltin sijaan epätasaisista katukivistä. Tällä tavoitellaan kuulemma kaupunkikuvan kohennusta. Itse en ollut aiemmin kiinnittänyt mitään huomiota moisiin kaupunkikuvan kauneuspilkkuihin. Kun selvisi, minkälaisia liikkumisen haittoja epätasaiset kiveykset aiheuttavat, muuttuivat nuo kivetyt suojatiet silmissäni suorastaan rumistuksiksi. Vähänkin matalampi askel tökkää epätasaiseen kiveykseen erittäin helposti.

Lisää muhkuraista kiveystä oli edessä torilla koko torin laajuudelta. Kivaltahan se kivetty tori näyttää, mutta ajaminen sen läpi pyörätuolilla on melkoista rytyyttämistä. Eikä torin alalaidalta niin vain pääse pois jalkakäytävälle manuaalisella pyörätuolilla tai ns. sähkömopolla. Kiveyksen reuna on hurjan korkea, minkä takia pitää kiertää muuta kautta torilta pois, ettei mene nurin tai ettei mopo hajoa. Laurinkatua ylöspäin lykkiessä olivat voimat loppua käsistä, joten apuri auttoi minua eteenpäin luotettavin ottein. Silti suojatieltä jalkakäytävälle nousu tuntui välillä hurjalta, koska apurin piti kallistaa pyörätuolia niin paljon.
  
Matkamme jatkui. Veroviraston ovella oli vuorossa ihan erityyppinen suunnittelun kukkanen: liikuntarajoitteisia varten oli kyllä pääovella summeri, jota soittamalla pääsee esteettömästi sivuoven kautta sisälle, mutta summeri oli siten asennettu, että siihen oli vaikea ylettyä pyörätuolista käsin. Jos jo asennusvaiheessa asia olisi hoksattu, olisi tarvittu vain hiukan lisää sähköpiuhaa sen korjaamiseksi.

Hyviäkin kohtia reittimme varrelle osui. Jotkut suojateiden ja katukiveysten reunat olivat matalia ja sopivasti viistettyjä. Lohjantähden takaoven rampit ovat riittävät loivia ja levähdystasanteet nousujen välillä kuten pitääkin. Sokokselle pääsee hyvin suunniteltua ramppia pitkin. Uusi Prismakeskus katualueineen toimii kaikkien kulkijoiden kannalta hyvin.

Kuvani Lohjasta muuttui parissa tunnissa. Nykyään näen esteitä joka paikassa: kynnyksiä siellä, puuttuvia kaiteita täällä. Helppo olisi sortua ajattelemaan, että esteettömyys koskee vain pientä osaa väestöstä ja että paikat ovat siihen nähden jo ihan riittävän helppokulkuisia. Mutta kun ajattelee asiaa liikuntarajoitteisen kannalta, tajuaa, että hänelle nämä ”pienet”, mutta todelliset esteet tulevat eteen monta kertaa päivässä ja päivästä toiseen. Joka kerta, kun kaupungilla liikkuu. 

Piritta Poikonen
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)

www.pirittapoikonen.com
 
Lue lisää...

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Palveluseteli on mahdollisuus

Tämän viikonlopun Länsi-Uusimaassa oli kautta aikojen toinen Kirjoittajavieras-palstan kirjoitukseni. Väänsin palvelusetelistä, yhdestä suosikkiaiheistani. Tästähän teimme valtuustoaloitteenkin juuri muutama päivä sitten.


Palveluseteli on mahdollisuus

Kestävyysvaje johtuu väestömme ikääntymisestä. Hoivaan tullaan tarvitsemaan ennennäkemättömän paljon rahaa. Kaikkea sitä ei voida saada kasaan veroina. Siksi rahoitusvajeeseen on etsittävä muita ratkaisuja. Yksi sellainen on hoivan palveluseteli. 

Palvelusetelin voi saada kunnan tarjoaman hoivapalvelun vaihtoehtona. Tällöin kunta antaa konkreettisen palvelun sijaan rahanarvoisen setelin. Setelin saa samoilla kriteereillä kuin varsinaisen palvelunkin saisi. Seteliä ei siis ole tarkoitettu palveluiden saamisen ohituskaistaksi tai lisäpalveluksi. Tulosidonnaisena palveluseteli olisi myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. 

Hinnoittelemalla setelin järkevästi kunta voi säästää. Palvelusetelin arvon ei tulisi yleensä olla kunnan oman tuotannon kustannuksia korkeampi. Säästöä syntyy, kun setelin arvo on kustannuksia matalampi. Lohjalla esimerkiksi asumispalvelun kustannus on kaupungille n. 40 000 €/asukas vuodessa.

Kuka sitten on valmis ottamaan vastaan vajaahintaisen palvelusetelin kunnan tarjoaman normaalin hoivapalvelun sijaan? Väitän, että tulevaisuudessa yhä useampi.

Ensinnäkin pääosa hoivan kustannuksista aiheutuu asumisesta, jonka maksamme ennen hoivaan joutumistakin itse. Toiseksi mieltymyksemme asumisen suhteen vaihtelevat suuresti verrattuna vaikkapa mielipiteeseemme siitä, minkälaisen sydänkirurgin haluaisimme itseämme operoivan. Kirurgiksi halutaan paras, mutta asumisesta on monta makua. Laittamalla likoon omaa rahaa palvelusetelin lisäksi hoivan voisi hankkia mieleisestään paikasta.

Kolmanneksi asuminen kunnan tarjoamassa hoivapaikassa ei sekään ole halpaa. Vanhainkodissa tuloista viedään 85 % asiakasmaksuihin, mutta omaisuuteen ei kosketa. Palveluasumisessa taas asukas maksaa kaiken (asumisen, ateriat, palvelut, lääkkeet) itse. Tällöin menot helposti ylittävät tulot, jolloin on turvauduttava omiin säästöihin tai jopa myytävä omaisuutta.

Koska vanhainkotien asukkaiden omaisuuteen ei ole päästy käsiksi, vanhainkoteja on muutettu tehostetun palveluasumisen paikoiksi kautta maan. Tällöin vanhukselta perittävä hinta kasvaa, vaikka palvelu pysyy suunnilleen samana. Tähän ollaan puuttumassa ja nämä palvelumuodot yhdistettäneen. Tapahtuupa niiden maksujen yhtenäistäminen kumman logiikan mukaan tahansa, palveluseteli kannattaa. Kansalaiset voivat täydentää setelin arvoa omalla rahalla vapaaehtoisesti ja he pääsevät silloin itse valitsemaan mieleisensä hoivapaikan. 

Mutta mistä rahat palvelusetelin lisäksi? Suomalaisten taloudellinen hyvinvointi on lähes kymmenkertaistunut 1950-luvun alusta. Julkisen talouden alijäämän vastapainona meillä on useimmissa yksityistalouksissa ylijäämäinen tilanne. Tämä ylijäämä kannattaa hyödyntää, mutta hyödyntämisen pitää tapahtua suomalaista hyvinvointimallia tukevalla eikä sitä repivällä tavalla. Perintöjenkin merkitys vähenee, kun perilliset ovat yhä iäkkäämpiä ja varakkaampia. Perilliset ovatkin avainasemassa: heille oman vanhemman hyvinvointi on tärkeämpää kuin perintöosuuden vaaliminen. He auttavat senioria huomaamaan, ettei siinä ole mitään järkeä, jos omaisuus on suurimmillaan kuolinpäivän aamuna.

Ratkaisu kestävyysvajeeseen ei piile julkisen sektorin alasajossa eikä ihmisten oman vastuun väkivaltaisessa lisäämisessä. Ratkaisu löytyy julkisen ja yksityisen vastuun mielekkäästi yhdistävästä mallista. Hoivan palvelusetelin käyttöönottoa on syytä edistää Lohjallakin.

Piritta Poikonen
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)
www.pirittapoikonen.com
**************************************************************************
LISÄYS:

Hoivasta oli tällä viikolla mediassa parikin isoa juttua: Yle uutisoi siitä, miten "vanhukset heivattiin hoitopaikasta toiseen" ja Hesari kertoi Saksan mallista, jossa lapset voivat joutua maksamaan vanhempansa hoivakulut ja mitä siitä on seurannut. Googlessa HS:n juttu näkyy vielä otsikolla "Mummo muutti Puolaan".

Lue lisää...

torstai 13. kesäkuuta 2013

Valtuustoaloite palvelusetelistä

Eilen oli kevätkauden viimeinen valtuuston kokous. Pitkä ja monivaiheinen, mutta ihan hyväntuulinen kokous. Pidin positiivisen ryhmäpuheenvuoron tuotankokeittiömallista. Keittiöhanke hyväksyttiin äänestyksen jälkeen eli Lohjalla päästään kymmenen vuoden jakailun jälkeen etenemään vihdoinkin asiassa. Eihän keittiö halpa ole, mutta jotain keittiösysteemillemme on tehtävä ja uusi keittiö tuo säästöjä kunhan se on ensin maksanut itsensä takaisin.

Tein ryhmämme puolesta aloitteen palvelusetelistä. Tässä aloiteteksti kokonaisuudessaan:


PALVELUSETELIT VANHUSTEN HOIVAPALVELUIHIN

Palveluseteli voi parantaa kuntalaisten tyytyväisyyttä ja tuoda samalla kaupungille säästöjä. Esitämme, että Lohjalla otetaan käyttöön palveluseteli vanhusten hoiva- ja asumispalveluissa. Tällaisia seteleitä voisivat olla esimerkiksi tuetun kotona asumisen palveluseteli, palveluasumisen palveluseteli ja jopa pitkäaikaisen laitoshoidon palveluseteli. 

Palvelusetelien hinnoittelussa esitämme huomioitavaksi seuraavat seikat:

1) Palvelusetelin tulisi tuoda kaupungille säästöjä. Koska setelin hinnan tulisi yleensä olla kaupungin oman palvelutuotannon kustannuksia pienempi, kaupungin tulee ensin selvittää omat tuotantokustannuksensa riittävän hyvin.

2) Palvelusetelin hinnan tulee olla riittävän korkea, jotta se on houkutteleva kuntalaisten näkökulmasta.

3) Hinnassa tulee huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus esimerkiksi tulosidonnaisuuden muodossa.

4) Palvelun kokonaishinnalle mahdollisesti asetettavan hintakaton hyödyt ja haitat tulee tutkia ja harkita perusteellisesti.

5) Hinnoittelulogiikan suunnittelussa tulisi ennakoida asumispalvelujen asiakasmaksujen valtakunnalliseen yhtenäistämiseen tähtäävät hankkeet.  

Palvelusetelin käyttöönotto edellyttää kustannustehokasta teknistä toteutustapaa. Mallia hyvästä teknisestä toteutuksesta voi ottaa Jyväskylän suunnalta (www.klemmari.info). 

Lohjalla 12.6.2013    
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta
Piritta Poikonen
Lue lisää...

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Ensimmäinen valtuustoaloitteeni

Jahas, taas on istuttu yksi ilta Lohjan valtuustossa. Ihan hyvä kokous. Tonttien hinnoista käytiin mielenkiintoista keskustelua.

Tein ensimmäisen valtuustoaloitteeni. Koko ps-valtuustoryhmämme lähti siihen mukaan. Kokouksen jälkeen sain aloitteesta kolmet kehut ryhmämme ulkopuolelta. Tulipa hyvä mieli.

Tässä alla aloite kokonaisuudessaan. Muitakin perusteluja tälle asialle on, mutta koitin pitää tekstin superlyhyenä. Lisäperuste on mm. se, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön asiakasmaksu (85 % konfiskointi nettotuloista) ei saa ylittää todellisia tuotantokustannuksia, eli siksikin hinnat on tiedettävä, mutta oletin - virheellisesti- että edes siltä osin Lohjalla hinnat tiedetään jo entuudestaan. Ei kuulema tiedetä. Hmm...sitä aiheellisempi tämä aloite.



ALOITE SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TUOTANTOHINTOJEN SELVITTÄMISESTÄ JA JULKAISEMISESTA


Kustannuskehityksen hallitsemiseksi kuntien tulee tuntea oman palvelutuotannon kustannukset. Tämä on tärkeää myös palvelusetelin sekä palvelualoitteen käyttöönoton mahdollistamiseksi. Esimerkiksi palvelusetelin arvo ei saisi lähtökohtaisesti koskaan ylittää kunnan omia tuotantokustannuksia.

Jotta kuntia voidaan vertailla sekä toisiinsa että yksityisen sektorin palveluntuottajiin, tietojen kuntien oman tuotannon kustannuksista ja käytetyistä laskentatavoista tulee olla julkisia. Tässä aloitteessa tarkoitetusta tavasta selvittää ja julkaista omakustannushinnat toimii hyvänä esimerkkinä Jyväskylän kaupungin tapa toimia.    

Esitämme, että Lohjalla selvitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden oman tuotannon suoritehinnat riittävän laajasti ja yksityiskohtaisesti ja että nämä tiedot julkaistaan kaupungin internetsivuilla.


Lohjalla 13.2.2013

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta
Piritta Poikonen

      


Lisätietoja:


Esimerkkejä suoritehintojen esittämistarkkuudesta ja -tavasta:




Laskentaperusteita:

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/56481_JYTE_suoritelaskennan_perusteet.pdf
Lue lisää...