lauantai 28. syyskuuta 2013

HUS:ia ei saa pilkkoa!

Olin tällä viikolla kaksipäiväisessä HUS:n seminaarissa. HUS on siis Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja minä istun sen valtuustossa.

On olemassa hyviä ja huonoja seminaareja, mutta tämä lankeaa kategoriaan "erittäin hyvä". Puhujat olivat kaikki alansa huippua: HUS:n johtoa, johtavia lääkäreitä ja muita viranhaltijoita. Ja kaikki istuivat luennoilla kummankin pitkän seminaaripäivän loppuun asti.

Allekirjoita adressi HUS:n säilyttämisen puolesta


Suurimpana yksittäisenä asiana mieleen jäi yksituumaisuus sen puolesta, että HUSia ei saa nyt pilkkoa sote-uudistuksen melskeessä. HUS toimii laadukkaasti ja tehokkaasti. Eikä valtiovalta ole esittänyt vaihtoehtoa HUS:n työn jatkajaksi. Nykyiset sote-linjaukset voivat johtaa mitä kummallisimpiin lopputuloksiin niin Uudellamaalla kuin muualla Suomessa. Sekavaa touhua.

Seminaarin jälkeen perustettiin HUS:n hallituksen ja valtuuston toimesta adressi, jossa vedotaan HUS:n säilyttämisen puolesta. Adressi löytyy täältä ja lämpimästi toivon kaikkien allekirjoittavan sen. Asia on tärkeä ja vakava.

HUS:n pilkkominen olisi käytännössäkin vaikeaa. Ei pelkästään omaisuuden jakaminen, vaan velkojen setviminen olisi kimuranttia. Loppuselvittelytyö olisi kallistakin. Ja siis mitä tilalle? Kukaan ei tiedä vielä. 


Sekalaisia muistiinpanoja seminaarista


- Kunnat vaativat enemmän yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, mutta kun asiasta oikeasti kysytään kunnilta tarkemmin, sitten ei oikein osatakaan sanoa, että missä jutuissa. Lisäksi ESH ja PTH ovat tällä hetkellä kuin kaksi eri teatteria: eri kassat, eri johtaminen, eri potilastietojärjestelmät.

- Suomalainen lääketieteellinen tutkimus on aivan ensiluokkaista. Ja sellaisena se tulee pitääkin. Satsaukset siihen kannattaa, investoinnit maksavat itsensä hyvin takaisin. Lisäksi terveysteknologian vienti on 600 miljoonaa euroa suurempaa kuin sen tuonti.

- Kaikkien syöpien keskimääräinen esiintyvyyden kasvu on +36 %. Kaikki syöpätyypit eivät yleisty, mutta keskimäärin kasvu on tuota todella reipasta tahtia.

- 22 % potilashoidon tapauksista aiheuttaa n. 80 % menoista. Vakavia tapauksia siis nuo 22 %.


- HUS:ssa odotusaika on 2 viikkoa ja 1 päivä lähetteestä syöpähoitoon. Jonoajat on nyt laitettu nettiin näkyville. Kiireelliset tapaukset hoidetaan heti päivystyksenä.  

- Terveydenhuolto on makroekonominen ylellisyyshyödyke, johon maksuhalukkuus kasvaa elintason noustessa.

- Mielenkiintoinen vertailu oli se, että Guggenheim-museo maksaisi 150 miljoonaa euroa, uusi lastensairaala maksaisi 160 miljoonaa. Ja millä innolla Helsingin johto Guggis-asiaa ajaakaan! Vaikka samaan aikaan tarvittaisiin toista, tärkeämpää miljoonaluokan uutta rakennusta toisaalle Helsingin keskustassa... Okei, kulttuuria ja terveydenhuoltoa ei muka saa laittaa tällä tavalla samalla viivalle, mutta hei, minäpä laitan! Käy mun järkeen.

- HUS:n strategiassa lukee muuten näin hienosti: "Terveyden väestöryhmittäinen eriarvoisuus on suurin terveydellinen epäkohta ja uhkatekijä Suomessa."    
Lue lisää...

tiistai 24. syyskuuta 2013

Kirja julkaistiin tänään

Kirjamme "Mistä rahat?" julkaistiin virallisesti tänään. Kustantajamme FINVAn toimitusjohtaja sanoi, että "jokaisen suomalaisen pitäisi lukea tämä kirja". No niin... ;)


Kirjan kirjoittajat Timo Silvola ja Piritta Poikonen


Tiedotteita pukkaa


Ensimmäisessä tiedotteessa kerrottiin asiasta näin:

Uutuuskirja: Mistä rahat vanhuudenhoivaan?


Suomessa on Euroopan nopeimmin vanheneva väestö. Väestörakenteen muutos tarkoittaa, että ikäihmisten hoivaan tullaan jatkossa tarvitsemaan ennennäkemättömän paljon rahaa, eikä sitä kaikkea voida saada kasaan verovaroin. Samaan aikaan vanhempi väki on vauraampaa kuin koskaan aikaisemmin. Mikä neuvoksi?

Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Piritta Poikonen ja johtaja Timo Silvola pohtivat uusia hyvinvoinnin rahoituksen malleja kirjassaan Mistä rahat? – Hoivan rahoituksen tasapainoa etsimässä. Kirjoittajat haluavat raivata tietä ajattelulle, jossa hyvinvointipalveluja voitaisiin jatkossa rahoittaa yhdistämällä tehokkaasti julkista ja yksityistä rahaa. ”Varautuminen omaan vanhuuteen pitää tehdä nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi”, kirjoittajat sanovat.

* * *

Tänään lähti maailmalle seuraavanlainen tiedote:

Hoivan lisärahoitukseen tarvitaan vapaaehtoisia keinoja


Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Piritta Poikosen ja johtaja Timo Silvolan tänään julkistettavassa kirjassa ”Mistä rahat?", käsitellään suomalaisen hyvinvointimallin rahoitusmahdollisuuksia. Poikonen ja Silvola pohtivat kirjassaan löytyisivätkö rahat hoivapalveluiden lisärahoitukseen vapaaehtoisin keinoin.

Kirjoittajien mielestä hyvinvoinnin rahoitus ei väestörakenteen muuttuessa onnistu enää entiseen tapaan yksinomaan verovaroin. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kustannuspainetta julkiselle rahoitusjärjestelmällemme, mutta työssäkäyvien verotusta ei voi kiristää yli kipurajan.
"Ihmisille pitää siksi luoda paremmat mahdollisuudet täydentää julkisen turvan tasoa omin voimin, mutta vapaaehtoisesti", Poikonen ja Silvola toteavat.

Kunnallisten palvelujen asiakasmaksuissa ei Poikosen ja Silvolan mielestä saa ruveta ottamaan tulojen lisäksi huomioon myös omaisuutta, kuten joissakin maissa on tehty. Omaisuuden hyödyntämiseen voidaan kehittää vapaaehtoisuuteen perustuvia ratkaisuja. Yksi tällainen ratkaisu olisi kunnallisen palvelusetelin ja yksityisen kertamaksuisen eläkevakuutuksen yhdistelmä.

Piritta Poikosen ja Timo Silvolan kirja Mistä rahat? Hoivan rahoituksen tasapainoa etsimässä julkaistaan tänään tiistaina 24. syyskuuta Finvan kustantamana. Kirjassa kerrotaan vanhushoivan palveluvastuuvelasta ja kestävyysvajeesta sekä esitetään toimenpide-ehdotuksia.

* * *

Kustantajamme tiedote asiasta löytyy vielä tästä linkistä.

Kirjaa voi tilata suoraan kustantajalta tai ekirjana Elisalta ja ellibsiltä.

* * *

Onnellinen kirjailija mainoskuvausten harjoituksissa :)

Lue lisää...

perjantai 13. syyskuuta 2013

Pirre ehdolle europarlamenttiin



Infotilaisuus nimityspäätöksen jälkeen 10.9.2013
Tiistaina 10.9.2013 minulla oli ilo ja kunnia - tai sanoisinko jännitys ja kunnia - tulla nimitetyksi Perussuomalaisten EU-vaaliehdokkaaksi. Hakuprosessi oli tiukka, mutta tällä viikolla loppusuoralla asiat etenivät vauhdikkaasti. Sen jälkeen onkin ollut hulinaa sekä ehdokkuuden että normaalien työkiireiden vuoksi. Vasta nyt on aikaa istahtaa alas ja kirjoitella hieman tuumailujani aiheesta.



"Suomella on paljon etuja puolustettavana EU:ssa"

Ensimmäinen kysymys on tietenkin, että miksi haluan europarlamenttiin. Vastaukseni on, että Suomella on paljon etuja puolustettavana EU:ssa. Sinne tarvitaan päteviä henkilöitä noita etuja - niin Suomen kansalaisten kuin suomalaisen elinkeinoelämän - puolustamaan. Uskon olevani tuollainen pätevä henkilö ja kykyä kehittyä sellaiseksi löytyy. Ei ole ihan sama, ketä Suomen kansa sinne lähettää. Sinne tarvitaan rohkeita ja ahkeria työmyyriä, joita pykälien tulva ja vaikeaselkoiset tekstit eivät nujerra.


Länsi-Uusimaa 12.9.2013
Olen tässä hakuprosessin kuluessa opiskellut EU-asioita ja kyllähän niitä jo opiskeluaikoina tuli tentittyä. Mutta huomasin, että jotkin perusopit ovat jo muuttuneet siitä kun minä näitä EU-asioita oikeustieteellisessä opiskelin jossain vaiheessa opintojani vuosina 1997 - 2001. Työni puolesta eurooppalaisen lainsäädännön kehityksen suuntaan vaikuttaminen on tuttua, vaikka oma työsarkani on enemmän sosiaalipolitiikan ja siten kotimaan kentillä. Joka tapauksessa Brysselissä on tullut käytyä monen monta kertaa ja monimutkaiseen lainsäädäntöprosessiin olen päässyt tutustumaan viime vuosina. Mitään ruusuisia kuvitelmia Brysselin työstä minulla ei ole, joskaan ei mitään kammoakaan. Työtä, ja kovaa sellaista.


"Eurooppa on pelastettava liialta EU:lta"

Mitään ihan valmista eurovaaliohjelmaa tai nippua iskulauseita minulla ei vielä ole, vaikka paljon on pohdittuna eri teemoja. Nimityspäivän aamuna ennen viimeistä haastattelua istuin ajatuksissani ja katselin sadetta. Silloin tuli mieleeni napakka ajatus siitä, että Eurooppa on pelastettava liialta EU:lta. Mitä sitten on liika EU? Se on kaikkea sitä, mikä liittyy liittovaltiokehitykseen (mitä sekin lopulta on?) ja taloudellisiin yhteisvastuisiin niin julkisen sektorin velkojen kuin vaikkapa pankkiunioon liittyvien yhteisvastuuelementtien muodossa. Liikaa EU:ta ovat myös kurkkudirektiivit ja muut "oliiviöljypullohupsutukset", joita direktiivitehdas välillä tuottaa.


Kirjamme "Mistä rahat?" tuli painosta!

Ilo kirjailijan silmälle!
Viikkoni on ollut muutenkin poikkeuksellisen vauhdikas. Uusi kirja, jota olen kirjoittanut, tuli eilen painosta. Vihdoinkin se on valmis! Hyvältä näytti ja kun opusta selailin, ei iskenyt nolo fiilis, vaan olin tyytyväinen jälkeen. Kirjaa voi tilata FINVAlta tästä linkistä ja se on myynnissä myös e-kirjana ainakin Elisan e-kirjakaupassa. Varsinainen julkistamistilaisuus on 24.9.2013.



Ensimmäinen vaalitilaisuus oli jo

Ensimmäinen  vaalitilaisuuskin oli jo. Eilen Espoon Perussuomalaiset järjestivät Uudenmaan EU-vaalistartin Leppävaarassa. Pidin siellä elämäni ensimmäisen poliittisen "toripuheen" lavalta. Se meni ihan ok ja tuntui ihan kivalle. Muutenhan olen paljon esiintynyt asiantuntijana työni puolesta ja valtuustossa on tullut pajatettua jo ties mistä. Tästä se lähtee, kasvu tähän rooliin. Hyvät ihmiset, antakaa pliis armoa tässä oppimatkani varrella ;) Tänään tavataan "kampanjaluudaksi" lupautuneen lapsuudenystäväni kanssa ja aletaan terävöittää tätä vaalitouhua.
Lue lisää...

maanantai 9. syyskuuta 2013

Uusi kirjani tulee pian painosta!

Olen kirjoittanut pitkään ja hartaasti uutta tietokirjaa nimeltään "Mistä rahat?". Nyt opus on edennyt jo painoon asti ja ensimmäiset kappaleet voidaan saada käsiimme kenties jo tällä viikolla! Tunnelmat ovat iloiset, helpottuneet - ja tietenkin jännittyneet. Mitenköhän kirjamme otetaan vastaan? Kiinnostaako se ketään? Saimmeko sanottavamme selkeästi sanottua? Raivostuukohan joku? Voisiko joku todella saada siitä rakentavia ideoita? Paineita, paineita...

Kirjan koko nimi on "Mistä rahat? Hoivan rahoituksen tasapainoa etsimässä". Takakansiteksti kuuluu näin:

"Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuluu yli 50 miljardia euroa vuodessa. Ja jatkossa paljon enemmän. Kansalaisille annettujen julkisten palvelulupausten kustannukset muodostavat palveluvastuuvelan, jonka suuruus on moninkertainen verrattuna valtion ja kuntien velkakirjavelkaan. Piritta Poikonen ja Timo Silvola kertovat, miten selviämme julkisen talouden kestävyysvajeesta yhdistämällä viisasti yhteiskunnan rahoituksen ja kansalaisten oman rahoituksen."

Sisällysluetteloon voi tutustua tästä linkistä.

Aikaisempi kirjamme "Eläkesäästäminen" julkaistiin vuonna 2010. Se käsitteli ns. PS-säästämistä koskevaa lainsäädäntöä. Se päätyi jopa Tampereen yliopiston tenttikirjaksi! Ja siihen viitattiin Defensor Legis -julkaisussa, mikä on epäilemättä juristin urani tieteellinen huippuhetki.

Tämä uusi kirja ei kuitenkaan ole ollenkaan juridinen, vaan pohdiskelevampi ja poliittisempi. Siksi sen tekeminenkin oli paljon vaikeampaa kuin mitä edellisen kirjan tekeminen oli. Tai ainakin minulle on helpompaa ottaa "vain" jokin juridinen ongelmakokonaisuus, pilkkoa se systemaattisesti palasiksi ja ottaa siitä siten selko ytimiä myöten. Toista se on pähkäillä koko hyvinvointimallimme rahoituksen kokonaisuutta ja sen uudistamista...  

Kirjoitusprosessi on siis ollut pitkä ja vaatinut sitkeyttä. Välillä koko homma on todella yököttänyt. Tuntui, ettei aiheesta pääse yli eikä ympäri. Ei ainakaan selkein sanankääntein. Eikä kirja olisi vieläkään valmis ilman tarmokasta kustannuspäällikköämme FINVAn Salla Närhistä. Mutta toisaalta prosessi on ollut palkitseva ja opettavainen. Ja on matkaan mahtunut pieniä juhlahetkiäkin, kuten esimerkiksi se, kun kirjalle tuli oma ISBN-numero. Silloin opus alkoi olla oikeasti totta. Ja kohta se on käsissä!
Lue lisää...

tiistai 3. syyskuuta 2013

Nokian uutisesta

Lue lisää...