Näytetään tekstit, joissa on tunniste ehdokasesittely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ehdokasesittely. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. maaliskuuta 2023

Pakkoruotsi pois - Punkit kuriin - Parannuksia tieliikenteeseen eli vaaliteemojani 2023 eduskuntavaaleissa

Vaaliesitteen suunnittelu viimeistään vaatii poimimaan monista edistettävistä tai vastustettavista asioista vain ne muutamat. Oheisessa kuvassa esitteeni etu- ja takapuoli.

Esittelen tässä alla eduskuntavaalien 2023 teemojani. 

Nostin kärkeen sangen konkreettisia asioita ja jätin esim. valtion velan rutiiniluontoisen kauhistelun pois. Tietenkin velkaantuminen on saatava kuriin.  

Tietenkin kannatan mm. koulutukseen, sairaanhoitoon ja vanhusten hoivaan satsaamista - kuten lähes kaikki ehdokkaat tekevät.

Pakkoruotsi pois - tilalle vapaus valita opiskelemansa kielet

Pakkoruotsi on ajan ja resurssien hukkaa. Jos ruotsin kieli on kerta niin tärkeää, sitä kyllä opiskellaan vapaaehtoisestikin riittävästi. 

Vaikka itse sain ruotsista aina arvosanaksi 10 ja kirjoitin L:n, olisin silti käyttänyt aikani ennemmin paremman englannin ja ranskan taitotason saavuttamiseen.  

Suhtautuminen pakkoruotsiin kertoo mielestäni paljon ihmisen oikeudenmukaisuus- ja kohtuuskäsityksestä. 

Muutoksella olisi myös osaltaan myönteinen vaikutus opinnoista syrjäytymisen vähentämisessä. 

Tieliikennettä tulee parantaa, ei vaikeuttaa

Auto on mitä mahtavin keksintö. Se mahdollistaa työssäkäynnin ja harrastamisen laajalla alueella. Tämä maa on rakennettu kumipyöräliikenteen varaan. 

En usko sähköauton mitenkään välttämättä olevan voittava tekniikka. Voi käydä kuten kävi hehkulamppujen pakkovaihtamisessa ns. energiansäästölamppuihin: energialamput olivatkin ongelmajätettä, kalliita ja nopeasti rikki meneviä, ja nyt ne korvaantuvat hyvillä LED-lampuilla. Ehkä vetyautot päihittävät sähköautot lopulta?

Kannatan Turun Tunnin Junaa, mutta toivon, että automatisoitu maantieliikenne toteutuisi rataa nopeammin, jolloin kankeiden raideratkaisujen sijaan voitaisiin hyödyntää tieverkkoa nykyistä paljon paremmin ja saavuttaa ihmiset kaikkialla, myös kauempana raidelinjasta.  

Punkit kuriin – peurojen talviruokinta on kiellettävä

Peurakantaa pidetään keinotekoisen suurena talviruokinnalla. Peurat levittävät punkkeja, aiheuttavat vaaraa tieliikenteelle ja ne syövät kasvuston. Kova hinta kaikkien maksettavaksi joidenkin harrastuksesta! Kanta pienenisi luontaisesti, jos talviruokinta kiellettäisiin. 

Enemmän maan viljaa lautasille, vähemmän tukia eläintuotannolle

Olen intopiukka vegaani ja opiskellut ruoantuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Ero lihantuotantoon on valtava. Lisäksi teollisen lihantuotannon eettiset ongelmat ovat syvällisiä. 

On myös älytöntä tukea verovaroin sianlihan vientiä Suomesta Kiinaan. 

Ukrainaa on tuettava

On jaksettava auttaa ja pysyä henkisesti vahvoina. Kestääpä sota  kuinka kauan tahansa. Ukrainan asia on meidänkin asia. 

Venäjän julmuus ja pohjaton tahto toimia väärin on jälleen kerran murtautunut pintaan.

Pandemioihin on varauduttava paremmin

Koronan hoito oli mielestäni sekoilua. Tilanne oli toki nykyihmiselle ennestään tuntematon, mutta siitä tulee ottaa oppia. 

Suomessa ei olisi ollut tarpeen esim. sulkea kirjastoja ja museoita tai eristää Uuttamaata. Myös ravintoloiden paikkamäärillä ja aukioloaikojen pikkutarkalla sääntelyllä kikkailu oli turhaa. Suurpiirteisemmin ja jämäkämmin ohjaten tilanne olisi ollut vähemmän sekava ja lopputulos parempi.

Olisi pitänyt tunnustaa koronan ilmavälitteisyys ajoissa ja sovittaa toimet siihen: otettava käyttöön kunnon maskit ja asialliset maskisuositukset, jaettava asiallista tietoa ja toimivia neuvoja, suositeltava etätöitä, mahdollistaa etäkoulut ja jakaa rokotteita tehokkaasti ja nopeasti. 

Nythän Suomen koronatoimet lähtivät väärille raiteille, kun ilmeni, ettei meillä olekaan asiallisia suojavälineitä... Sittemmin siitä virheasennosta ei ole päästy oikaisemaan, koska asiasta tuli periaatekysymys - ja lisäksi terveysjohtajilla oli tarve piilotella omia aikaisempia virheitä.     


  

Lue lisää...

torstai 22. tammikuuta 2015

Lisää velkaa, veroja ja asiakasmaksuja

Teen päivätyöni juridiikan ja sosiaalipolitiikan välimaastossa etsien ratkaisuja siihen, miten väestön ikääntymisen aiheuttamasta taloudellisesta haasteesta (tähän ei nyt muu sana oikeasti sovi, pahoitteluni!) selvitään. Olen kirjoittanut aiheesta kirjankin (Mistä rahat?), joka ilmestyi syksyllä 2013. Mitään ihmeellisiä taikatemppuja ei meillä eikä kenelläkään muullakaan tunnu olevan hihassa, mutta joitain välineitä kuitenkin.

Mitäs sitten ehdokas Poikonen "lupaa" tällä kestävyysvajeen saralla? No eipä mitään mukavaa. On aivan selvää, että seuraavat 20 vuotta ovat Suomelle taloudellisesti tiukkoja ihan suhdanteista riippumattakin. Hyvä suhdanne toki lieventäisi tuskaamme. Vaikka ikääntyminen on hyvä asia ja se on suuri elintason nousun ja kansanterveystyön saavutus, ei sitä voi kiistää, etteikö se olisi taloudellisesti ongelmallinen asia. Mutta se on asia, joka meidän on pakko hoitaa kuntoon kunnialla. Aivan pakko.

Joudumme varmastikin velkaantumaan, korottamaan veroja ja vyöryttämään rahoitusvastuuta kansalaisten omille harteille esimerkiksi korkeampien asiakasmaksujen muodossa. Velkaantumisen varaan emme voi ikinä nojata kevein mielin. Sitä en kannata, että Suomessa alettaisiin väkisin takavarikoida ikäihmisten omaisuus hoivamaksujen vastineeksi. Nykyäänhän vain tulot huomioidaan, tosin ne huomioidaan sitten varsin kokonaisvaltaisesti eli 85 % tuloista voidaan ottaa laitoshoidossa olevan hoivamaksuihin. Tehostetun palveluasumisen puolella maksuille ei ole vastaavaa rajaa ja siellä käytännöt vaihtelevatkin kunnasta toiseen. Tämä ei ole oikein kansalaisten tasa-arvon kannalta.


Kaikki keinot käyttöön

Suomalaisilla on kuitenkin varallisuutta enemmän kuin koskaan ennen. Samaan aikaan perintöjen merkitys on vähentymään päin, koska perilliset ovat aiempaa iäkkäämpiä itsekin ja pärjäävät omillaan. Jollain tavalla tuota ikäihmisille kertynyttä yksityistä varallisuutta kannattaisi hyödyntää ikäihmisten oman hyvinvoinnin parantamiseen. Vapaaehtoisin keinoin.

Rahaa voisi vapauttaa oman asunnon seinistä esimerkiksi käänteisellä asuntolainalla. Kunta voisi tulla vastaan järkevästi hinnoitellulla palvelusetelillä. Elinajan pituuden ja hoivan tarpeen arvaamattomuuden riskiä taas voitaisiin tasata vakuutuksella kaikkien vakuutettujen kesken, jolloin taloudellisen taakan jako olisi tehokkainta.

Vapaaehtoisia hoivan rahoituskeinoja tulee mielestäni edesauttaa ja hyödyntää niitä kestävyysvajeen kuromisessa umpeen. Siltikin joudumme aivan varmasti velkaantumaan lisää, korottamaan veroja ja korottamaan myös pakollisia asiakasmaksuja. Lisäksi on ymmärrettävä se, että kaikille ikäihmisille ei ole kertynyt omaa varallisuutta eikä heille ole siksi mitään vapaaehtoisia lisärahoituskeinoja olemassa. Silti ei pidä jättää vapaaehtoisia rahoituskeinoja kokonaan kehittämättä tässä maassa!  

Pelkän sinänsä älykkään työeläkkeemme ja julkisesti rahoitetun hoivajärjestelmän varaan meidän ei kannata rakentaa selviytymisstrategiaamme. Ei pidä laittaa kaikkia munia koskaan samaan koriin, vaan kaikki keinot on otettava käyttöön. Politiikan vasemmalla laidalla näitä muita keinoja on tupattu vastustaa kiivaasti ja siksi ne ovat Suomessa alikehittyneitä. Mutta kyllä minä itse tällaisena poliittisen keskimääräisen tien (välillä oikealla, välillä vasemmalla) kulkijana ja vasemmistolaistakin ajatusmaailmaa hyvin ymmärtävänä olen sitä mieltä, että kestävyysvajeeseen on etsittävä ratkaisuja monipuolisesti.  
Lue lisää...

tiistai 20. tammikuuta 2015

Arvostan tieteen saavutuksia

Rokotukset ovat hyvä keksintö

Päivän Hesarissa kerrotaan, että Suomen ruotsinkielisellä länsirannikolla rokotteiden suosio on matalampi kuin muualla Suomessa ja alue muodostaa poikkeuksen rokotuskattavuudessa. Rokotekielteisyys on hyvin valitettavaa. Sitä on nähty ihan meillä Lohjallakin Sammatin Steinerkoulussa, missä tuhkarokko aiheutti pienen hädän tuossa taannoin.

Itse olen tyytyväinen niihin kaikkiin rokotteisiin, mitä olen elämäni aikana saanut. Vesirokkoa kummempaa ei ole sitten tullut kärsittyä. Laumasuojan turvin moni rokottamatonkin pärjäilee ilman omaa rokotusta eli vapaamatkustajatkin ovat pitkälti suojassa meidän muiden ansiosta. Mutta me rokotetut olemme suojassa myös silloin, kun rokottamattomien joukossa alkaa tuhkarokko tai muu jyllätä.

Kuva täältä.


Narkolepsiaa aiheuttanut vuoden 2009 sikainfluenssarokote on tietenkin karmea tapaus. Kiireessä ei tule kuin sutta ja sekundaa. Mutta muistatteko, kuinka kova julkinen paine rokotusten saamiseksi silloin oli? Suomessa vaadittiin julkisuudessa ministereiltä ja virkamiehiltä rokotetta Suomeen heti ja melkeinpä keinolla millä hyvänsä! Noh, sitähän sitten saatiin. Kiireellä. Virheellisenä. Siitä onnettomasta rokotteestahan käytiin jopa käsirysyjä terveyskeskusten jonoissa. Niin kovin kiihkeästi me sitä halusimme! Tosin jotkut osasivat myös pelätä kiireessä tehdyn rokotteen turvallisuutta. Kaikkia maailman rokotteita ei kuitenkaan pidä tuomita tämän virheen takia.


Moderni länsimainen lääketiede toimii

Olen myös modernin länsimaisen lääketieteen ihailija. Aivan uskomattomia tuloksia lääkkeillä, leikkauksilla ja muilla hoidoilla saadaan aikaan! Jos sairastuisin vakavasti esimerkiksi syöpään, luottaisin ennemmin uusimpiin lääkkeisiin kuin piharatamon nuuskimiseen.

Moderni lääketiede antaa myös kropalle mahdollisuuden parantaa itse itseään. Minä esimerkiksi kärsin nyt toista kertaa elämässäni välilevyn pullistumasta. Viimeksikin sen hoiti aika kuntoon ja samaa toivotaan nytkin. Edellisellä kerralla innokkaimmat olisivat olleet minua leikkaamassa, mutta viimeisimmän tiedon omannut ortopedi sai minut kuntoon ilman puukkoa ajan kanssa. Lääkkeitä ja magneettikuvausta sekin toki vaati lisäksi, mutta ei puukkoa.

Ei siinä mitään väärää ole, jos joku lisäkeinona käyttää vaikka parsaa syöpälääkkeenä ja valkosipulia välilevytyrään. Eihän ne mitään haittakaan tee. Mutta itse en pelkästään niiden varaan heittäytyisi.

Mutta metsän hyvää tekevään vaikutukseen uskon :) Eikös se verenpaine voi joskus olla stressiperäistä ja sitähän tuo metsä varmasti lievittää? Mutta oikeaan verenpainetautiin en pelkkää samoilua loputtomiin ottaisi ainoana hoitona.


Rahastuksenkin makua on 

Vaikka lääketiede ja lääketeollisuus ovat saaneet paljon hienoa aikaan, vallitsee terveydenhuoltoalalla myös rahastamisen halu. Esimerkiksi lääketeollisuuden halu tehdä rahaa on suuri ja lääketeollisuudelle on taloudellisesti eduksi esimerkiksi se, mitä matalammat verenpaineen tai kolesterolin rajat ovat "hälytysrajoja". Sitä enemmän menee lääkkeitä kaupaksi.

Ennaltaehkäisyssä on kuitenkin rajansa ainakin taloudellisesti. Ihan kaikkea ei vaan voida eikä myöskään taloudellisesti kannata ennaltaehkäistä. Lisäksi edellä mainitsemani minua uhannut turha selkäoperaatiokin olisi ollut pelkkää rahastusta eli operaatioitakin tehdään rahasta. Monesti kivuliaan potilaan omasta pontevasta vaatimuksesta tosin...


Ruokaympyrä on järkevä

Uskon myös perinteiseen ravitsemustieteeseen. Jonkin sortin elintarviketieteilijänä minua välillä ärsyttää nämä ravitsemukseen liittyvät humpuukiuskomukset ja ennen kaikkea se, että tieteeseen ja oikeaan tietoon perustuva ravitsemusoppi voidaan tuomita vääräksi ihan vain jonkun iltapäivälehden jutun perusteella. Mikä vaan maallikko kelpaa ravitsemuksen ylitietäjäksi. Ruokavaliot laitetaan uusiksi ja perinteinen ravitsemustiede julistetaan salaliittoteoriaksi. Mutta esimerkiksi kaikki tuntemani karppaajat ovat lihoneet takaisin, koska pelkällä rasvalla ja proteiinilla eläminen on ilmeisesti sittenkin kovin vaikeaa. Pysyviä menestystarinoitakin on varmasti.

Länsimaiden ravitsemuksellinen ongelma on se, että meillä on liikaa hyvänmakuista ruokaa. Ei siinä sen kummempaa globaalia hiilihydraattisalajuonta ole. Kokeilehan syödä vanhan kunnon ravintoympyrän suositusten mukaisesti vain sen verran kuin kulutat, niin et varmasti liho. Ja syöhän kulutustasi vähemmän, niin laihdut. Toimivat säännöt, joita on kuitenkin niin vaikea noudattaa kaiken hyvän ruuan ylitsepursuavan tarjonnan keskellä.


Taloustieteeseen en kuitenkaan usko

On kuitenkin (ainakin) yksi tieteenala, johon en usko oikeana tieteenä. Se on talous. Älyän suurimman osan hienoista talousteorioista ja niissä on kiinnostavaa jutun juonta, mutta talous"tieteilijöiden" teoriat eivät vain tuppaa käymään yksiin reaalimaailman kanssa. Sitä kuviota kun sekoittavat ihmiset sekä yksilöinä että laumoina. Ne eivät noudata niitä yhtälöitä, mitä tutkijoiden kammioissa on tehty. Käyttäytyminen on jotain muuta kuin matematiikkaa. Emme ole niin rationaalisia. Emme osaa emmekä jaksa ja viitsi. Lisäksi monen talous"tieteen" näkemyksen taustalla tuntuu jylläävän ideologinen näkemys siitä, mikä olisi mieluisaa ja jotenkin moraalisesti oikein. Esimerkkinä säästökuurit etenkin sosiaaliturvan osalta. Näitä päämääriä ajavat toimenpidesuositukset perustellaan sitten kaavoilla, jotka on taivutettu osoittamaan oikeaan suuntaan.

* * * 

Uskon siis "oikeisiin luonnontieteisiin" kuten lääketieteeseen ja biologiaan, mutta käyttäytymisen ja etenkin talouden puolella en pidä "tiedettä" ihan oikeana tieteenä.  


PS. Minä en pelkää edes natriumglutamaattia :) Päinvastoin: toivoisin löytäväni jostain purkillisen tuota mainiota arominvahvennetta. Sitä käyttävät japanilaisetkin ihan pöytämausteena. Tuo maailman ikääntynein kansa...
Lue lisää...