Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lohjan taloustilanne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lohjan taloustilanne. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. toukokuuta 2016

Jotain alkaa tapahtua Lohjalla?

LU 24.5.2016
Kiitos kaikesta palautteesta eiliseen mielipidekirjoitukseeni liittyen. Sitä on tullut Facebookissa, sähköpostissa, puheluina ja tänään vielä tekstaripalstallakin.

Halusin tuoda seminaarikokemukseni julki, jotta kuntalaisetkin kuulevat, miten tahmeaa tämä touhu on. Tarkoitus oli myös antaa topakka tönäisy kaupungintalon suuntaan, jotta jokasyksyinen talousarvion valmistelun floppi ei taas toistu.

Tönäisy tehosi. Jotain on nyt ehkä muuttumassa. Korostan vielä sanaa ehkä. Onhan näitä juttuja ennenkin kuultu ja jopa valtuustossa asti on julistettu mm. lomautuksista ilman aikomustakaan tehdä oikeasti jotain...

Viime perjantain seminaaripäivä meni siis vielä vanhoja kaavoja noudattaen ja valtuuston puheenjohtajakin aloitti päivän ohjeistamalla/määräämällä, että irtisanomisista ei täällä puhuta. Aika outoa. Loppupäivä olikin sitten sitä vihjailua "vaikeista päätöksistä" vailla mitään sisältöä. Ja hienovaraista syyllistämistä siitä, että valtuusto on muka jättänyt jotain tekemättä. Ei vaan kukaan tiedä, että mitä on jäänyt tekemättä. Tuolle sisällöttömyydelle on nyt tehtävä loppu.
LU 24.5.2016

Pointsit nyt tänään kuitenkin kaupunginjohtajallemme, joka myös jo perjantain seminaarissa ylipäänsä reagoi niihin huomioihini ja vaatimuksini, jotka olivat samoja kuin eilisessa kirjoituksessani. Nyt hän ilmeisesti (ainakin päivän lehtihaastattelun perusteella) oikeasti aikoo käydä eri toimintojen tehot ja vakanssien määrät läpi. Hienoa. Onhan tästä ennenkin puhuttu, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Mutta ei nyt unohdeta sitä, että samaisen kaupunginjohtajan johdolla organisaatiota parhaillaan sementoidaan uuteen muotoon, jossa on näitä uusia "prosessinomistajan" tehtäviä ym. organisaatio-Hubbabubbaa. Matriisihan on yleisesti suosittu tapa sijoitella ylimääräiset johtajat organisaatioon "silleen sopivasti".

Olen edelleen samaa mieltä kuin mitä valtuuston käsittelyssä jo ehdotin: organisaatiouudistus on täysin väärin ajoitettu. Sitä olisi pitänyt hieman lykätä ja ajoittaa sen voimaantulo siihen, että irtisanomisten suoja-ajan päättyminen voidan hyödyntää. Kylmää ja ikävää puhetta, mutta sehän se kuntaliitosten pihvi on: hoidetaan asiat vähemmällä hallintovirkamiesten määrällä jatkossa.

Aion nyt tarkasti vahtia sitä, että nämä vakanssiluettelot ja tehokkuusvertailut myös johtavat johonkin. Ei riitä, että luetteloita ja vertailuja tehdään. Niiden pohjalta tarvitsemme niitä päätösesityksiä niistä "vaikeista päätöksistä".

Ei voi olla niin, että poliitikkojen pitää löytää säästökohteet ja valmistella talouspäätökset. Sitä varten meillä on kovapalkkaisten virkamiesten armeija kaupungintalolla.

Nyt esityksiä tiskiin. Ja jotain muuta kuin viimeisten kyläkoulujen lakkauttaminen. Se ei nyt riitä. Ei pelastanut Koisjärven ja  Hyrsylän koulujen tai Nummi-Pusulan lukion lakkauttaminenkaan taloutta. Tuskin toi edes säästöjä, koska opetuksen tarve ei vähentynyt ja koulukyytejä tarvitaan aiempaa enemmän.

Nyt jotain muuta, kiitos. Olen valmiina päättämään.
Lue lisää...

torstai 21. tammikuuta 2016

Lohjan hallinnon turvotus ei laske

Lohjan valtuuston enemmistö hyväksyi eilen lähes mukisematta organisaatiouudistuksen, joka ei tuo minkäänlaisia tuottavuusparannuksia saati säästöjä, vaan päinvastoin antaa hallinnollisen pöhötyksen säilyä ja pahentua entisestään.

Ongelma ei ole organisaation mallissa sinänsä. Mallin suunnitteluun on selvästikin käytetty valtavasti työpanosta ja jälki on pääosin ansiokasta, vaikkakin kiireen jälkeä näkyy paikoitellen.




Tarvittava poliittinen ohjaus puuttuu, mutta lillukanvarsiin takerrutaan

Itse edustan sitä kantaa, ettei näitä hallinnon laatikkoleikkejä pitäisi edes tuoda valtuustoon asti päätettäväksi. Mielestäni organisaation miettiminen tällä tarkkuudella kuuluu ammattijohtajalle, ei poliitikoille. Kaupunginjohtajan pitää saada, osata ja uskaltaa johtaa joukkojaan itsenäisesti.

Mutta tokihan niinkin "suuresta" asiasta kuin liikuntapalveluiden sijoittumisesta organisaatiokaavion palleroiden seassa joko "elinvoimaan" tai "hyvinvointiin" kuultiin useampikin poliitikkojen puheenvuoro eilen. Aivan uskomatonta turhan jauhamista!

Tärkeämpää olisi valmistella tätä asiaa valtuuston sijasta enemmän organisaation suorittavan tason kokemusperäistä asiantuntemusta hyödyntäen. Todella harvalla valtuutetulla on oikeaa kokemusta näin monipuolisen ja suuren organisaation johtamisesta. Mielipiteitä meillä poliitikoilla tietenkin riittää, mutta kokemusperäistä asiantuntevaa osaamista Lohjan valtuustossa ei tähän ole. Nyt kuitenkin asiaa työstetään johdon ja poliitikkojen mielihalujen mukaan ja varsinainen kaupungin työtä tekevä henkilöstö on suljettu ulos prosessista. 

Mielestäni valtuuston tulisi asettaa vain raamit organisaatiolle ja suunta uudistamiselle. Valtuuston pitäisi linjata esimerkiksi se, että johtajien lukumäärää ei lisätä ja että palkkasummasta pitää saada euromääräisiä säästöjä. Näiden raamien sisällä - ja ne parhaimmillaan alittaen - toimivan johdon pitäisi uskaltaa ja saada itsenäisesti johtaa joukkojaan ilman, että poliitikot ronkkivat jokaista pikkuasiaa. Nythän esittelytekstien(* mukaan yhtenä lähtökohtana organisaatiouudistukselle oli ollut se, ettei johtajien määrää vähennetä eikä heidän palkkaansakaan alenneta! Tämän asian olisin halunnut kirjata näkyviin täysin päinvastaisella tavalla.

Suuret linjat pitäisi siis tulla valtuustosta ja johtaminen johtajilta. Mutta ei. Ei Lohjalla. Johto ei joko uskalla toimia itsenäisesti tai sitten se ei saa toimia. Poliitikot hyökkäävät joka pikkuasian kimppuun leikkimään suurta organisaatiouudistajaa, täysin vailla minkäänlaista kokemusperäistä asiantuntijuutta. Sitten pillitetään valtuuston kokouksessa sen perään, mihin laatikkoon organisaatiokaavioissa liikuntapalvelut sijoitetaan... Hohhoijaa jälleen kerran.


Uudistuksella on katastrofaalisen väärä ajoitus

Suurin ongelma nyt kiireellä pusketun uudistuksen kanssa on sen täysin väärä ajoitus. Edellisestä organisaation myllerryksestä on kulunut vasta kolme vuotta ja kuntaliitoksen mukaisen irtisanomissuoja-ajan päättymiseen on enää hieman alle kaksi vuotta. Olisi hyvä, että välillä tehtäisiin myös oikeita töitä, eikä vain toivuttaisi edellisestä uudistuksesta tai pelättäisi seuraavaa. Yksityiselläkin sektorilla organisaatioiden uudistamisella on jokin tarkoitus ja järki. Lohjalta se puuttuu.  

Mutta jostain kumman syystä hallinnon uusi rakenne halutaan betonoida juuri nyt ja aivan tolkuttomalla kiireellä... 

Ajoitus ei tietenkään ole sattumaa. Tarkoitus on saada kaikille nykyisille viranhaltijoille uudet asemat varmistettua pikaisesti siten, ettei irtisanomissuojan päätyttyä ketään irtisanota. Ei, vaikka mm. Vihreiden puheissa mainittiin kuntaliitoksen myötä liian suureksi kasvanut organisaatio. Siitäpä on ihan turha puhua huolestuneesti, jos ei ole valmis myös tekemään asialle jotain.


Omat lehmät ojassa

Mutta ei tietenkään sellainen valtuusto, jossa todella moni on (tai puoliso on) kunnan palkkalistoilla, tee mitään taloudellisesti järkeviä, mutta omia oksia mahdollisesti sahaavia päätöksiä. Kyllä "Kuntapuolueen" edustajat oman edun valvovat ennen mitään muuta. Eivätkä asiaa valmistelevat viranhaltijatkaan tietenkään esitä mitään sellaista, mikä voisi uhata omaa palkkarahan virtaa veronmaksajan taskusta. Mutta veronmaksajan asemaa valvovien valtuutettujen pitäisi esittää. Tällä kertaa Lohjan valtuustosta meitä vastuullisia poliitikkoja löytyi peräti 4...

Myös pian tulossa olevan sote- ja itsehallintoalueuudistuksen vuoksi olisi fiksua odotella n. 12 - 14 kk uudistuksen lopullisen kohtalon kanssa. Hallintosääntö keritään kyllä kirjoittamaan uusiksi vielä moneen kertaan, se ei ole syy kiirehtiä betonoimaan pöhöttynyt virkamieskunnan määrä nykyiselleen. Sen tekstin uudistaminen ei vie ammattitaitoiselta tekijältä kuin 2-3 täyttä työpäivää aivan maksimissaan.


Uudistukselta puuttuvat tuottavuus- ja säästötavoitteet

Ajoituksen lisäksi uudistuksella on toinenkin suuri ongelma. Siltä puuttuvat nimittäin tuottavuus- ja säästötavoitteet. Mielestäni aivan ehdottomasti pitäisi olla määriteltynä se, että johtajien ja muiden virkojen määrää vähennetään ja että palkkasummasta pitää tulla tuntuvia säästöjä.

Jokin taloudellinen järkeistämistavoite saattaa piillä nytkin rivien väliin kirjoitettuna, mutta sinne se sitten tulee myös jäämään! Käy kuten lomautuksille, joihin valtuusto päätti ryhtyä vuonna 2015, jos budjettikuri ei toteudu. Asiaan ei ikinä palattu vuonna 2015. Ilmeisesti budjetti kaupungin johdon mukaan piti ja homma on taloudellisesti ollut hanskassa...?


Asia olisi pitänyt palauttaa valmisteluun

Esitin, että organisaatiouudistus olisi palautettu valmisteluun aikataulun uudelleen arvioimiseksi ja säästötavoitteiden asettamiseksi. Sisältö sinänsä on ihan ok ja taattua organisaatiohuttua, niillä linjoilla voi jatkaa aivan hyvin. On lopulta aivan yhdentekevää, minkälaisiin laatikoihin pakolliset ja vapaaehtoiset kunnan tekemiset laitetaan. Pakolliset jutut on tehtävä ja vapaaehtoiset rahareiät taas ovat Lohjan valtuuston erityissuojeluksessa. On loppujen lopuksi ihan sama miten tämä tuhlaus organisoidaan, jos/kun valtuusto ei kykene vastuulliseen taloudenpitoon täysin organisaatiohäkkyrän muodosta riippumatta.

Hintana tästä vuosikausien nössöilystä ja sekoilusta on 20,5 % kuntavero. Pahoitteluni. Mutta enemmistö päättää ja näillä mennään. Seuraavaksi käydään varmaan taas kouluja ja lukioita lakkauttamaan, kun kaikkia eivät vielä saaneet nurin.


****

LISÄYS:

*) Suora sitaatti valtuuston esityslistalta 20.1.2016:

"Organisaatiomuutoksella ei lisätä johtajien määrää nykyisestään. Johtajien määrää ei myöskään
tarkoituksellisesti vähennetä tässä uudistuksessa ( kuntaliitossopimuksen mukainen irtisanomissuoja koskee myös johtajia vuoden 2017 loppuun saakka.) Organisaatiomuutoksella ei ainakaan alkuvaiheessa muuteta johtajien palkkoja."

Tuo sitaatti on valmistelun alkuvaiheilta. Myöhemmin tuota ei enää sanottu noin, mutta ei kumottukaan. Suusanallisesti kyllä höpötettiin johtajien vähentämisestä, mutta nähtäväksi jää. Nyt painetta peliin, kuntalaiset! 
Lue lisää...

lauantai 30. toukokuuta 2015

Ennakoidun epämukava hallitusohjelma

Olen aivan liian realisti politiikkaan. En pysty kuorruttamaan huonoja juttuja hyviksi, enkä toisaalta haukkumaan aiheetta kilpailevan puolueeen hyviä juttuja huonoiksi. Asiat on miten on ja hallitusohjelmakin on nyt mikä on "kipeine" ratkaisuineen. Näillä mennään.

Eilistä Länsi-Uusimaata lukiessa tuli jo mieleen, että ilmeisesti kaikki Smolnassa mukana olleet eivät taida ihan ymmärtää, mitä ovat sopineet. Pakko oli tarttua "kynään" ja kirjoittaa hieman faktoja hallitusohjelmasta päivän lehteen. En siis moiti ohjelmaa, kunhan vaan totean, että tätä oli tulossa ja tätä nyt on käsissä.

Paitsi sen paljon puhutun koulutuksen osalta. Sen suhteen kaikki kolme käänsivät takkiaan. Siinä ei tehty mitään "kompromissia", vaan kaikki koulutusta ennen vaaleja puolustaneet kolme suurinta puoluetta yhdessä tuumin päättivät kääntää takkejaan. Se ei ole kompromissi. Sanoisivat ennemmin rehellisti, että oho, haluttiin sittenkin säästää koulutuksesta. Pokkaa on oltava.

Se olisi ollut kompromissi, jos esim. kaksi olisi jo ennen vaaleja vaatinut koulutusssäästöjä ja kolmas olisi siihen joutunut taipumaan. Nyt taipuivat kaikki ja söivät sanansa. Koulutuspäätöstä en pidä viisaana. Minä haluan vaalia osaamista, en vain uskoa sen syntyvän itsestään.

Tässä se mielipidekirjoitus 30.5.2015 Länsi-Uusimaasta:


Ennakoidun epämukava hallitusohjelma



Hallitusohjelma vastaa omia, varsin karuja odotuksiani. Varoittelin ankeista ajoista monesti ennen vaaleja. Talous sakkaa, väki vanhenee. Jotenkin on kitkuteltava tästä läpi.

Hallituksen miljardiluokan leikkaukset eivät todellakaan ole mikään ”mahdollisuus” Lohjalle. Vaikeuksia ne tarkoittavat, mutta vaikeat ovat ajatkin.

Hallituksen suosima ”kuntien velvoitteiden vähentäminen” on mukavan kuuloista menoa. Totuus on toinen: niitä kuntien ”velvoitteita” ovat mm. opettaminen, hoitaminen, teiden auraaminen ja muut tarpeelliset asiat! Lohjalta ei juurikaan löydy turhia, valtion väkisin määräämiä palveluja. Odotan mielenkiinnolla vähennettävien ”velvoitteiden” listaa.

Joitain kalliita, ei-pakollisia palveluja Lohjalla kuitenkin on, kuten kaupunginorkesterimme. Sitä ei siis ole valtio meille velvoittanut, vaan olemme sen ihan itse ottaneet maksettavaksemme. Mielestäni selkeä säästön paikka.

Hallitus ei lupaa lisää rahaa kunnille. Pikkukoulujen ylläpito ei muutu nykyistä yhtään kevyemmäksi. Päinvastoin, koulutuksesta leikataan. Suomalaiseen osaamiseen uskotaan kuitenkin lujasti – mainitaanhan se hallitusohjelmassa 24 kertaa.

Päätösvallan siirtyminen sote-asioissa kuntien yläpuolelle tarkoittaa sitä, että siellä maakuntatasolla mm. keravalaiset ja porvoolaiset ovat mukana päättämässä Lohjan terveysasemien sijainnista ja lukumäärästä. Ja me heidän. Sitä aikaa meidän ei kuitenkaan pidä jäädä odottamaan kädet ristissä!

Mitä pidempään Lohjalla ylläpidetään vanhanaikaista palveluverkkoa, sitä enemmän hukkaamme rahaa joka hetki. Palveluverkkotyöryhmä on tehnyt hyödyllistä selvitystyötä ja aikalisien aika on nyt ohi. Epätietoisuudella piinaamisella on rajansa.

Myös ikäihmiset saavat osumia hallitusohjelmasta. Hoivan maksuja korotetaan. Hoitajamitoituksia puolestaan pienennetään ja vaatimuksia ”väljennetään” eli siis epäpätevätkin voidaan laskea mitoitukseen mukaan - jakamaan esim. lääkkeitä ruuan ohella.

Mitä tulee Lohjan strategiaan, sitä on turha alkaa taas vatuloida. Lohja on jo liiankin kallis ”kulttuurikunta”. Tavoittelemme tietenkin ”elinkeinokunnan” asemaa ja ”hoivakunta” tulemme olemaan aivan vääjäämättä. Näitä päivänselviä asioita taivastelemaan ei tarvita enää yhtään uutta strategiatyöryhmää.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Lue lisää...

maanantai 25. toukokuuta 2015

Säästöt ja "säästöt"

Viime viikonloppuna Lohjan valtuusto vietti kolmipäivästä talousarvioseminaaria. Itse pystyin osallistumaan vain perjantain sessioon, koska olin viikonloppuna konserttimatkalla Pariisissa. Liput ostettiin ennen kuin seminaarista oli mitään tietoa. Lykkäsin kuitenkin matkalle lähtöä yhdellä päivällä seminaarin takia.

Emmekä menneet Pariisiin katsomaan mitään veronmaksajien tukemaa korkeakulttuuria, vaan ohjelmassa oli puhtaasti lipputuloilla shown pyörittävä AC/DC... Parasta. Aivan järkyttävän hyvää.

Lohjalla on toisin. Käytämme Lohjalla huikean paljon yli valtakunnan keskiarvon rahaa kulttuuriin ja esim. musiikin opettamiseen. Siis merkittävästi enemmän, vaikka olemme tuloja menettävä taantuva teollisuuskaupunki. On aivan älytöntä ylläpitää 50-jäsenistä kaupunginorkesteria, jonka olemassaolo perustuu miljoonan euron verran verovaroihin! Etenkin kun samalla kurjistetaan palveluja lakkauttamalla esimerkiksi lähikouluja. Todella elitistä priorisointia ja suoranaista törsäämistä. Hiukan asiaa sivusinkin tässä kolumnissani, joka julkaistiin Länsi-Uusimassa juuri seminaarin ensimmäisenä päivänä:


Säästöt ja ”säästöt”


Olen mukana suunnittelemassa budjettipeliä, jolla voidaan simuloida valtion taloutta pitkälle tulevaisuuteen. Pelin avulla autetaan päättäjiä hahmottamaan miljardien rahavirtoja sekä innostetaan kansalaisiakin kiinnostumaan aiheesta perusteellisemmin.

Pelin suunnitteleminen jo ennen sen koodaamista on ollut vaikeaa. Ei ole mitään yhtä tietovarastoa, josta voisi katsoa, kuinka paljon mihinkin palveluun tässä maassa rahaa käytetään. Kenen lukuja käytätte? Mihin kestävyysvajeeseen uskotte?

Myös valmiin pelin pelaaminen viisaasti on vaikeaa. On helppo vaatia ”säästöjä turhista menoista, velkaantumisen lopettamista ja verotuksen alentamista”. Säästöjä valittaessa karu totuus iskee vastaan. On turha kuvitella, että uhotut jopa 10 miljardin ”sopeutukset” raavitaan kasaan kaikilta muilta paitsi sinulta. Varmasti tulee osumia.

Turhaa pitää tietenkin karsia. Eli sellaisia julkisia virkoja ja palveluja, joiden poistumista ei olisi aivan pakko paikata omalla rahalla. Tällaisia on varsin vähän, lähinnä jotain vapaa-ajan viettoon ja viihteeseen liittyvää. Esimerkiksi Lohjan miljoonaluokan upeasta kaupunginorkesterista on veropohjan yhä huvetessa luovuttava – tai siirrettävä paljon enemmän konserttikävijöiden itsensä maksettavaksi.

Koulutuksesta ja terveydestä ei saa tinkiä. Niistä säästäminen ei edes ole koko kansantalouden kannalta säästämistä, vaan vastuun tyrkkäämistä yksilölle. Jos tarvittua hoitoa ei saa julkiselta, se ostetaan omalla rahalla. Kokonaisuutena kansantalous ei kuitenkaan säästä, koska sairaus on ja joku hoidon maksaa – ellei sitten ihmisiä jätetä hoidotta Kreikan malliin.

Olemme Suomessa valinneet sen, että esim. epäonni terveydessä kustannetaan yhteisesti. Suomessa ei törsätä välttämättömiin terveys-, eläke- ja koulutusmenoihin enempää kuin Saksassa tai USA:ssa, mutta rahoitamme näitä asioita enemmän yhdessä. Näiden julkisten menojen takia on turha kauhistella. Ne maksettaisiin jotenkin joka tapauksessa, mutta köyhimmät jäisivät kokonaan ilman.


PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu

Lue lisää...

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Lomautukset vai veronmaksajan lompakolle?

Vielä jatkan talousarviokokouksen ruotimista. Lomautuksistakin siellä puhuttiin jotain.

Lomautukset on tapa säästää. Ne eivät siis ole työntekijöiden kiusaamista tai mikään rangaistus, vaikka ne tuntuvatkin todella epämiellyttäviltä kaikista osapuolista.

Lomautuksiin mennään aina pakon edessä ja niiden avulla on tarkoitus estää irtisanomisia tai konkurssi. Lohjan kaupungilla ei tosin irtisanomisten uhkaa ole viiden vuoden suoja-ajan takia ja kunnan "konkurssiinkin" on aina pelastaja löydettävissä, mutta tilanne on meillä kuitenkin yhtä vakava. Talous sakkaa, eikä aina pitäisi voida vain korottaa veroja, vaan välillä on tarkasteltava omaakin tekemistä kriittisesti.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on esittänyt lomautuksia yhdeksi lisäkeinoksi saada talous paremmin tasapainoon. Viime vuonna esitimme, että hallintohenkilöstöä lomautettaisiin, mutta ei operatiivisessa työssä olevia. Tätä ei noteerattu. Tänä vuonna oli jo sitten pakko esittää, että kaikki lomautetaan viikoksi ja yli 4000 € tienaavat kahdeksi viikoksi (paitsi lääkärit).

Pelkkä ajatuskin lomautuksista on raskas, mutta pakon edessähän näitä mietitään. Se, että vastapallona ilmaan on heitetty ns. italialaisen hidastetelulakon uhka, kertoo omaa tarinaansa. Mutta tämmöistä on todella ääneen lausuttu päin naamaa. Jokseenkin erikoista ja mieleen nouseekin pari tähän nyt kirjaamatta jäävää ajatusta.


Lomautusten suunnittelussa huomioitavaa

Lomautusten linjaamisesta toin ryhmäpuheenvuorossa esiin näitä näkökohtia:

Lomautusohjelman on oltava selkeä ja se on tehtävä pian. On saavutettava vähintään kolmen miljoonan euron nettosäästöt. Arviohan on, että kahden viikon yleiset lomautukset toisivat säästöä laskennallisesti viisi miljoonaa euroa bruttona.

Lomautukset tulee ajoittaa ja kohdentaa siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa kuntalaisille ja minimoidaan myös työntekijöille ja työyhteisöille tuleva haitta. Työntekijöitä tulee kuulla lomautusten ajankohdasta, mutta sääntö silti on, että työnantaja määrää lomautusten ajankohdan.

Lomautuksissa ja säästöissä tulee painottaa sellaisia toimialoja, joissa palvelukysyntä on tällä hetkellä selvästi hiipunut (esim. omakotitonttien kaavoitus on nyt jopa ylitarjonnan puolella) ja/tai joiden toteuttaminen ei kuulu kunnan peruspalveluihin, kuten esimerkiksi viihdepalvelut (esim. orkesteri) ja muut vapaa-ajan viettoon liittyvät toiminnot.

Lomautuksia ei tule tietenkään kohdentaa sellaisiin tehtäviin, joihin pitäisi välittömästi palkata sijainen! Kaikilla työpaikoilla on kuitenkin myös lukuisia sellaisia tehtäviä, joissa 1-2 viikon yllättävän sairauspoissaolonkaan takia ei sijaista tarvitse palkata.

Lomautukset voidaan toteuttaa täysinä viikkoina esim. kesälomien yhteydessä tai lyhennettynä työaikana esimerkiksi siten, että koko kevätkauden ajan perjantaisin työaika päättyy klo 12 kaikissa soveltuvissa työpisteissä. Kymmenessä viikossa eli reilussa kahdessa kuukaudessa saataisiin kasaan viikon lomautukset aiheuttaen kuitenkin vain mahdollisimman pientä haittaa kuntalaisille ja työntekijöille.

Lomautusten lisäksi tulisi suhtautua kannustavasti ja joustavasti lomarahojen vapaaksi vaihtamiseen ja muihin vapaaehtoisiin palkkakustannuksia säästäviin menettelyihin. Nykyäänhän on monilla työpaikoilla todella yleistä vaihtaa lomarahat vapaaksi ihan vapaaehtoisesti ja "lomauttaa" itse itsensä.

Lohjalla näitä lomautuksia ei kuitenkaan tutkittu ajallaan ja asiallisesti ja hätäpäissään talousarvioon lisätty "vaatimuskin" näistä painuu aikataulullisesti vasta kesäkuun 2015 loppuun eli sössitään koko homma väärällä ajoituksella. Eipä tule kannattamaan. Mutta tätäkö juuri halutaankin? Tulee tuskaa muttei mitään hyötyä. Voidaan sitten unohtaa koko juttu.

Ollos vaan hyvä veronmaksaja, rasituksesi siis pompsahti ensi vuodeksi 20,5 %:iin. Nyppii. En voi/osaa auttaa.
Lue lisää...

torstai 13. marraskuuta 2014

Hyviä aikomuksia

Eilen istuttiin yli keskiyön Lohjan valtuustossa talousarviosta vääntämässä. Huonoja päätöksiä etenkin siltä osin, että tuloveroa korotettiin, mutta mitään toimia talouden tervehdyttämiseksi ei oikeasti tehty. Meidän ryhmä kyllä esitti oikeidenkin toimenpiteiden tekemistä ennen kuin talousarvio hyväksyttäisiin, mutta riittävän moni valtuutettu ei ollut tarpeeksi rohkea ja valmis vastuullisiin päätöksiin. Katsellaan sitten taas ensi vuonna ja ensi vuonna, hohhoijaa....

Joku löysä tekstilisäys asiasta lopulta kirjautettiin budjettikirjaan, mutta näitä aikomuksia, pyrkimyksiä, tavoitteita ja tahtotiloja on kuultu ennenkin.

Päällimmäiseksi ajatukseksi eilisestä talousarviosta nouseekin sanonta siitä, että "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla." Siinä on mielestäni lohjalainen talouden tervehdyttämisen tapa kiteytettynä ;) Viherselkeytys: tuon sanonnan nostaminen tähän on kärjistys ja vaatii lukijalta tiettyä tilannetajua... ;)


Rasittavaa käyttäytymistä havaittu jälleen

Lohjan valtuuston kokoustyylistä taas päällimmäiseksi jäi mieleen jälleen kerran aivan älytön toistensa nälviminen, jonniijoutava tahallinen väärinymmärtäminen ja muu tarpeeton omien sulkien pörhistely. Sama meno on varmastikin kaikkialla politiikassa, mutta minua tuo ällöttää. Ei minulla olisi aikaa ja jaksamista tuollaiseen tyhjäkäyntiin, vaan tahtoisiin kuulla puhuttavan pelkkää asiaa - toki mielellään elävästi kerrottuna.


Ihmeen monelta vaan tuntuu se oma sanoma ja kaikki karisma puuttuvan, joten sitten pitää yrittää ponkaista ylemmäs polkemalla toisia alemmas. Hyi. Tuohon en ikinä itse ala. Rauhallinen, asiallinen ja harkitseva asiantuntijuus on minuun niin syvälle juurtunut. Ja hyvä niin. Olen hoitamassa yhteisiä asioita, enkä ajamassa omaa etuani enkä pönkittämässä omaa egoani. Kunnioitan kanssavaltuutettujani aidosti ja suuresti ja se myös näkyy käytöksessäni. Vaikka välillä tuntuu, että ei ehkä olisi aihetta kunnioittaa näin suuresti. Silti en liehu puhujapöntössä muita nälvimässä ja tahallaan väärin ymmärtämässä.


Ihan oikeastiko on olemassa maagisia veroja...?

Länsi-Uusimaa 13.11.2014
Tässä yksi esimerkki hyvin kummallisesta käytöksestä eiliseltä. Kun puhuimme tuloveroprosentin korottamisesta, sanoin puheenvuorossani, että viime vuoden korotus 20 %:iin oli vaarallinen, koska sen jälkeen kun 20 %:n maaginen raja on mennyt rikki, sokka on selvästikin lähtenyt irti ja siksipä saman tien tuli taas raju korotus eli tulovero nousi peräti 20,5 %:iin eilen. Tästäpä sitten vihreiden valtuutettu intoutui suorastaan keuhkoamaan minulle, että ei näissä veroprosenteissa mitään maagista ole, vaan ne ovat ihmisen luomia...

Niin, siis... noituutta ja oikeaa magiaahan minä tuolla sanavalinnalla varmaan hei tarkoitinkin.... Hah hah :D Täytyykö minun nyt jatkossa tehdä puheisiin
S-E-L-K-O-K-I-E-L-I-N-E-N selitysosio kaikista elävistä sanavalinnoista ja kielikuvista vihreitä varten, että hekin varmasti ymmärtävät eivätkä hukkaa kaikkien aikaa turhalla jauhamisella? Heillä vissiin joku persukammo vääristää kuullun ymmärtämistä, siitä tässä on todennäköisesti kyse. Sääli :( Itse arvostan monien tunnettujen vihreiden useitakin ajatuksia ja kuuntelen Lohjallakin vihreiden ajatuksia avoimin mielin, silloin kun puheenvuorot ovat asiaa eikä turhia asiattomuuksia.


***

Palaan lähipäivinä täällä blogissa tarkemmn näihin eilisen kokouksen teemoihin. Käyn läpi palautusesityksemme perustelut, veroasiaa, lomautuksien perusteluja ja tietenkin vähän kaivosmuseoasiaa.

 
Lue lisää...

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Lohjan PS:n kannanotto taloustilanteeseen

Länsi-Uusimaa 1.10.2013
Lohjan valtuusto työsti viime viikon lopulla kaksi päivää vuoden 2014 talousarviota. Työskentely oli hyvää, mutta tällaisessa taloustilanteessa tietenkin ennen kaikkea tuskaisaa. Paljon tärkeitä hankkeita, tarpeellista rahanmenoa
- ja tietenkin erittäin niukasti sitä rahaa! Veroprosentti noussee 20:een, mikä ei miellytä tietenkään ketään.

Keinoja säästää inhimillisesti järkevällä tavalla on melko vähän. Lisäksi hallintorakenteisiin on vielä kovin vaikea puuttua, koska koko henkilökuntaa koskee kuntaliitoksen tuoma viiden vuoden suojasääntö. Tuosta säännöstä voi olla perustellusti montaa mieltä, mutta on hyvä huomata, että meilläkin on suoja-ajasta kohta ensimmäinen vuosi kulunut. Monessa kunnassa edellisten liitosten aikarajat alkavat juuri nyt tulla täyteen ja rankatkin yt:t ovat jo päällä. Hankala sääntö, mutta siitäkin päästään lopulta yli.

Lohjan Perussuomalaisten valtuustoryhmä lähetti taloustilanteesta seuraavanlaisen tiedotteen, jota jo eilisessä Länsi-Uusimaassa siteerattiinkin osittain:


LOHJAN PERUSSUOMALAISTEN LAUSUNTO KAUPUNGIN TALOUDEN TULEVAISUUDESTA

"Lohjan Perussuomalaisten valtuustoryhmä katsoo, että Lohjan kaupungin talousarvion valmistelussa vuodelle 2014 tulee keskittyä erityisesti talouden rakenteiden uudistamiseen. Lohjan kaupungin velkamäärä on Uudenmaan vertailukuntia sekä maan keskiarvoa matalampi. Lohjan kaupungin korjausvelka on kuitenkin kasvanut jo huolestuttavalle tasolle. Mikäli asiaa ei ryhdytä nyt korjaamaan, on tulevina vuosina edessä paljon vaikeampia talouden tasapainottamistoimenpiteitä.

Lohjan kaupungin talous ei korjaannu tekemällä muutaman tuhannen euron leikkauksia budjettiin. Emme halua leikata kolmannen sektorin tarpeellisia tukia. Kolmas sektori tekee hyödyllistä työtä koko vuoden siinä missä esimerkiksi Tenori-päivät vaativat saman tuen vain yhtä viikonloppua varten.

Perussuomalaisten mielestä taloutta tulee korjata keskittymällä pääasiassa kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Monia sellaisia palveluja, jotka eivät ole lakisääteisiä, voidaan siirtää yritysten tai yhdistysten hoidettavaksi. Kaupunki voi tarvittaessa ostaa näitä palveluja kulloisenkin taloudellisen tilanteen ja tarpeen mukaan. 

Lohjan alueen koulurakennusten huono kunto ja sen takia tarvittavat väistötilat tulevat kaupungille kalliiksi. Lisävelalla voidaan uusia kouluhankkeita toteuttaa aiemmin ja samalla saadaan alueelle taloudellista toimeliaisuutta. Näillä hankkeilla saadaan oppilaille ja opettajille asianmukaiset ja terveyden kannalta sopivat tilat. Lisäksi homehtuneista rakennuksista voidaan luopua ja niiden paikalle kaavoittaa muuta rakennuskantaa, joista tulee osaltaan myyntituloja.

Perussuomalaisten mielestä Ojaniitun koulu- ja päiväkotihankkeen toteutus tulisi aloittaa jo tulevana vuonna. Tämänkaltainen investointi ei ole ns. syömävelkaa vaan se tulee helpottamaan vuosien 2015 ja 2016 tilakustannuksia. Velkamäärän kasvu tosin aiheuttaa rahoituskustannuksia, mutta niiden taso ei merkittävästi muutu nykyisestä vajaasta kahdeksasta miljoonasta eurosta, sillä korkotaso on maltillinen.

Samaan talouden tasapainottamisohjelmaan liittyen tulisi Lohjan kaupungin luopua kaikista ylimääräisistä ja epätarkoituksenmukaisista kiinteistöistä nopeutetulla aikataululla. Kaikki ylimääräiset tilat lisäävät osaltaan kunnossapitokustannuksia, jotka ovat vuosittaisia toimintaan liittyviä menoja. Toimintamenojen leikkaaminen on keskeistä, jotta tulevaisuudessa saataisiin myös lainan takaisinmaksukykyä kasvatettua. Tämänkaltainen rakenteellinen muutos tuo parempaa liikkumavaraa tulevaisuuden talousarvioita tehtäessä.

Lohjan Perussuomalaisten valtuustoryhmä"

Ennemmin LEDejä kuin sammutettuja katuvaloja...!


Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että ehdotimme kaupungin ulkovalaistuksessa siirryttävän LED-tekniikan käyttöön. Lamppuinvestoinnit maksavat itsenä takaisin varsin nopeasti ja jatkossa on paremmin varaa pitää katuvalot pimeän aikaan myös päällä...!

Nythän on paikallislehdessä kirjoiteltu siitä, miten hankalaa on, kun valot on sammutettuna. Mielestäni ei ole lainkaan nykyaikaa, vaan suoranaista hölmöläisten hommaa, että kun kerran valaisinverkko on rakennettu, valoja pidetään nyt säästösyistä sammutettuina. Ihan pöhköä. Vihreiden ryhmän esityksessä oli sama LED-ehdotus, hyvähyvä.
Lue lisää...

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Talousarviotuskaa

Lohjan valtuuston strategia- ja talousarvioseminaari pidettiin tämän viikon perjantaina ja lauantaina kaupungintalolla. Työstimme kuitenkin pääasiassa vain talousarviota, koska Lohjan uusi strategiahan alkaa olla jo aika lailla pulkassa.

Itse en päässyt edelliseen varsinaiseen strategiaseminaariin, koska olin sairaana. Mutta eipä sieltä mitään yllättäviä tuloksia näyttänyt tulleen. Pidän strategian luomista tärkeänä ajattelua kehittävänä prosessina, mutta voi ihme miten ne srategiapaperit ovatkin lopputulostensa osalta niin kovin ennalta-arvattavia. Kun mitäpä lennokasta - ja silti realistista - tällaisen kriisikuntastatusta lähestyvän, tavallisen ikääntyvän uusmaalaisen kunnan strategiaan oikein voisi laittaa? Ideoita odetaan vastaan...

Talousarvion tekeminen on ja tulee olemaan pelkkää tuskaa. Säästöjen etsimistä, verojen korotusta, velan lisäämistä. Välillä säästöjä on tosin syytäkin etsiä, koska organisaatiot - niin yksityisen kuin julkisen sektorin - tuppaavat keräämään "ylimääräistä" rattaisiinsa. Mutta eihän tämä miellyttävää ole.


Kiinteisömme ovat huonossa kunnossa

Itselleni hätkähdyttävin havainto on ollut se, kuinka paljon "korjausvelkaa" olemme kerryttäneet. Lohjalla on annettu koulujen ja muiden rakennusten rapistua: sisäilmaongelmia on monessa paikassa ja koululaisia on parakkikouluissa luvattoman paljon. Tärkeitä investointeja on vain lykätty ja lykätty. 

Tässä on siis turha kenenkään kovin paljoa kehuskella sillä, että Lohjalla on vähemmän velkaa kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Sen vähäisen velan vastapainona meillä on nyt sitten paikat rempallaan. Se on sitä "korjausvelkaa". Kutsuisin tätä vallinnutta toimintatapaa pään laittamiseksi pensaaseen. Ehkä olisin itsekin sortunut samaan, mene ja tiedä.


Ydinpalveluista ei ole paljon tingittävää

Lohjalla on kuulemma "pidetty yllä liian hyvää palvelutasoa tulotasoon nähden". Itse en oikein hahmota, missä kohdin ainakaan peruspalvelut olisivat meillä erityisen hyviä. Ihan normaaleja ne ovat. Eli oikeammin pitäisi kai sanoa, että kaupungin tulojen tulisi olla nykyistä suuremmat nykyiseen palvelutasoon päästäksemme. Haiskahtaa veroprosentin korotukselle.


Maksetaanko enemmän vai sälytetäänkö hiljaisten niskaan?

Vaihtoehtomme ovat siis seuraavat: a) joko korotamme verotuloja ja otamme investointeja varten myös velkaa tai b) sälytämme jatkossakin kurjuuden palveluiden käyttäjille, jotka sitten kärsivät huonosta sisäilmasta ja koulunkäyntiavustajien vähentämisestä ym. konkreettisista heikennyksistä.

Mielestäni on reilumpaa nostaa veroprosentti ja velkamäärä sille tasolle, mitä realiteetit edellyttävät. Mutta sitä ennen on suoritettava myös palvelutason kriittistä tarkastelua ja tarvittaessa leikattava, jotta tiedetään oikeat realiteetit.


Pakko investoida

Emme voi lykätä lopputtomiin kalliitakaan investointeja.Sitä paitsi rapistuvalla välineistöllä työskentely tulee sekin kalliiksi: pitää tehdä jatkuvasti pieniä hätäremontteja sinne sun tänne ja keksiä muita tilapäisratkaisuja pakon edessä.

Jos tilanne päästetään vielä pahemmaksi, voi Lohja kirjata seuraavaan strategiaansa kuvailun: "Luonnonläheinen kaupunki, jossa veroprosentti on 22 % ja koulut ja päiväkodit ovat homeessa - ja josta työmatka Helsinkiin kestää 1,5 tuntia Turun moottoritien ruuhkissa..."


Julkinen velka on mainettaan parempaa

Itse en pidä julkisen sektorin velkaa sellaisena peikkona kuin mitä monesti kuulee julistettavan. Julkisen sektorin velkaa ei voi verrata yksityishenkilön velkaan. Tämä olisi oikeasti pitkä juttu, mutta mainitsen vain tärkeimmän eron yksityishenkilön ja vaikkapa kaupungin välillä: kaupunki ei kuole. Sen ei tarvitse kuolevaisen yksilön tavoin pyrkiä maksamaan kaikkia velkojaan koskaan pois, vaan kaupunkihan uudistuu ja pikku hiljaa syntyy uudelleen koko ajan.

Eihän koskaan kuule tarinoita, joissa kerrottaisiin jonkin kaupungin tai valtion maksaneen eräänä ihmeellisenä päivänä kaikki velkansa pois.

Tämä ei tarkoita, että tulisi velkaantua mieltä vailla. Ei tietenkään. Mutta se paniikinomainen reagointi, mitä moni ilmaisee kotikuntansa velasta puhuessaan, on osin turhaa. Ei kannata verrata kunnan velkaa omaan asuntolainaan.


Korkojen nousua ei kannata odotella

Koska meillä Lohjalla on pakollisia investointeja lykätty jo liiankin kauan, on ne mielestäni tehtävä nyt. Meillä ei ole enää 5-10 vuoden päästä malttia tehdä uusia kouluja, kun on kiire rakentaa ikäihmisillemme "Kultakoti no. 12". Nythän Lohjalla on alkamassa Kultakoti no. 2:n rakentaminen.

Se, että raha on tällä hetkellä halpaa, ei saa tietenkään olla peruste ottaa lisää velkaa, mutta pakollisten investointien kanssa on tyhmää odotella korkojen nousua!


Valtion raha ei tipu taivaasta

Ärsyttävin havainto tässä talousarviotyössäkin on ollut se, että valtion raha nähdään kuntapuolella ikään kuin ilmaisena rahana.

Olipa kyseessä kaupunkimme kaksikielisyys tai jättimäisen kaupunginorkesterimme ylläpito, ensimmäinen vastaus on aina se, että "kun siihen saa niin paljon valtion rahaa". Että minulla meinaa aina silloin käämit hieman kärytä! En minä ajele tuolla aamuruuhkissa duuniin ja maksa valtion veroa siksi, että Suomen kunnissa voidaan laittaa surutta rahaa menemään suoranaisiin turhuuksiin! Tuolla menollahan tullaan olemaan ikuisesti ilman Lohjan rataa, mutta vaihdellaan valtion rahoilla katukylttejämme kaksikielisiksi täysin suomenkielisillä alueilla ja soitatetaan kaupunginorkesterilla sinfonioita puolityhjille saleille...

Veronmaksajan näkökulmasta kunnan on harkittava jokaikisen veroina kerätyn euron käytön järkevyys - eikä laittaa järkeä syrjään siinä vaiheessa kun voidaan tuhlata valtion rahaa!


Ensisijaisesti leipää ja maltilla sirkushuveja

Olen pohjimmiltani suomalaisen perinteisen laajan julkisen sektorin kannattaja ja ymmärrän, että tähän pohjoismaiseen malliin kuuluu se, että "edetään leveällä rintamalla". Meillä ei siis tehdä niin, että priorisoitaisiin tiukasti "lapset ja vanhukset ensin ja vasta sitten kulttuuri". Johonkin mittaan saakka hyväksyn sen, että vaikeinakin aikoina kulttuuria pidetään yllä yhteisin varoin. Elämähän on elämistä varten, myös vaikeina aikoina. Mutta jotain rajaa. Mielestäni sellainen massiivinen ja huipputasokas kaupunginorkesteri kuin mikä meillä on Lohjalla, on hieman liikaa.

Ryhmästämme kysyttiinkin, että eikö tätä orkesteria voi saada vaikka läntisen Uudenmaan kuntien yhteiseksi orkesteriksi. Sivistysjohtajamme vastaus kertoi kaiken: muiden kuntien taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut niiden mukaan tuloa. No niin... ja Lohjallako sitten on ylimääräistä rahaa tähän orkesteritouhuun? Lohjalla, jossa samalla veroprosentilla (19,5 %) verokertymä on 100 € vähemmän asukasta kohden kuin vaikkapa naapurissamme Vihdissä? Olemme toki Vihtiä isompi, mutta meillä alkaa olla veropohjan kanssa kohta hankalat paikat.


Politiikkaa vai insinööritiedettä?

Välillä talousarvion teko on aika kaukana politiikasta. Liikutaan teknistä asiantuntijuutta vaativien  asioiden puolella. Eilen kiisteltiin esimerkiksi siitä, ovatko uudet ehdotetut ruuanlaittomenetelmät hyviä. Onko uusi "Cook & chill" sittenkin "Cook & kill"?

Itse elintarviketieteilijänkin taustaa omaavana jätän kyllä menetelmistä päättämisen enemmän asiantuntijoiden harteille. Vaikka toisaalta meidän poliitikkojen tulisi olla valppaina sen suhteen, ettei asiantuntijuuden varjolla jyrätä läpi jotain, mikä oikeasti onkin jotain poliittista päämäärää palvelevaa tai sortavaa.

Itse en viitsi intoilla tässä suurkeittiöasiassa esim. lähiruuan puolesta. Tänäänkin ostin ruokaa Lidl:stä, eikä kaikki ollut kotimaista. Miksi siis päättäjänä vaatisin, että yhteisillä rahoilla tehty ruoka pitäisi valmistaa aina kalleimman mukaan ja vain kotimaisesta? Niin kivaa kuin se olisikin.   
Lue lisää...

torstai 16. toukokuuta 2013

Tilinpäätökset valtuuston hyväksyttävinä

Eilen illalla hyväksyttiin valtuuston kokouksessa uuden Lohjan liitoskuntien vuoden 2012 tilinpäätöksiä. Pidin ryhmämme puheenvuoron Lohjan tilinpäätöksestä. En ole mikään kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysien ekspertti (eikä tarvitse ollakaan) eli kommentoin sen mitä minä poliitikkona ja kuntalaisten edustajana olin 1,6 kg:n paperinipusta irti saanut.


Aikamoinen paketti. Ei ollut mahtunut kaikkien postiluukuista.


Surkea tilanne koko Suomessa

Surkeatahan tilinpäätöksiä oli lukea. Mutta: Lohja ei poikkea muista kunnista, vaan samaa synkkää on meno kaikkialla. Siksi mielestäni puheet "vahvasta peruskunnasta" ovat outoja, koska Suomihan on täynnä heikkoja ja heikkeneviä peruskuntia - ja nythän Lohjallakin tehtiin todella huono tulos, peräti ennätyshuono.

Itsehän olen julkisesti kuntakriitikoksi tunnustautunut. Mielestäni on hyvä, että kunta- ja sote-rakenteelle tehdään jotain, mutta totuus, jota harva uskaltaa ääneen sanoa on, että mikään rakenneratkaisu ei kuntataloutta - tai itse asiassa julkista taloutta - pelasta. Hyvä, että Lohjalla kuitenkin tehtiin kuntaliitos. Kyllähän se jotain etuja tuo. Olemme nyt kookkaampia, mutta emme välttämättä vahvempia.

Sen verran hyvää tilinpäätöksestä saattoi sanoa, että sentään emme vielä syöneet velaksi (tämä oli siis vanhan Lohjan tilanne). Mutta jollainhan ne poistotkin pitäisi saada katettua.

Moni asia on Lohjan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella

Synkästä sävystäni huolimatta tarkoitukseni ei ole syytellä, vaan vain todeta tilanne, koska kyllähän moni asia on Lohjan omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Tällaisia asioita ovat mm. yleinen suhdannetilanne ja väestön ikääntyminen. Ikääntymiseen yhdistettynä sinkkuuntumistrendi (Lohjalla 37 % asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia) tuo omat haasteensa, kun esim. omaishoitajia ei tulevaisuudessa olekaan niin vain saatavilla.

Myös lakisääteiset tehtävät ja valtionosuuksien muutokset tulevat meille annettuina. Itselleni rakas ratahankekin etenee hitaasti ja Lohja tekee sen minkä voi, mutta silti asia tuntuu siirtyvän hamaan tulevaisuuteen. Toki fiksulla kaavoituksella voimme tätä ratahanketta edesauttaa, minkä itsekin kaupunkisuunnittelussa istuvana pidän mielessä.

Tiedetään, mitä tarvitaan. Keinoista pulaa.

Kyllähän me kaikki valtuuston jäsenet tiedämme, mitä Lohjalle tarvitaan: uusia asukkaita, lisää työpaikkoja ja tehokkuutta toimintaan. Mutta keinoista kuulee harvemmin puhuttavan. Eikä minullakaan niitä keinoja takataskussa juurikaan ole. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa pilkahti tosi pari hyvinkin konkreettista (rakennuslupakäytännöt sekä toiminnan tuottavuuden mittarit) keinoa.

Kunnallisen itsehallinnon rooli?

Itse uutena valtuutettuna (ja kuntakriitikkona) odotan mielenkiinnolla sitä, mitkä ne kunnallisen itsehallinnon työkalut ja liikkumatila ovat tässä talouden tasapainottamisessa.

Taloudelllisen tuhon työkalut meillä toki olisi: lisää velkaa vaan ja tehtäisiin kaikkea sitä kivaa ja hyödyllistä, mihin nyt ei tunnu olevan varaa.


Mitä osataan, tahdotaan ja uskalletaan tehdä?

Kysymys kuuluukin, mitä me valtuustona - ja itse kukin meistä yksilöinä -  osaamme, tahdomme ja uskallamme tehdä talouden tasapainottamiseksi. (Omalta osaltani totean tässä blogikirjoituksessa, että uskaltamisesta ei jää kiinni! Osaaminen ja tahto ovat ne, minkä kanssa minä painin.)

Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä tarkastuslautakunnan huomiot tilinpäätöksestä ovat hyviä. Esimerkiksi - ja etenkin - konsulttien käyttöä on syytä jatkossa vähentää. Strategiatyötäkin voidaan varmaan jämäköittää. Vaikka strategiatyö on tärkeää, on se usein aika yllätyksetöntä. Ja jälleen: sama tilanne koskee monia Suomen kuntia.

Ikääntyminen on fakta, ei "vääristymä"

Yhdestä tilinpäätöstekstin yksityiskohdasta halusin huomauttaa. Väestön ikääntymisestä ei seuraa huoltosuhteen "vääristymä", vaan se on vain tilastollinen fakta, mikä on ollut ennakoitavissa jo vuosikymmeniä. Sinänsä se on taloudellisesti vaikea muutos, mutta ei mikään vääristymä. Suomi siirtyy huoltosuhteen osalta nyt myötätuulesta vastatuuleen  - ja se myötätuulikin oli Suomessa poikkeuksellinen (siis "vääristynyt") viime vuosikymmeninä.

Ikäviä keinoja tarvitaan

Tulevaisuutta maalailin vielä sen verran, että kävin läpi niitä ikäviä keinoja, joita tarvittaneen.

1. Veroprosenttia jouduttaneen peukaloimaan. Mitkä ovat lopulta sen vaikutukset, ne kuuluisat dynaamiset tai ei-dynaamiset, se jää nähtäväksi.

Mielenkiintoinen vertailuhavainto Vihtiin nähden on se, että Lohjan verokertymä on nyt Vihtiä heikompaa, vaikka meillä sama veroprosentti. Ero on 100 €/asukas, mikä tekee aika paljon, kun se kerrotaan Lohjan asukasmäärällä. Mistä heikompi kertymä sitten johtuu? Onko syynä heikompi huoltosuhde vai matalampi tulotaso?

2. Velkaa joudutaan ottamaan tulevaisuudessakin.

3. Menoleikkauksia joudutaan tekemään.

Tässä edellyttäisin kyllä tarkkuutta priorisointiin. Mielestäni niin kauan kun meillä on varaa pitää esim. huipputasokas ja kunnianhimoisen kokoinen kaupunginorkesteri veronmaksajien rahoilla pystyssä, tuntuisi todella vaikealta alkaa tähyillä säästöjä lasten ja vanhusten palveluista. Tiedän, ettei näitä asioita "saisi" tällä tavalla asettaa samalle viivalle, mutta niin minulla oli tapana tehdä ihan tavallisena veronmaksajanakin. Samaa linjaa ajattelin jatkaa päättäjänäkin.

4. Rakenteellisten uudistusten osaltahan kädet on sidottu seuraavat 3-5 vuotta. Kuntaliitos sitoi ne kädet sekä henkilöstön että muiden suurten uudistusten (eli palveluverkon) osalta. Tältä osin uudella valtuustolla ei oikein ole keinoja käytettävissä. Tämäkään ei ole mikään syytös, vaan faktan toteaminen.

Synkistely on kansanhuvimme

Suomessa tykätään synkistellä. Mistään lamasta ei ole koskaan nähty olevan mitään ulospääsykeinoa. Itse pidän tätä synkistelyä ihan viehättävänä piirteenä, mutta siihen ei saa jäädä jumiin.

Lohjallahan on kuitenkin mahdollisuuksia. Osa Helsinki - Turku - Tampere -alueelle suuntautuvasta muutosta tulee varmasti Lohjalle.

Sijaintimme tosin uhkaa koko ajan vain loitontua ajallisesti pääkaupunkiseudusta. Tämä kevät on ollut Turun moottoritiellä aivan mahdoton tietöiden takia. Ruuhkat ovat massiivisia ja sinne sekaan pitäisi sitten mahduttaa ne uudetkin tulijat. Espoosta Lohjalle talvella muuttaneet tuttuni ovat olleet aivan järkyttyneitä 1,5 - 2 tunnin työmatkoistaan, että "tämmöstäkö tämä olikin"... Noh, kyllä ne tietyöt siitä valmistuu!

Perussuomalaisten valtuustoryhmä oli valmis hyväksymään tilinpäätöksen. Teknisesti tilinpäätös oli erinomainen ja siitä löytyi tiedot helposti ja selkeästi, mistä kiitos kuuluu nyt eläkkeelle jäämässä olevalle keskushallinnon toimialajohtaja Kari Torikalle.
Lue lisää...

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 29.4.2013

Taas oli pitkä kokousilta kaupunkisuunnittelulautakunnalla. Aloitimme jo ennen kokousta parin tunnin tietokonetreeneillä, kun opettelimme sähköisen kokousjärjestelmän käyttämistä. Olemme ensimmäinen lautakunta, joka systeemiä kokeilee. Sopii hyvin tämän lautakunnan toimenkuvaan, kun meidänhän pitää muutenkin olla koko ajan katse tulevaisuudessa ja suunnitella uutta.

Mitään poliittista vääntöä aiheuttavia aiheita listalla ei ollut, mutta kokous venyi, kun lista oli vaan niin pitkä. Paljon oli yksittäisiä lupa-asioita, joita on kuitenkin turha alkaa täällä blogissa ruotia.

Säästökuurille?


Kaupungin taloustilanteesta ja lautakuntamme osallistumisesta säästötalkoisiin keskusteltiin jonkin verran, mutta kamalan vaikea on nähdä, miten ja mistä säästäisimme. Henkilöstö tekee jo nyt täydellä teholla kaavoitusta ja kartoitusta ja lupa-asioita ym. Lautakuntamme budjetti on lisäksi koko kaupungin budjettiin nähden niin pieni, että vaikka se nollattaisiin kokonaan, tilanne ei juuri muuttuisi. Toisaalta, vaikkei meidän budjetti siis kaupungin budjettia pelasta, niin ei se sitä sitten kaadakaan.

Tekemisemme on lisäksi sellaista, että kun saamme valmista ja tontteja saadaan myytyä, se tuo tuloja kaupungille. Näen lautakuntamme toiminnan tavallaan "tuotantona", olemme kuin "tonttitehdas", jonka tuotokset voidaan myydä. Kun taas esim. perusturvan puolella, missä tehdään mielestäni kuntalaisten arjen kannalta tärkeintä työtä, menot ovat enemmän aitoa menoja, vaikka toki nekin menot kiertävät kunnan tulopuolelle esim. parempana terveytenä, työkykynä ja edes hiukan kohentuneena ostovoimana.

Täytyy nyt vielä koittaa vaivata päätään ja miettiä, miten meidän lautakunta voisi säästöjä tehdä. Tonttikauppakin on nyt niin hiljaista, että tuotoksemme eivät oikein käy kaupaksi. Siis juuri nyt. Mutta jos Hki - Tku - Tre kolmioon muuttaa satojatuhansia suomalaisia tulevaisuudessa, kyllä heistä osa Lohjallekin muuttaa.

"Sokoksen hiekkaparkin" myynti


Kokouksen tärkein asia oli Anttilan kaupunginosan korttelin 42 tarjouskilpailun voittajasta päättäminen. Vihdoinkin on siis edetty tähän tilanteeseen. Prosessi tämän korttelin osalta on ollut pitkä. Ensin oli vuonna 2007 arkkitehtikilpailu, jonka voitti ehdotus nimeltään "Viilto". Sen pohjalta tehtiin kaava. Sitten on pyydetty suunnitelmia ja ostotarjouksia jo kaksi kertaa aiemmin. Kummallakin aiemmalla kerralla saadut tarjoukset jouduttiin hylkäämään. Mutta kolmas kerta toden sanoi, ja nyt näyttää siltä, että rakentaminen pääsee alkamaan.

Ei vain hinta


Tätä kolmatta tarjouskierrosta varten kilpailutukseen rakennettiin pisteytys, jossa laadun painoarvo oli 50 % ja hinnan samoin 50 %. Ensin arvioitiin saatujen tarjousten laatu. Kaupungin virkamiehistä koottu raati arvioi saadut kolme tarjousta laatuvaatimusten mukaan.Tässä vaiheessa hintatarjoukset pidettiin vielä suljetuissa kuorissa. Suunnitelmia tarkisteltiin siis vain niitä kriteerejä vasten, mitä kaupunki halusi toteutuksen täyttävän. Kriteerit olivat: asemakaavan toteutuminen, arkkitehtikilpailun tuloksen toteutuminen, autopaikoituksen järjestäminen ja yleisvaikutelma.

Tarjouskuorien avaamistilaisuus


Seuraavaksi oli sitten vuorossa hintakuorien avaamistilaisuus 5.4.2013. Tämä oli minulle aivan uutta ja jännittävää, enhän minä tällaisissa ole ollut ennen mukana. Tässä tilaisuudessa meille lautakunnan puheenjohtajistolle esiteltiin ensin laatupisteytys ja saapuneet ehdotukset niiden pisteiden valossa.

Kaikki ehdotukset olivat omalla tavallaan hyviä ja mielenkiintoisia suunnitelmia, mutta voittajaehdotus oli kyllä näin maallikon ja poliitikonkin näkökulmasta jollain lailla herkullisin. Vaikka olen omakotitaloasuja ja vieläpä haja-asutusasuja, niin kuvia katsellessa alkoi tehdä mieli muuttaa kaupunkiin. Niin viehättävältä suunnitelmat näyttivät. Noh, sitten joskus. Lautakunnan kokouksessahan todettiin, että keskustan (uudet ja vanhat) kerrostalot voivat houkutella myös senioireitamme maaseudun puolelta kaupunkiin, mikä osaltaan voisi vapauttaa valmiita ja ei-niin-kamalan-kalliita omakotitaloja kokonaan uusille Lohjalle muuttajille. Hyvä dominoefekti.



Työn touhua tarjouskuorien avaamistilaisuudessa.

Lopulta siihen asti suljettuina ja piilossa pidetyt tarjouskuoret avattiin. Tämä oli se jännittävä vaihe, koska aikaisemmilla kerroilla saadut ostotarjoukset jäivät hinnaltaan liian mataliksi. Mutta nyt kuorista putkahti kelpo tarjouksia.

Kun hinnat asetettiin kilpailutuksen laskukaavaan, laatukilpailun voittanut Hartelan ehdotus oli myös koko kokonaiskilpailun voittaja. 50 % - 50 % painotuksilla laatutekijöillä oli myös oikeaa vaikutusta. Ja hyvä niin. Hyvin rakennettu kilpailutus, vilpittömät kehuni kaupungin virkamiesten suuntaan!

Hartela tarjosi tontista 2 241 350 euroa. "Kynnyshinta" oli 1,9 m€ eli tuon alle jääneiden hintojen pisteet tuli tarjouskilpailun ehtojen mukaan puolittaa. Tuo summa paikkaa kaupungn taloutta jo kohtuullisesti. Menoja tästä hankkeesta kaupungille ei juurikaan tule: kunnallistekniikka on jo "liittämistä vaille valmiina" tontin rajalla ja katualueisiinkaan ei tarvitse koskea (ellei sitten rakennusaikaisia järjestelyjä tarvita). Se, mitä tontin rajojen sisällä tehdään, on Hartelan rahoitusvastuulla. Valmista pitäisi olla viiden vuoden päästä tontin luovutuksesta.

No onhan tämä hieno!


Itse pidin voittajasuunnitelmassa todella paljon rakennusten ulkonäöstä: etenkin Lohjantähden puoleinen  terävä kulma on kivan ilmava ja kattohuoneistot ovat mielenkiintoisia. Kilpailussa vaadittiinkin rakennuksilta "veistoksellisuutta" (eli ei esim. ulkonevia parvekkeita) ja kattohuoneistoja. Autopaikoituksen sijoittuminen maan alle on iso plussa. Myös koko jalusta-ajatus, eli kivijalassa olevien liiketilojen sijoittelu on kiva. Se oli alkuperäisen arkkitehtikilpailun (v. 2007) yksi ajatus.

Näkymä Lohjantähden nurkalta.

Nykynäkymä Lohjantähden nurkalta.
Kuva: https://maps.google.fi

Asuntoja tulee yhteensä 118 kpl. Liiketilaa tulee n. 800 m2. Autopaikkoja on kannen alla piilossa 116 kpl ja nämä ovat siis talojen asukkaiden tarpeisiin tarkoitettuja. Tämä toki aiheuttaa muun paikoituspaineen lisääntymistä keskustassa. Pihalle tulee 8 paikkaa liiketilojen asiakkaita varten. Rakennukset ovat 6-, 5- ja 4-kerroksisia: rakennukset madaltuvat harjua kohden.

Aiheesta oli iso juttu tänään Länsi-Uusimaassa. Siellä se Pirrekin kuvassa pönöttää: vappuisen silkkihuivini päät vei navakka tuuli, mutta ilmeisesti kuvaajan mielestä tämä oli sitten se rennoin kuva meidän poppoosta ;)


Vapputerveisin,
Pirre
Lue lisää...

lauantai 9. helmikuuta 2013

Uusien valtuutettujen koulutuksessa

Tämä  luminen lauantai vierähti Lohjan uusien valtuutettujen koulutuksessa. Koulutus oli hyvä ja mielenkiintoinen, kiitos Hiiden Opistolle. Onneksi aamulla lähdin ajelemaan koulutukseen, vaikka herätessä mietin, että taasko pitää lähteä vapaa-aikaa viettämään yhteisten asioiden hoitamisen merkeissä... Noh, mitäs läksin mukaan koko touhuun viime syksynä :)

Ensi viikolla onkin taas valtuuston kokous, uuden Lohjan valtuuston neljäs laatuaan. Me kun aloitettiin uuden valtuuston valtuustotyö kuntaliitosten takia jo viime marraskuussa, eikä vasta vuoden vaihteessa. Siinä ei tällainen aivan uusi kuntapoliitikko ollut oikein edes vaaleista toipunut, kun jo piti pajattaa ryhmäpuhetta, äänestää ja vaikka mitä kummaa valtuustopuuhaa touhuta!

Valtuustoviikko on ainakin toistaiseksi ollut aina kuin loikkaus toiseen maailmaan: kunta-asiat vyöryy päälle täydellä voimalla ja  ajankäytöllisestikin homma meinaa karata käsistä. Ensin saapuu esityslista noin viikkoa ennen, sitä pitäisi ehtiä ajatuksella lueskella, ja sitten maanantaina on valtuustoinfo ja sen päälle ryhmäkokoukset ja sitten keskiviikkona on varsinainen valtuuston kokous. Siihen päälle sitten omaan tahtiinsa aikaa vie kaupunkisuunnittelulautakunta, jonka varapj. olen. Lautakunta on tosin vasta nyt tämän vuoden puolella aloitellut työtään, siitä en siis vielä osaa sanoa oikein mitään.

Valtuustotyöstä tunnelmat ovat edelleen hieman oudot. Se on kuin suuri tiukasti määrämuotoinen näytelmä, joka käydään pokkuroimassa muutaman viikon välein. Puheet on enempi maalailua ja asiathan on todella valmiiksi pureskeltuja, ennen kuin ne valtuustoon asti tulee. Ja niin niiden pitääkin olla pureskeltuja, ei niitä enää siellä voida ruveta opettelemaan alkeista asti. Omalta osaltani koko valtuutetun työ on kuitenkin vielä pitkälti opettelua, luonnollisestikin. Ei vielä ole napakkaa kantaa kovin moneen asiaan. Kun se kielikysymyskin ruodittiin jo silloin viime marraskuun kokouksessa... Siitä kyllä oli mielipide selvä :D


Mitä päivän koulutuksesta jäi mieleen?

Meillä on pätevät viranhaltijat

Koulutuksessa eri toimialojen johtajat esittelivät toimialojensa suunnitelmia alkaneelle valtuustokaudelle. Täytyy sanoa, että ensivaikutelmat ovat olleet sellaiset, että kyllä meillä on päteviä ja mukavia virkamiehiä Lohjalla. Tietysti näin politikkona pitää varoa, etteivät esittelijät johdattele meitä haluamiinsa päätöksiin jotenkin turhan ovelasti, mutta en ole ajatellut olla mikään superparanoidi tämän asian suhteen. Puskaradio kertonee, mihin puuttua, jos en itse hoksaa. Erityismaininnan antaisin vielä keskushallinnon toimialajohtajallemme.  Hänen sanomansa kaupunkimme talouden suunnasta oli toki karmaisevaa kuultavaa. Ítsekin aikamoisena talouspeikkoilijana kuuntelin nyökytellen tätä karmeaa tarinaa. Realiteetit on aika karut. Mutta pitää nyt silti varoa liikaa synkistelyä. Jos pipo alkaa kiristää liikaa kaikilla, luovuus kuihtuu.

Lohjan taloustilanteesta

Veroprosenttimme on 19,5 %. Sitä on nostettu viimeisen 10 vuoden aikana 1,5 %-yksikköä. Keskustelua käytiin siitä, mikä merkitys veroprosentilla potentiaalisille muuttajille on. Kysyjälle sillä ei ollut ollut mitään merkitystä, mutta muuttohalukkuutta koskevien tutkimusten mukaan se on yksi vaikuttava tekijä kotikuntaa valitessa. Toinen kommentoi huomanneensa Lohjan Helsinkiä kovemman veroprosentin ja suurempien matkakustannusten vaikutuksen ensimmäisistä muuton jälkeisistä palkkapäivistä lukien. Itsekään en aikoinani juuri opiskeluni päättäneenä ja omasta talosta vakaasti haaveilleena veroprosentteja miettinyt lainkaan, vaan tuurilla eteemme osunut unelmien tontti, vieläpä edullinen sellainen, lupa rakentaa juuri sellainen koti kuin halusimme ja mahdollisuus palata kotiseudulle vaikuttivat päätökseemme eniten. Nyt, yli 10 vuoden asumisen jälkeen ja kuntaveroja työnkin puolesta pohtineena tajuan, että jos tonttimme kanssa ei olisi käynyt sellainen supertuuri kuin kävi, voisi tuo 19,5 % ottaa päähän. Nyt ei ota, mutta kovin helposti en ole valmis sitä nostamaan. Palvelutason mitoitusta ja priorisointia on kuulemma luvassa - ja itkua ja hammasten kiristelyä.

Lohjan lainamäärä on kolminkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Laina/asukas on vielä kilpailukykyisellä tasolla, n. 1600 €/asukas. Julkisen sektorin velka on monisyinen juttu, eikä sitä voi suoraan verrata vaikkapa kotitalouden velkaan. Laina on totuttu näkemään pahana, mutta ihan sitä se ei pelkästään ole. Palailen tähän kenties joskus tulevaisuudessa. Varovainen ja viisas lainanoton kanssa on tietenkin oltava, mutta liika synkistely tässäkin on tyhmää.

Tuloksen näkökulmasta Lohjan talous on menossa nopeasti epätasapainoon ja rahoituksen näkökulmasta se on jo epätasapainossa. Tulorahoitus ei ole juurikaan riittänyt investointien tekemiseen.

Muuta sekalaista

Lohjan omistamat kiinteistöt kuluvat noin 6,3 miljoonan euron vuosivauhtia. Tämä kuluminen on siis 2,66 €/m2. Keittiökalusteiden keskimääräinen käyttöikä on n. 15 vuotta. Lohjalla on nyt uuden keskuskeittiön perustaminen mietteissä, ja sen käyttöönotto muuttaisi toimintatapoja enemmänkin.

Lääkäriin Lohjalla pääsee kiireettömissäkin tapauksissa kuulemma nyt alle viikossa. Kiitos "Hyvä vastaanotto"-hankkeen. Tämä oli minulle uutta tietoa ja positiivinen yllätys. Koska tästähän meidän asukkaiden tyytyväisyys on todella pitkälti kiinni: meillä voi olla vaikka kuinka upeat kirjastot, hyvin kaavoitetut alueet ja loistavasti hoidetut kadut, mutta jos lääkäriin ei pääse, koko kunta saa huonon arvion. Tämähän todettiin esim. Kainuun mallin kokeilussa, jossa saavutettiin eri hallinonaloilla suuria hyötyjä maakuntamallin avulla, mutta jos asiakas ei saanut tarvitsemaansa terveyspalvelua toivomallaan tavalla, "kaikki" oli saman tien pielessä. Välillä tosin kuulemma jopa huono lakkasatokin meni maakuntahallinon syyksi :)

Vihdin ja Lohjan nihkeä yhteistyö - saati yhdistymissuunnitelmat - tuli ilmi muutaman kerran päivän aikana. Sääli, että tilanne on tämä. Itse koen olevani Uudenmaan ja etenkin koko Länsi-Uudenmaan asukas (ennen kaikkea olen kuitenkin suomalainen ja eurooppalainen) ja näen nämä kuntarajat välillä kovin keinotekoisina kehityksen jarruina. Päivän mukavin asia olikin kapunginjohtajamme puoliksi vitsinä, mutta positiivisena sellaisena, esittämä heitto siitä, että 30 vuoden päästä tämän alueen kaupungintalo on Nummelassa ja sieltä sitten asioidaan Lohjalle, Karkkilaan jne. Kannatan tätä ajattelua! Ja kun tätä blogiani ei kukaan lue, uskallan sen tässä näin tunnustaa :D Tuossa ajattelussa on ideaa, olen sitä kotioloissa paasannut jo vuosia. Tällaisen pendelöijän päivittäisiin havaintoihin perustuvaa pohdintaa. Itse asioin sujuvasti ja säännöllisesti mm. Nummelassa, Pusulassa, Lohjalla, Saukkolassa ja Nummella. Kuntarajat, ketä ne arjessa kiinnostaa?

Metropoliselvitys annetaan VM:lle 5.3.2013. Sitten se lähtee kuntiin lausunnoille. Jännä nähdä, mitä ehdottavat. Kuntarakennelaistakin pitäisi kuntien lausua jo maaliskuun alussa ja SOTE-sotkun selvittelyt on menossa. Huh hei.

Se oli ikävää, tosin tuttua ja ennalta-arvattavaa, kuulla, että oman kunnan etu on se mikä vain tulee kuntien kannanotoissa esiin. Mikään kunta ei koskaan tarkastele koko konaisuuden etua. Sääli, mutta ymmärrettävää. Minä kyllä väitän tarkastelevani asiaa laajemmin, mutta se johtunee vain kokemattomuudestani ja oppinen kyllä osaoptimoinnin ja pelkän Lohjan häikäilemättömän edunvalvonnan moodiin aika pian... ;) Ja yksi on varmaa: läntinen Uusimaa tarvitsee junaradan. Johan sitä on yli 100 vuotta tänne puuhattu... Pitkäänhän tuo kesti saada Helsingin ja Turun välille koko matkalle moottoritiekin, vaikka Helsingistä Lohjan suuntaan valmistui aikanaan Suomen ensimmäinen moottoritie, a.k.a. Tarvontie. Sitä päivittäin ajelen, enempi tai vähempi ruuhkissa.

Historiaa

Alueemme historiasta saimme tänään kuulla mielenkiintoisen tunnin mittaisen tehopaketin.

Pusula ja Nummi muodostivat aikoinaan "Ylä-Lohjan" alueen. Alue käsittääkseni itsenäistyi ja pian se jo jakaantui (n. v. 1862, riitojen takia) Pusulaksi ja Nummeksi. N. 30 vuotta sitten valtion pakottamana alue yhdistettiin Nummi-Pusulan kunnaksi (appiukkoni oli muuten N-P:n kunnan ensimmäinen ja varsin pitkäaikainen kunnanjohtaja, pitääpä haastatella häntä tarkemmin) ja nyt 1.1.2013 lukien alue on taas Lohjaa. "Vanhat kappelit ovat siis palanneet osaksi emäseurakuntaa."

Kun alueemme suuntaumista miettii, niin Lohja tavallaan havaitsi Helsingin merkityksen varsin myöhään, joskus 1850-luvulla. Mutta pitää muistaa, että Turku oli ennen pääkaupunki ja Helsinki oli vielä silloin vain pikkuruinen Suomenlinnan kupeeseen kasvanut paikka. Jotenkin kyllä tuntuu, että Lohja on edelleen havainnut Helsingin liian myöhään. Käsittääkseni vielä 10 vuotta sitten alueella eli voimakkaana halu olla läntisen Uudenmaan keskus, joka ei Helsinkiä niin tarvitse. No kerronkos uutisia: tarvitseepas - ja paljon! Onneksi Helsinki on metropolikähinöissä suhtautunut suopeasti Lohjan ottamiseen mukaan metropolialueeseen, mutta ratkaisevaa vaikutusta sillä ei ole tainnut olla asian etemisen kannalta.

Tämänkin olen joskus ennenkin oppinut ja unohtanut: maaseudulle ei ennen vanhaan saanut perustaa kauppoja. Vain kaupungeissa sai olla kauppoja (laki muuttui  1859). Markkinat oli tärkeä tapahtuma maaseudulla. Ja vesistöt oli merkittäviä kulkureittejä, mutta etenkin talvisin! Tavaraa kuljetettiin jäisiä vesistöjä pitkin ja sen takia markkinatkin pidettiin talvisin.

Paljon muutakin mielenkiintoista historiasta kuultiin, mutta tässä oli kertyneet muistiinpanot tältä päivältä.
Nyt jos harrastelis jotain. Kutois sukkaa tai lakkais kynnet :) Ensimmäisen valtuustoaloitteenkin voisin kirjoittaa...


Lue lisää...