Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen menestystekijöitä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen menestystekijöitä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. lokakuuta 2015

Unohtakaa puheet Impivaarasta

Palataanpas taas kerran yhden suosikkiaiheeni pariin eli siihen, että Suomi on hyvä maa. Parempi kuin mitä meille täällä kotimaassa kerrotaan.

Eikä tämä mikään Impivaara ole! Älkää enää edes viitsikö sitä jankuttaa!

Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan maailman 15:stä kansainvälistyneimmästä maasta 13 on Euroopan maita ja Suomi on hienosti sijalla 10! Tutkimuksessa selvitettiin yli rajojen kulkevien taloudellisten virtojen, informaation vaihtamisen ja henkilökohtaisten kontaktien määriä sekä kulttuurista läheisyyttä. Asiasta uutisoi World Economic Forum (WEF).

WEF Kansainvälistyneisyys

WEF:n uutisoimana törmäsin myös siihen tuoreeseen tietoon, että Suomi on maailman toiseksi innovatiivisin maa. Pitkään oltiin tässä arvioinnissa ykkösiä, mutta nyt on vaihdettu paikkaa Sveitsin kanssa. Ei huono silti. Kun ei se ykkössijakaan tuntunut olevan oikein mitään ihmeellistä, niin ei nyt sitten masennuta tästä mokomasta kakkossijastakaan, eihän? :)

WEF Innovatiivisuus

Myös Bloombergin innovatiivisuusasteikolla Suomi sijoittuu hyvin ollen neljäs Etelä-Korean, Japanin ja Saksan jälkeen.

Bloomberg Innovatiivisuus

Samoin The Global Innovation Index (GII) on Suomen kannalta oikein hyvä. Sijoituksemme on kuudes ja edelle menevät vain Sveitsi, Iso-Britannia, Ruotsi, Alankomaat ja USA.

GII
 
Tältä vankalta pohjalta ponnistetaan ylös aivan varmasti!

Vaikka taloudessamme onkin nyt tuskaiset ajat meneillään, ei se pohja, miltä ponnistamme taas ylös, ole todellakaan mikään huono. Kunhan vaan päättäjät ja äänekkäimmät "talousviisaat" eivät ihan peikkoile ja sössi koko hommaa pilalle.

Vähän mulla on kyllä sellainen olo, että vaikka kuinka peikkoilisivat, ne eivät siinä onnistu. Suomea ei enää voi ohjailla kriisitietoisuuden lietsomisen kautta väkivalloin runnomalla. Ajat ovat muuttuneet. Maamme kerma ei vain vielä ole sitä huomannut. Menohan on kuin Nokiassa, jossa ensimmäiselle iPhonelle lähinnä naureskeltiin ja pidettiin sitä ohimenevänä humpuukina...

Ja jos ei kerma huomaa aikojen muuttuneen, me näytetään se niille.

Ollaan nimittäin myös luovaa porukkaa. Se kerrotaan esim. tällä asteikolla, missä mitattiin teknologista tutkimusta ja kehittämistä, koulutuksen määrää ja erinäisten vähemmistöjen kohtelua. Sijoituksemme on jaettu 5. tila.


Eikä nyt työnnetä niitä innovaatioita hanuriin. Työnnetään ne maailmalle.

Lue lisää...

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Innovatiivinen tehokkaan hallinnon Suomi

Blogiani pidempään seuranneet tietävät, että minä rakastan Suomea. Olen hyvin tyytyväinen moniin asioihin tässä maassa ja peruspositiivisena persoonana minä ammennan energiaa hyvästä ja käytän sitä energiaa sitten niiden huonompien asioiden korjaamiseen -jos ne ovat korjattavissa ja edes sen väärttejä.

World Economic Forum on taas viime päivinä toitottanut kahden sellaisen tutkimuksensa tuloksia, joissa Suomi on pärjännyt paremmin kuin hyvin: olemme maailman innovatiivisin maa ja meillä on maailman kolmanneksi tehokkain hallinto.

Huh heijaa. Tahdon uskoa tuloksiin. Enkä itse osaisi tutkimusta näistä aiheista tehdä, joten vaikea arvostella, onko "taas väärin mitattu".... :)


Suomi on innovatiivisin

Innovatiisivuusmittauksen tulokset löytyvät tarkemmin tämän linkin takaa. Komeasti Suomi ykkösenä.



Meillä on suotuisat edellytykset innovatiivisuudelle, vaikkei Nokian veroisia vetureita olekaan viime vuosina kehitelty. Mutta ei se Nokia tänne sattumalta syntynyt, vaan täällä se voitiin synnyttää. Tasa-arvoisessa Suomessa, jossa insinööri saa esittää ideoitansa ja uskaltaa kritisoida huonoja ideoita, vaikka ne tulisivat kuinka ylhäältä. Toisin on vaikkapa hierarkkisessa Kiinassa.


Suomessa maailman kolmanneksi tehokkain hallinto

Heh, tähän tulokseen tekisi mieli lonkalta sanoa, että väärin mitattu. Tai ihmetellä, että kuinka tehotonta se hallinto sitten muualla enää onkaan... :)

Mutta uskottava se on: suomalainen hallinto on tehokasta. Kolmanneksi tehokkainta maailmassa. Tulokset tarkemmin tästä linkistä.



Kyllähän meillä virkakunta tekee oikeasti hyvin ja tarkasti hommia, vaikkei ihan jokainen virka tunnu aina niin tarpeen olevan... Tämä mittaus on enempi valtakunnan tason hallintoa ja lainsäädännöllistä taakkaa mittaava, mutta sanottakoon kuntatasolta sen verran, että olen ainakin Lohjan kaavoituksessa törmännyt monesti hyvin tunnolliseen, harkitsevaan ja aikaansaapaan hallinnointiin. Jarrutus tulee jostain ihan muualta. NIMBY...


* * *

Anteeksi positiivisuuteni, huomenna alan valittaa :)
Lue lisää...

perjantai 15. toukokuuta 2015

Taas Suomi pärjäsi vertailuissa

Suomi on taas pärjännyt kahdessa suuressa kansainvälisessä vertailussa. Toinen liittyi koulutukseen ja toinen inhimillisen pääoman hyödyntämiseen. Koulutusvertailussa Suomi oli paras länsimaa, sijoitus 6. Inhimillisen pääoman hyödyntämisessä olemme maailman parhaita. Sijoitus komea 1.

Nyt AALTOJA!!! \o/ \o/ \o/

Saapas nähdä, miten porukan pää kestää tämän menestyksen ;) Varmaan on taas ihan väärin mitattu kaikki ja muutoinkin paikkansa pitämätöntä dataa... haha. Minä sanon että hyvä me, jatketaan hyvää työtä. Miettikääs, jos USA pärjäisi näissä mittauksissa. Siellä varmaan presidentti pitäisi puheen koko kansakunnalle näistä tuloksista! Meillä vaan kirotaan ja epäillään koko asiaa.


Koulutusvertailu

Ensi viikolla perusteellisemmin julkaistava koulutusvertailu on kaikkien aikojen suurin ja se on Pisa-tutkimusta laajempa. Pisa on kyllä sen yksi osa.

Aasian maat valloittivat tässä kisassa sijat 1-5, mutta niin vaan pikkuinen Suomi on paras länsimaa ja sijoituksemme on kuudes. Poimittakoon muista länsimaista esimerkkeinä Ruotsi, joka on sijalla 35 ja USA sijalla 28.

Ei nyt arvoisat hallitusneuvottelijat lähdetä sössimään tätä(kään), jookos-kookos?

Kouluissamme tehdään ainakin jotain oikein.

Lisätietoa tutkimuksesta löydät tästä BBC:n uutisesta jo tässä vaiheessa:



Inhimillisen pääoman hyödyntäminen


Inhimillisen pääoman hyödyntämistä vertailevassa tutkimuksessa Suomi nappasi ensimäisen sijan. Upeaa.

Tutkimuksen on tehnyt Davosin poppoo eli World Economic Forum. Vertailun esittelyssä todetaan näin:

"Talent, not capital, will be the key factor linking innovation, 
competitiveness and growth in the 21st century, and we must each 
understand better the global talent value chain. 
Better data and metrics are critical to this understanding. 
The Human Capital Index quantifies how countries are 
developing and deploying their human capital 
and tracks progress over time."

Eli kyvykkyys - eikä siis pääoma - on avaintekijä innovatiivisuudessa, kilpailukyvyssä ja kasvussa.

Suomessa osataan. Kaikki ei ole täällä pielessä. Kaikkia rakenteita ei tarvitse purkaa eikä kaikkia toimintatapoja tarvitse väkisin muuttaa. Muutetaan niitä olosuhteiden mukaan. Niinhän me olemme aina tehneet!

Lisätietoa WEF:n tutkimuksesta löydät tästä linkistä.
Lue lisää...

torstai 16. huhtikuuta 2015

Kel' onni on...

Viimeisin Länsi-Uusiman kolumnini (10.4.2015) käsitteli yhtä suosikkiteemaani eli sitä miten hyvä maa Suomi on. Kun vaan malttaa hetken olla valittamatta ja pysähtyä katselemaan ympärilleen, näkee paljon hyvää. Kuva vain paranee, kun vertaa Suomea muihin maailman maihin. Rakastan tätä maata ja uskon, että me selviämme, vaikka kipeää välillä tekeekin. Rakastan jopa sitä, että olemme niin vaatimattomia emmekä paukuttele henkseleitämme, vaikka syytä välillä olisi :)

Länsi-Uusimaa 10.4.2015

Kel' onni on...

Kun seuraa keskustelua, saa sen kuvan, että Suomessa mikään ei toimi eikä kannata - eikä ole ikinä kannattanutkaan. Ja jos jotain erehtyy yrittämään, byrokratia ja kateus tekevät siitä äkkiä lopun.

Kun tarkastellaan kansainvälistä vertailutietoa, Suomi on oikeasti aivan huippuluokan maa. Vaikka byrokratiassa riittää meillä karsittavaa, on Suomi viimeisimmän mittauksen mukaan maailman 9. paras maa liiketoiminnalle. Verotuskaan ei kaikkea vie, vaikka osan tuotosta kylläkin. Verojen vastineeksi saamme mm. koulutusta, terveydenhuoltoa ja rauhallisen yhteiskunnan.

Hyvä maa –indeksissä sijoitumme kakkossijalle, samoin maailman onnellisuustilastossa. Paras maa –tittelin voitimme vuonna 2010 ja viime vuonna olimme toisella sijalla. Kilpailukykyvertailussa olemme kivunneet viime vuosina sijalle kolme.

Haluamme lapsillemme valoisan tulevaisuuden. Lasten tutkittu arvio hyvinvoinnistaan on Suomessa Pohjoismaiden paras ja maailman kärkiluokkaa. Lapsistamme noin 90 prosenttia kokee elämänsä hyvänä. Tuon kymmenen prosentin hyvinvoinnin parantamiseen on tietenkin suhtauduttava vakavasti.

On uskottava, että Suomessa on paljon hyvää. Näitä hyviä asioita pitää vaalia ja jos mahdollista, on panostettava niihin vielä lisää. Heikkouksiamme tulee vahvistaa, mutta ei kannata hukata aikaa ja energiaa ylivoimaisten tavoitteiden murehtimiseen. Joissain asioissa keskinkertainenkin tulos on aivan riittävä.

Kestävyysvajeen ja kansainvälisen kovenevan kilpailun edessä ei pidä vajota synkkyyteen. Päinvastoin: on terästäydyttävä ja etsittävä jopa rämäpäisyyttä itsestämme. On kokeiltava uusia uria. Tämän takia sosiaaliturvamme on muutettava sellaiseksi, että sen varassa uskaltaa kokeilla yrittämistä ja tehdä pätkätyökeikkaa ilman pelkoa siitä, että perusturva katkeaa juuri silloin, kun työkeikkakin päättyy ja että etuus peritään vieläpä takaisin muutaman kuukauden viiveellä.

Äänekkäimmät oman pesän likaajat voisivat olla hiljaa ja suoda tekemisen rauhan niille, jotka ovat valmiita tarttumaan toimeen.


PIRITTA POIKONEN

Kaupunginvaltuutettu (ps) ja eduskuntavaaliehdokas
Uusimaa, Lohja
Lue lisää...

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Me ollaan ihan huonoja!

Voi kamala: Suomi on taas pärjännyt kansainvälissä kilpailukykymittauksissa ja muissa "Hyvä maa" -tilastoissa. Miten tämän voi pääparka kestää?! No eipä taas kerran kaikilla tunnukaan kestävän ;) Taas kerran on "väärin mitattu" ja tämä on mukamas "tilattu tutkimus" jne. Ja surkutellaan toki sitä, että kuinka huonosti muualla sitten menekään, jos Suomi on muka paras...

Olen siis taas suosikkaiheeni parissa eli Suomi on hyvä maa. Turvallinen ja jämpti maa, jossa monet perusasiat toimii ja on jopa maailman huipputasoa. Olen onnellinen saadessani asua Suomessa ja olen ylpeä Suomesta. Ja hei omaan pesään paskojat: en arvosta teitä enkä niin kovin suuresti välittäisi rakentaa tulevaisuutta juuri teidän kanssanne. Mutta valitettavasti on pakko ;)




Kenen etua "väärät" tulokset ajaisivat?

Sitä en ole keksinyt, kuka näitä "vääriä" tuloksia mukan Suomeen "tilaisi", koska tällaiset hyvät tuloksethan pilaa hyvin pedatun ja aivan tietoisesti lietsotun kriisitietoisuuden! Millä nyt selitellään huonot päätökset, jos Suomi ei olekaan kuilun partaalla vaihtoehdottomien pakkopäätösten edessä?

Hyvinvointivaltion vaalijoidenkin viestiä tämä vesittää siltä osin, että puheet hyvinvointivaltion kuolemasta ovatkin ilmeisen ennenaikaisia. Ei siis voida lietsoa sitäkään näkyä nyt ihan täysillä. Mutta paikkaansa hyvinvointivaltio puolustaa tämän tutkimuksen valossa, koska näyttähään se monia hyviä juttuja tuottaneen. Etenkin sitä himotuista himotuinta hunajata: kilpailukykyä.


Davosin porukan tilastot

Suomi rankattiin Maailman Talousfoorumin (WEF) eli "Davosin kerhon" toimesta Euroopan
kilpailukykyisimmäksi maaksi. Jännä juttu, että tästä nyt nousi tällainen parku. Hätäisimmät ehtivät jo kirjoittamaan oikein kansainvälisiin lehtiin synkät puolustuspuheenvuorot, tyyliin "ei ei ei, tämähän ei pidä paikkaansa, vaan me täällä Suomessa olemme aivan surkkeja".

Itse olen jo vuosia seurannut näitä WEF:n rankkauksia ja hyvin Suomi on aina pärjännyt. Koko maailman kilpailukykymittauksissa Suomen sijoitus on mennyt näin:

Lähde: WEF Global competitiveness report 2013 - 2014
2013 - 2014, Suomi 3.
2012 - 2013, Suomi 3.
2011 - 2012, Suomi 4.
2010 - 2011, Suomi 7.
2009 - 2010, Suomi 6.

Ykkösenä keikkuu Sveitsi, kakkosena Singapore. Ruotsin sijoitus on tipahtanut sijan 4 paikkeilta sijalle 6.

Mittaria on toki haukuttu. Tämä ei kuulemma kerro tulevaisuudesta mitään. No mikäs sitten kertoo edes sen vertaa siitä, miltä pohjalta me tulevaisuuteen ponnistamme? Tulosten arvostelijoiden oma ylivertainen kyky nähdä tulevaisuuteen? Ja millä lihaksilla? Talous"tieteen" suomalla viisaudellako? Se "tiedehän" se onkin viime vuosina osoittanut toimivuutensa... heh, ei ihan. Kristallipallolla pärjää yhtä hyvin.

Tuoreimmassa Euroopan kilpailukykyä vertailleessa tutkimuksessa ei keskitytty vain yksinkertaisimman kilpailukykymittariin eli työvoimakustannuksiin. Tässä tutkimuksessa kyetään näkemään vähän laajemmin ja syvemmälle niihin tekijöihin, mistä kilpailukyky kumpuaa. Merkitystä on mm. infrastruktuurilla, innovatiisuudella, terveydenhoidolla, koulutussysteemillä, finanssimarkkinoiden kehittyneisyydellä ja teknologisella valmiudella. Näistä esimerkiksi infrastruktuuri, terveydenhuolto ja koulutus eivät ole mitään halpoja asioita. Mutta kannattavia ne ovat! Kun ne ovat kunnossa ja finanssimarkkinat pelaavat, syntyy innovatiivisuudelle kasvupohjaa ja teknologinen valmiusaste kohoaa jne.


Suomi on "kiva kaveri" muille maille

Toinen mielenkiintoinen tulos viime päiviltä on "Hyvä maa" indeksi, jossa Suomi sijoittui kakkoseksi. Irlanti oli ykkönen. En tiedä, kuin paljon tiedettä ja kuinka paljon mutua tämän taustalla on, mutta ihan silmäilyn arvoinen  tämä harjoitelma on. Siinä vertailtiin maita globaaleina toimijoina eli kuinka "kivoja" ja hyödyllisiä maat ovat maailman muiden maiden kannalta. Kuinka paljon annamme ihmiskunnan kehityksen hyväksi ja kuinka paljon otamme.

Tätäkin tulosta on tietenkin keritty parjata mm. sillä, että Suomi on hyvä, koska se vaan lappaa rahaa muihin maihin. Siitä tässä ei kuitenkaan ole kyse. Ei vain rahasta eikä sen lappamisesta. Suomi on "kiva kaveri" maailman muille maille, koska mm. touhuamme tieteen ja teknologian saralla ja täällä on medialla vapaus toimia. Tarkempi taulukko löytyy täältä. Mielenkiintoinen, mutta en minä tämän päältä pelihousujani repisi.


Ei silti syytä jäädä laakereilleen lepäämään!

Hyvät tulokset eivät ole peruste nojata jatkossa taaksepäin ja vain köllötellä tyytyväisenä. Mutta tyytyväinenkin saa välillä olla ja pipoa saa vähän löysyttää. Niin alkaa syntyä jotain uutta. Uskalletaan yrittää ja on sallittua myös epäonnistua. Kokeillaan, mikä jekkassee.

Ja joskus voisi uskaltaa myöntää, että jotain mekin osataan tehdä oikein ja välillä jopa paremmin kuin muut.
Lue lisää...

maanantai 4. helmikuuta 2013

Hyviä uutisia Suomesta

Liittyen tuohon eiliseen "Arvotonta menoa?" -postaukseeni ajattelin listata vielä muutamia hyviä uutisia Suomesta:


IS 4.2.2013: Suomea ällistellään sivukaupalla ulkomailla – miten tämä on mahdollista?

Hel.fi 5.9.2012: Suomi maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa , samaa uutisoi myös Tekes ja täältä löytyy kyseinen WEF:n kilpailukykyrapsa.

TalSa 30.10.2012: Suomi, Ruotsi ja Singapore – maailman dynaaminen kärkikolmikko

Forbes 14.11.2012: Suomi maailman 9. paras maa liiketoiminnalle

MTV3 27.11.2012: BBC: Suomalaiset koulut maailman parhaita , BBC:n uutinen asiasta


Löytyykö näitä lisää, anyone?

EDIT: lisää: http://www.rantapallo.fi/matkailu/tiesitko-taman-12-asiaa-joissa-suomi-maailman-paras/

Terveisin Piritta


Lue lisää...

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Arvotonta menoa?


Täytän tätä vielä niin kovin tyhjää blogin tekelettäni parilla aiemmin julkaistulla tekstilläni. Ensimmäinen on Sitran Kestävä talous -foorumille kirjoittamani kirjoitus arvoista. Tehtäväksianto aiheutti ensin suuria tuskia ("pohdi talouteemme pitkällä aikavälillä vaikuttavaa muutosvoimaa, joka on tärkeä kestävän talouden kannalta"...jepjep...), mutta sitten kävin kuten niin usein minulle tuntuu käyvän: se vaan tuli jostain. Tästä tekstistä on pakko sanoa, että olen vieläkin erittäin tyytyväinen aikaansaannokseeni.

Arvotonta menoa? (julkaistu syksyllä 2012 Sitran nettisivuilla)


Tämän bloggauksen kirjoittajasta 
Olen lakimieskoulutuksen suorittanut sosiaalipolitiikasta kiinnostunut asiantuntija Finanssialan Keskusliitosta. Tykkään ajatella ja möläytellä hankalia ja joskus jopa ns. vaarallisia ajatuksia. Näen esimerkiksi paljon hyvää myös yleisesti erittäin ikäviksi koetuissa asioissa kuten vaikkapa kuntien pakkoliitoksissa, natriumglutamaatissa ja vakuutuslääkäreissä. 
Koko työurani ajan olen pureutunut eläkkeisiin sekä pakollisen että vapaaehtoisen eläketurvan näkökulmasta. Nykyään päivittäiseen työsarkaani kuuluu ratkaisujen kehittäminen ikääntymisen aiheuttamiin taloudellisiin muutoksiin. Siitä kumpuaa kiinnostukseni kestävään talouteen. Pitkäaikaisten taloudellisten järjestelyjen tulee olla niin viisaasti mietittyjä, että ne kestävät erilaisten muutosvoimien puserruksessa tuhoutumatta. 
Kaikki palautuu arvoihin 
Tämän blogikirjoituksen teemaksi annettiin pohtia talouteemme pitkällä aikavälillä vaikuttavaa muutosvoimaa, joka on tärkeä kestävän talouden kannalta. Koska ”aivan kaikki” selittyy arvopohjamme kautta, tarkastelen tässä kirjoituksessa muutosvoimien ja arvopohjamme keskinäistä suhdetta sekä arvoistamme nousevia vaatimuksia kestävälle taloudelle. 
Muutosvoimat ja arvopohjamme 
Muutosvoimat eivät pääse jylläämään maailmassa vapaasti, vaan ne toimivat erilaisten kulttuuristen arvopohjien päällä. Kulttuuriset arvomme eivät muutu nopeasti, vaan niiden muutokset voivat viedä jopa satoja vuosia – vaikka kulloinkin elävistä ihmisistä tuntuukin (ja on aina tuntunut), että maailmaa muuttuu juuri sillä hetkellä nopeasti ja nopeammin kuin ikinä ennen. Arvopohjan pysyvyyttä ei pidäkään sekoittaa pintatason kulttuuri-ilmiöihin, jotka voivat muuttua nopeastikin. Siispä se, että käytämme samanlaisia farkkuja ja syömme samanlaisia hampurilaisia ympäri maailman, ei tarkoita sitä, että erilaisten kulttuuriemme syvemmät arvopohjat olisivat lähentyneet. 
Suomalainen arvopohja koostuu tasa-arvosta, harmoniasta ja älyllisestä autonomiasta.[i] Tasa-arvoon liittyvät sellaiset määreet kuten moraalinen tasavertaisuus, samat perusintressit, yhteistyöhön sitoutuminen ja huoli muista. Harmoniaa painottavissa kulttuureissa korostuu sopeutuminen.Älylliseen autonomiaan liittyviä tärkeitä arvoja ovat laajakatseisuus, uteliaisuus ja luovuus. Autonomiaa korostavissa kulttuureissa ihmiset nähdään itsenäisinä, toisistaan erottuvina yksilöinä. 
Sellaisissa tasa-arvon ja autonomian kulttuureissa kuten Suomi yhteiskunnan rooli korostuu ja niissä tyypillisesti investoidaan julkisia varoja kansalaisten terveyteen ja koulutukseen. Tavoitteena on yksilön riippumattomuus suvusta (vapaus sisäryhmän paineesta), yksilön ainutlaatuisten ominaisuuksien kehittäminen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille. Tätä arvotaustaa vasten näen suomalaisen yhteiskunnan rakentuvan ennen kaikkea äärimmäiselle individualismille.[ii] Hyvinvointimallimme ei siis suinkaan tasapäistä, vaan antaa yksilöille mahdollisuuden toimia vapaasti ja rohkeasti – ja lopulta myös taloudellisessa mielessä fiksusti ja tehokkaasti.   
Vastakohtia Suomessa korostuville arvoille ovat hierarkia, hallinta ja juurtuneisuus. Hierarkkisessakulttuurissa koetaan roolien, vallan ja resurssien epätasainen jakautuminen oikeutetuksi. Hallinnankulttuurissa korostuu aktiivinen itsetehostus, ja sopeutumisen sijaan tavoitteena on hallita ja muuttaa ympäristöä. Juurtuneisuus korostaa ihmisen roolia yhteisön jäsenenä, ja tärkeitä arvoja ovat tottelevaisuus, perinteiden kunnioitus ja sitoutuneisuus sukuun (sisäryhmän paine). Selkeä esimerkki suomalaisille arvoille vastakkaisesta mallista on kiinalainen arvopohja, joka rakentuu hierarkian ja hallinnan varaan.   
Arvojemme takia esimerkiksi voimakkaaseen epätasa-arvoon ja sitä myöten roolien, vallan ja resurssien räikeän epätasaiseen jakoon perustuvat järjestelyt eivät ole Suomessa kestävällä pohjalla. Vastaavasti hyvin tasa-arvoiseen ajatteluun perustuvan järjestelyn lanseeraaminen Kiinassa jäisi surkeaksi yritykseksi. Meille tasa-arvo on itsestäänselvyys, kun taas kiinalaiselta arvopohjalta maailmaa katsoen juuri hierarkkisuus luo selkeyttä ja turvallisuutta. Hierarkiaan tottuneelle meidän tasa-arvoinen menomme voi vaikuttaa melko epäselvältä ja jopa ahdistavalta. Arvopohjat siis vaihtelevat ympäri maailman, eikä toinen ole parempi toista! Tärkeää onkin tunnistaa ja tunnustaa nämä arvopohjat ja toimia taloudessakin niitä kunnioittaen - eikä siis vääntää väkisin ulkomaisia oppeja kopioiden. Ainakin jos mielii olla aidosti tehokas ja toimia markkinoilla pitkäjänteisesti. 
Hyvää Suomesta! 
Mitä suomalaiselta tasa-arvon ja harmonian arvopohjalta ponnistaen on sitten saavutettu? Käsittämättömän paljon. Tässä otsikoita viime vuosilta: 
  • YLE 16.8.2010: ”Newsweek: Suomi maailman paras maa”[iii] 
  • HS 24.4.2012: ”Maailman melkein onnellisin kansa”[iv] 
  • Keskisuomalainen 5.9.2012: ”Suomen kilpailukyky pysyi vahvana”[v] 
  • Taloussanomat 18.9.2012: ”Raportti: Suomen talous vapaampi kuin Yhdysvaltojen”[vi] 

Ei siis ihan huonosti, tulee tällaisen vaatimattoman suomalaisen mieleen. Ja tältä kotoisalta arvopohjaltamme ponnistaen siis kaikki tämä hyvä: kilpailukykyä, vapaata taloutta, onnellisuutta ja ihan vaan maailman paras maa. 
Pitääkö ote? 
Kuten sanottu, myös kulttuuriset arvot voivat muuttua, vaikkakin hitaasti. Tasa-arvon ja harmonian murenemisesta on jo merkkejä havaittavissa: keskimäärin Suomessa menee vielä monilla mittareilla mitattuna hyvin, mutta polarisoitumiskehitys on jo selvää. Tästäkin löytyy otsikoita, joista etenkin jälkimmäinen on erityisen huolestuttava: 
  • SK 7.12.2010: ”Suomen PISA-sijoitus tipahti hieman - näin osaamista mitataan”[vii] 
  • Talouselämä 3.5.2011: ”Suomi on maailman huipulla - tuloerojen kasvussa”[viii] 

Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään luonnonvoimien määräämä vääjäämätön kehitys, vaan tietoisilla valinnoilla voimme huoltaa arvopohjaamme. Tasa-arvo on helppo leimata ”luonnottomaksi vaatimukseksi” silloin, kun itsellä menee hyvin tai on muuten vain erityisen ns. kova luu. Vaatiikin oikeasti sisua olla tuollaisen kovan luun kohdatessaan pehmo ja uskaltaa puolustaa niitä arvoja, joiden toteutuminen tuo – ja on tuonut jo vuosisatojen ajan – hyvinvointia. Jotta otteemme pitkäaikaisista arvoistamme ei kirpoaisi, tähän asiaan tulee uskaltaa vaikuttaa tietoisesti. Perusarvojemme vastaisten arvojen, kuten epätasa-arvon ja hallinnan, varaan maailmansa rakentavat eivät ainakaan pidä kyynärpäitään piilossa. 
Hankala ajatus: Kilpailukykyä suomalaiselta arvopohjalta ponnistaen?
Kilpailukyvyn ainoina edes kuviteltavissa olevina tekijöinä tunnutaan pidettävän matalia työvoimakustannuksia ja pieniä veroja. Mielestäni nämä ovat kuitenkin varsin mielikuvituksettomia keinoja ja kapeakatseisia vaatimuksia – eivätkä kovin kestävällä pohjalla suomalaisiin perusarvoihin ja sen pohjalta kehittyneeseen yhteiskuntamalliin peilattuna. Miksi edes pyrkiä kilpailemaan keinoilla, joissa Suomi ei tule ikinä yltämään parhaimmistoon tai pärjäämään edes kohtuullisesti? Hinnalla kilpaillen emme pärjää. Hätäisimmille todettakoon kuitenkin tässä välissä, että tietenkään kukaan ei vaadi työvoimalle perusteetonta ylihintaa eikä turhia veroja, mutta työvoimakustannusten ja verojen alas polkeminen eivät voi olla Suomen kilpailukyvyn parantamisen kehittyneimpiä ja nerokkaimpia keinoja. Täytyy olla muutakin.   
Mutta miten sitten kilpailla kovien työvoimakustannusten ja korkeiden verojen rasittamana? Onko elinkeinoelämä saanut mitään korkeiden kustannusten vastineeksi? Koulutettua työvoimaa ainakin. Ja jopa luovaa sellaista - kiitos arvopohjamme yhden tärkeän kivijalan eli älyllisen autonomian. Yhteiskunnallista vakautta ja yleistä luottamustakin on täällä niin paljon, että emme sitä edes tajua. Vai miksi rahavirrat tulevat finanssikriisiä pakoon tänne pohjoiseen jopa miinuskoroilla? 
Aidosti kestävä talous ammentaa siis merkittävimmän muutosvoimansa ”pysyvyysvoimasta”, arvopohjastamme. Kestävä talous ei myöskään syötä kaikille samaa, vaan toimii maailman erilaisten kulttuuristen arvo-orientaatioiden viidakossa älykkäällä tavalla. 
24.9.2012
Piritta Poikonen
Asiantuntija, Finanssialan Keskusliitto


[i] Tarkemmin mittavan kansainvälisen arvotutkimuksen tuloksista esim. teoksessa Shalom H. Schwartz: ”Kulttuuriset arvo-orientaatiot” (Limor kustannus 2011).
[ii] Jotain tämän suuntaista tarkemmin Davosin World Economic Forumin 2011 raportista ”The Nordic Way” http://www.globalutmaning.se/wp-content/uploads/2011/01/Davos-The-nordic-way-final.pdf






Lue lisää...