maanantai 25. toukokuuta 2015

Säästöt ja "säästöt"

Viime viikonloppuna Lohjan valtuusto vietti kolmipäivästä talousarvioseminaaria. Itse pystyin osallistumaan vain perjantain sessioon, koska olin viikonloppuna konserttimatkalla Pariisissa. Liput ostettiin ennen kuin seminaarista oli mitään tietoa. Lykkäsin kuitenkin matkalle lähtöä yhdellä päivällä seminaarin takia.

Emmekä menneet Pariisiin katsomaan mitään veronmaksajien tukemaa korkeakulttuuria, vaan ohjelmassa oli puhtaasti lipputuloilla shown pyörittävä AC/DC... Parasta. Aivan järkyttävän hyvää.

Lohjalla on toisin. Käytämme Lohjalla huikean paljon yli valtakunnan keskiarvon rahaa kulttuuriin ja esim. musiikin opettamiseen. Siis merkittävästi enemmän, vaikka olemme tuloja menettävä taantuva teollisuuskaupunki. On aivan älytöntä ylläpitää 50-jäsenistä kaupunginorkesteria, jonka olemassaolo perustuu miljoonan euron verran verovaroihin! Etenkin kun samalla kurjistetaan palveluja lakkauttamalla esimerkiksi lähikouluja. Todella elitistä priorisointia ja suoranaista törsäämistä. Hiukan asiaa sivusinkin tässä kolumnissani, joka julkaistiin Länsi-Uusimassa juuri seminaarin ensimmäisenä päivänä:


Säästöt ja ”säästöt”


Olen mukana suunnittelemassa budjettipeliä, jolla voidaan simuloida valtion taloutta pitkälle tulevaisuuteen. Pelin avulla autetaan päättäjiä hahmottamaan miljardien rahavirtoja sekä innostetaan kansalaisiakin kiinnostumaan aiheesta perusteellisemmin.

Pelin suunnitteleminen jo ennen sen koodaamista on ollut vaikeaa. Ei ole mitään yhtä tietovarastoa, josta voisi katsoa, kuinka paljon mihinkin palveluun tässä maassa rahaa käytetään. Kenen lukuja käytätte? Mihin kestävyysvajeeseen uskotte?

Myös valmiin pelin pelaaminen viisaasti on vaikeaa. On helppo vaatia ”säästöjä turhista menoista, velkaantumisen lopettamista ja verotuksen alentamista”. Säästöjä valittaessa karu totuus iskee vastaan. On turha kuvitella, että uhotut jopa 10 miljardin ”sopeutukset” raavitaan kasaan kaikilta muilta paitsi sinulta. Varmasti tulee osumia.

Turhaa pitää tietenkin karsia. Eli sellaisia julkisia virkoja ja palveluja, joiden poistumista ei olisi aivan pakko paikata omalla rahalla. Tällaisia on varsin vähän, lähinnä jotain vapaa-ajan viettoon ja viihteeseen liittyvää. Esimerkiksi Lohjan miljoonaluokan upeasta kaupunginorkesterista on veropohjan yhä huvetessa luovuttava – tai siirrettävä paljon enemmän konserttikävijöiden itsensä maksettavaksi.

Koulutuksesta ja terveydestä ei saa tinkiä. Niistä säästäminen ei edes ole koko kansantalouden kannalta säästämistä, vaan vastuun tyrkkäämistä yksilölle. Jos tarvittua hoitoa ei saa julkiselta, se ostetaan omalla rahalla. Kokonaisuutena kansantalous ei kuitenkaan säästä, koska sairaus on ja joku hoidon maksaa – ellei sitten ihmisiä jätetä hoidotta Kreikan malliin.

Olemme Suomessa valinneet sen, että esim. epäonni terveydessä kustannetaan yhteisesti. Suomessa ei törsätä välttämättömiin terveys-, eläke- ja koulutusmenoihin enempää kuin Saksassa tai USA:ssa, mutta rahoitamme näitä asioita enemmän yhdessä. Näiden julkisten menojen takia on turha kauhistella. Ne maksettaisiin jotenkin joka tapauksessa, mutta köyhimmät jäisivät kokonaan ilman.


PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti