Kaikki tahtoo kuntotalkoot - vain keinot puuttuu

Ylellä oli taas 30.4.2023 voivottelua kansan rapakunnosta. Huoli on aiheellinen. Vain korjauskeinot puuttuvat. Itse en ole valmis antamaan verorahojani tuhlattavaksi pelkän huolipuheen suoltajille ja johonkin valtiollisiin kunto-ohjelmiin...

Jutussa haastateltu Diabetesliiton toiminnanjohtaja ei edes halunnut listata keinoja (kts. oheinen kuva). Eihän hänellä niitä ole (muuta kuin ehkä lisää verorahaa edustamalleen järjestölle...?)! Sitten hän luetteli tavoitteita ("terveellinen ruokavalio", "liikunnan lisääminen"), ikään kuin ne olisivat keinoja. 

Yle 30.4.2023

Keinoilla minä tarkoitan sitä, millä ihminen saadaan oikeasti noudattamaan vaikkapa terveellistä ruokavaliota ja liikkumaan enemmän. 

Kerrataanpas vielä edellisestä postauksestani:

• Kaikki kyllä tietää, että liikunta on hyvästä. Aivan kaikki tietää.
• Kaikki poliitikot myös tietävät, että jos porukka liikkuisi enemmän ja olisi terveempää, säästettäisiin verovaroja. Eihän tästä ole epäselvyyttä! Turha tätä on hokea jonain suurena viisautena.
• Sitä vaan ei tiedetä missään päin maailmaa, että miten tämä tieto liikunnan ja paremman ravinnon hyödyllisyydestä muutetaan käyttäytymiseksi. 

Ylen jutussa oli huolestuttavaa myös se, että vastuuta omasta ylensyömisestä ja liikkumattomuudesta lykättiin valtiolle ja hallitukselle. Asia etäännytettiin yksilöstä hänen tavoittamattomiin, jonnekin kauas "suurien yhteiskunnallisten rakenteiden" tasolle. Voi hyvänen aika sentään taas!

Yle 30.4.2023

Ehdotan tässä nyt kolmea keinoa, joista kaksi ensimmäistä lienee helpommin hyväksyttävissä ja tuo kolmas vaatiikin sitten jo enemmän perehtymistä... 

1. Personal trainereita koululiikunnan tilalle

Annetaan liikunnanopettajille kenkää ja palkataan tilalle personal trainereita (tai jos asenne antaa periksi, koulutetaan liikkamaikoille yksityisen sektorin valmentavaa asennetta). Käytetään koulun liikuntatunnit kunnon kohentamiseen yksilöllisellä tavalla. Poistetaan liikunnan numeroarviointi muilta paitsi niiltä, jotka ottaisivat liikunnan valinnaisaineeksi.

Lento- ja pesäpallosta tykkäävät saavat edelleen jakaa toisiaan mieluisiin joukkueisiin. Telinevoimistelua haluavat seiskööt tumput suorana rivissä katsomassa, kun yksi kerrallaan keikutaan puomilla... Osa menkööt sitten punttikselle, osa taas kohentakoot kuntoaan niin pitkällä kävelylenkillä mitä tunnissa ehtii kävelemään. En osaa luetella kaikkia mahdollisuuksia. 

Pointti: yksilöllinen valmentava ohjelma ja sen kannustava seuranta. Tähän voisi integroida vaikka kouluterveydenhuollonkin.

2. Varusmiespalveluksesta parempien elämäntapojen opettelun ja totuttelun paikka

Varusmiespalvelus on viimeinen hetki napata edes noin puolet ikäluokasta "kuntokuurille", vaikka sana "kuuri" ei kuvaa sitä, mitä haen eli opitaan pysyviä hyviä elämäntapoja. Kasvatetaan kuntoa järkevällä tavalla, aivan kuten yksityisen sektorin juoksukoulussa tai personal trainerin valmennuksessakin tehtäisiin. Seurataan kehitystä ja motivoidaan asiallisella tavalla ja katsotaan palveluksen loppuessa tulo- ja lähtöhetken tasot. Perään vielä motivoiva parin vuoden jälkiseuranta vaikka 6 kk välein lähetettävällä tekstarikyselyllä painon ja kunnon kehityksestä tms.     

Ilmeisesti armeijassa jo nykyään onkin tällaista asennetta, hyvä!

3. Poistetaan eläinperäisen ruoantuotannon tukiaiset

Näin syntyvät säästöt pitäisi siirtää suoraan tuloveron alennuksiin. Kasvisruoasta tulisi suhteessa lihaan edullisempaa kuin nykyään ja veroalen ansiosta monilla olisi aiempaa paremmin varaa ostaa kasviksia. Liharuoan hinnan tulisi vastata sen todellisia kustannuksia ja sen aiheuttamia haittoja. 

Kasvispohjaiseen ruokaan  siirtyminen olisi eettisesti, ekologisesti ja terveydellisesti järkevää, kannattavaa ja perusteltua. Lautaselle löytyy kotimaasta mm. viljaa, härkäpapua, juureksia ja marjoja. 

Muuten en oikein usko esim. haittaveroilla ohjailuun. Megapussi sipsejä maksaa nykyään näemmä 2,49 €. Jos siihen lätkäistäisiin vaikkapa huima 50 % haittavero, pussin uusi hinta olisi noin 3,75 €. Tuo ei muuttaisi kuluttajien käyttäytymistä. Herkut ovat yksinkertaisesti niin halpoja, että haittaverojen pitäisi olla järjettömiä, että hinnan takia jäisi herkut ostamatta. Ja jos täällä Suomessa olisi herkuilla karmeat hinnat, niitä haettaisiin sitten halvemmalla Tallinnasta ja tilattaisiin EU-alueelta verkkokaupoista. Kaljarallin lisäksi saataisiin siis sipsiralli.       

 

Lue lisää...

Liikunnan lisäämiseen ei ole ihmekeinoja

Hesarin urheilutoimittaja oli vääntänyt uhoa puhkuvan, mutta sisällöltään sangen hontelon kirjoituksen liikunnan tarpeellisuudesta. (HUOM! Käsittelen tässä kirjoituksessa nyt heitä, jotka eivät harrasta liikuntaa, ja joista ollaan niin kovin huolissaan. En siis nyt tarkoita heitä, jotka jo liikkuvat.)

Asia on nimittäin niin, että:

• Kaikki kyllä tietää, että liikunta on hyvästä. Aivan kaikki tietää.
• Kaikki poliitikot myös tietää, että jos porukka liikkuisi enemmän ja olisi terveempää, säästettäisiin verovaroja. Ei tästä ole epäselvyyttä! Turha tätä on hokea jonain suurena viisautena.
• Sitä vaan ei tiedetä missään päin maailmaa, että miten tämä tieto liikunnan ja paremman ravinnon hyödyllisyydestä muutetaan käyttäytymiseksi. 

Siihen ei auta verovarojenkaan törsääminen, koska paras liikuntahan on ilmaista.

Taannoin terveysteknologiamessuilla oli hyvä luento siitä, ettei mikään Ouran, Polarin tai minkä vaan seurantahärvelin tuottama tieto saa aikaan (ainakaan pysyviä) käyttäytymisen muutoksia. Muutama yksilö innostuu toki hetkeksi täysillä.

Demarit tosin uskovat, että verorahan voimalla kaikki pomppaavat ylös, ulos ja lenkille. Ehdottipa eräskin heistä vaalien alla jopa eräänlaista "aikuisneuvolaa", jotta ihmiset saisivat lisää tietoa terveydestään. Mutta kun se tieto ei muutu käyttäytymiseksi! Sokea rahan syytäminen ei auta. Ongelma on vakava ja siiten tulee etsiä ratkaisuja nöyremmällä asenteella eikä perinteisellä verovarojen tuhlaamismentaliteetilla.

Tehtävä on vaikea nykyisessä ravinnon puolesta yltäkylläisessä ja fyysisesti helpon elämän maailmassa. 

Ote HS 6.4.2023 pääkirjoituksesta

Kansalaiset eivät ala poliitikkojen ohjeistamana saati käskemänä liikkumaan. Poliitikkojen antama esimerkkikään ei auta: juurihan meillä oli erittäin laiha pääministeri Marin, joka kehui treenaavansa itsensä jopa ylikuntoon. Myös pääministeri Stubb oli innokas urheilija ja hän toi tätä puolta esiin paljon. Hesarin väite esimerkin puutteestakin oli siis väärä. 

Vaikka kustantaisimme jokaiseen kotiin uima-altaan ja kuntosalin, suuri osa ei liikkuisi siltikään. Onhan meillä koteja, joissa on altaat ja muut välineet - ja silti omistajat ovat rapakunnossa.

Seuraan liikuntamaailmaa yksityisen sektorin suunnalta. Itse käyn yksityisellä kuntosalilla. Tiedän valmentajia ja valmennettavia sekä välineiden ja ohjelmien suunnittelijoita. Kaikki he koettavat löytää sitä keinoa, millä kaikki terveystieto muutetaan terveellisemmiksi ruokailutavoiksi ja enemmäksi liikunnaksi. Sitä keinoa ei vain meinaa löytyä.

Turha siis tulla selittämään, että suomalaiset paikallispoliitikot ovat jossain Lohjan valtuustossa nyt sitten muka keksineet sen urheilullisemman elämäntavan viisasten kiven: verorahoitteiset liikuntapaikat....  Antakaa mun kaikki kestää! Niitäkin paikkoja tarvitaan, mutta ne, jotka siellä eivät käy, olivat nyt tämän kirjoituksen keskiössä.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

PS. Käsittelin tässä kirjoituksessa todellakin siis heitä, jotka eivät harrasta liikuntaa, ja joista ollaan niin kovin huolissaan. En siis nyt tarkoittanut heitä, jotka jo liikkuvat joko verorahoin tai omalla rahalla tai ihan ilmaiseksi! Nyt ei puhuta jo liikkuvista ja heidän lisätarpeistaan! Nyt puhutaan heistä, joita liikunta ei nappaa lainkaan. (Kas noin, jokohan meni jakeluun jankkaajille.) 

 

 

Lue lisää...

Elämä on muuttunut paremmaksi

Elämä on muuttunut paremmaksi

(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 31.3.2023)

Puheista päätellen monenlaiset synkät asiat odottavat meitä. Valtio velkaantuu, ympäristö tuhoutuu eikä kukaan saa hoitoa missään - ja ”väärät” puolueet uhkaavat voittaa vaalit.

Itse 1990-luvun laman kasvattina en muista, että koskaan sen jälkeen olisi uutisoinnin perusteella eletty mitään talouden hyvää aikaa. Korkeintaan jälkikäteen on viitattu ”2000-luvun nousukauteen”, mutta eipä sitä aikaa elettäessä siltä tuntunut, kun talousuutisia seurasi. Pelkkää synkkää ja velkaa ja nurkan takana odottavaa taantumaa on ollut luvassa.

Oikeasti maailma on kuitenkin mennyt parempaan suuntaan historian saatossa. On saatu sähköt joka taloon, juokseva vesi, kylmälaitteet ja pesukoneet.

1980-luvulla uhannut otsonikato saatiin torjuttua. Tuli internet, mikä on mahdollistanut vaikka mitä! Pandemiankin yli nilkutettiin internetin avulla paremmin kuin jos kulkutauti olisi koetellut meitä vaikkapa 30 vuotta sitten.

Elinajanodotteemme on parantunut. Moniin sairauksiin on keksitty uusia toimivia hoitoja.

Emme enää näe nälkää, vaan tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Tämä on luonut uusia ongelmia, mutta pienempiä kuin mitä nälänhätä olisi.

Liikkuminen on helpottunut autojen ansiosta, ja autoilu on muuttunut turvallisemmaksi. Lentäminen ei ole enää vain todella harvojen matkustustapa. Maailma on tullut lähemmäksi.

Teknologiset uudet vempeleet ovat hienoja. Puhelin on kehittynyt eteisiin piuhalla kiinnitetystä laitteesta jokaisen taskussa kulkevaksi monipuoliseksi ajanvietteen ja hyötykäytön välineeksi.

Väestöräjähdyksenkin uhka on väistymässä. Väestöhuippu saavutetaan ennakoitua aikaisemmin ja matalampana.

Ennen ei siis ollut paremmin.

Jokaisen henkilökohtaisella elämänjanalla nuoruus toki näyttäytyy usein parhaimpana aikana, koska itse oli silloin vahvimmillaan ja terveimmillään. Mutta yhteiskunta ympärillämme on jatkanut kehittymistään parempaan ja jatkaa sitä myös tulevaisuudessa.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset, Uusimaa

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Lue lisää...

Eläkeuudistus vaatii taitoa ja malttia

Eläkeuudistus vaatii taitoa ja malttia

(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 25.3.2023)

Eläkkeitä uudistettaessa muutokset voivat kohdistua joko itse eläkkeisiin tai sitten siihen tapaan, millä eläkejärjestelmää pidetään yllä – tai molempiin.

Itse eläkkeiden uudistuksista vuoden 2005 muutos, jolloin työeläkkeen eläkeikä laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen, oli erikoinen tapaus. Oli aivan selvää, ettei ratkaisu ole taloudellisesti kestävä. Eläkeikää olikin sittemmin pakko alkaa nostaa, ja sillä tiellä nyt ollaan.

Yksityisen eläkejärjestelmän ylläpito yksityisissä työeläkelaitoksissa on sen sijaan osoittautunut hyväksi päätökseksi.

Jos yksityiset eläkevarat olisivat olleet poliitikkojen käytettävissä viime vuosikymmeninä, lista siitä, mihin eläkerahat olisi käytetty aina kulloisenkin tiukan paikan tullen, saattaisi olla pitkä: esim. Hornetit, ooppera- ja musiikkitalot, uudet hävittäjät jne. Nämä kaikki ovat jaloja kohteita, mutta eläkevaroja ei voida kuluttaa niihin.

Onneksi varat eivät siis ole olleet poliitikkojen käytettävissä.

Sen sijaan valtion eläkerahastosta on otettu rahaa mm. valtion velan maksuun, Olympiastadionin remonttiin ja median innovaatiotukeen. Tämä vajaus valtion eläkerahastossa tulee vielä paikattavaksi.

Eläkevarat on kerätty eläkkeitä varten ja ne pitää sijoittaa turvaavasti ja tuottavasti.

Olisi hyvä, jos eläkevaroille voitaisiin tavoitella parempia sijoitustuottoja. Tämä vaatisi eläkerahastoja koskevien sijoitussääntöjen höllentämistä. Nythän yksityiset työeläkeyhtiöt eivät saa sijoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Suuremman tuoton tavoittelu tarkoittaa kuitenkin myös suurempaa riskiä. Lisätuottojen jakaminen olisi helppoa, mutta pitäisi sopia etukäteen myös siitä, miten mahdolliset tappiot jaetaan. Vaikuttaisivatko ne eläkkeiden suuruuteen, eläkeikään vai eläkemaksuihin?

Eläkejärjestelmän ylläpito aiheuttaa kuluja. Sijoittaminen on vaativaa työtä. Samoin eläkevakuutusten hoitaminen ja eläkkeiden laskenta sekä niihin liittyvä jatkuva rahaliikenne vaatii ammattitaitoa ja luotettavan tekniikan ylläpitoa. Näiden hoitamisesta kuuluu maksaa palkka sitä työtä tekeville.

Suomalainen eläkejärjestelmä kestää kansainvälisen vertailun - myös hallinnon kustannustehokkuuden osalta - ja sijoittuu vertailujen kärkipäähän.

Työeläke on lisäksi muutakin kuin vanhuuseläke: se sisältää eläketurvan myös pitkäaikaisen vaikean sairastumisen varalta sekä lesken- ja lapseneläkkeen.

Harva kokee nykyisillä eläkemaksuilla kertyneen eläkkeensä olevan suuri. Pienemmillä eläkemaksuilla kertyisivät vielä pienemmät eläkkeet.

Eläke on lykättyä palkkaa, jolloin siis todellakin on lykättävä osa palkasta eläkeikään saakka. Lisäksi sitä on lykättävä riittävä määrä. Nykyinen kaikille työtä tekeville automaattisesti kertyvä työeläke on järkevä tapa järjestää eläketurva.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset, Uusimaa

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Lue lisää...

Veronmaksaja ei jaksa kaikkea

 Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa 16.3.2023:

 Veronmaksaja ei jaksa kaikkea

 Valtion velkaantumista tulee hillitä. Puheet   leikkauksista kovenevat.

 Järkeviäkin leikkauskohteita on, eikä leikkauksia tule   kohdentaa kovalla voimalla terveydenhuoltoon,   kouluihin, turvallisuuteen tai hoivaan. Itse leikkaisin   esim. Kiinaan vietävän sianlihan tuista ja vastaavista   älyttömyyksistä ensin.

 Ikääntyminen haastaa Suomen taloutta. Yksityinen   eläkejärjestelmämme on säädetty kulloinkin saatavissa   olleella parhaalla osaamisella. Vähenevä työväestön   määrä kuitenkin nakertaa eläkejärjestelmämme   perusteita.

Esitetyt korjauskeinot keskittyvät epärealistisen suureen työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. On löydettävä muita ratkaisuja. On lisäksi väärin ajatella ihmisiä kuin esineinä, joita haalitaan tänne paikkaamaan vanhoja virhelaskelmiamme!

Surkuttelun lisäksi tulee nähdä myös myönteinen puoli: on etuoikeus elää maassa, jossa väestö ikääntyy.

Hoiva myös luo työpaikkoja, aivan kuten muutkin palveluelinkeinot. Vailla työtä on nytkin tässä maassa yli 250 000 työnhakijaa.

Veronmaksaja ei kuitenkaan jaksa maksaa kaikkia palveluita, koska hoivattavien ja työssä olevien suhdeluku huononee.

Suomessa on vahva itsepalvelun kulttuuri. Mitenkäs, kun itsepalvelukyky heikkenee, mutta kotona vielä pärjäilisi?

Yhteiskunta järjestää ikääntyneiden hoivan perustason. Mutta on myös sellaisia elämänlaatuun vaikuttavia arkisia asioita, jotka eivät ole välttämättömiä ja jotka on nuorempana saanut hoidettua itse. Näitä veronmaksaja ei kustanna.

Miten hoituu esim. kotonaan asuvan vanhuksen ikkunoiden pesu? Ilmankin pärjää, mutta moni arvostaa puhtaita ikkunoita. Entäs oman pihan nurmen leikkuu tai lumityöt? Veronmaksaja ei valitettavasti jaksa maksaa sitä, että piha ei pusikoidu.

Olemme tottuneet työikäisinä maksamaan joistain palveluista kuten vaikkapa auton huollosta tai kynsien laitattamisesta. Näiden palvelujen käyttö vähenee usein iän myötä, mutta tilalle tulee siis uusia arkisia palvelutarpeita. Kaikkia palveluita ei voi veronmaksaja maksaa, vaan on käytettävä myös omaa rahaa.

Ihmisten tilanteet ja tulot vaihtelevat, eikä tässä sanottu tietenkään päde kaikkiin, mutta tilastojen mukaan yhä useammalla on edellytyksiä varautua vanhuuteen. Ikäsidottuun lisäeläkesäästämiseen tulisi kannustaa myös valtiovallan toimin.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

 

 

Lue lisää...

Pakkoruotsi pois - Punkit kuriin - Parannuksia tieliikenteeseen eli vaaliteemojani 2023 eduskuntavaaleissa

Vaaliesitteen suunnittelu viimeistään vaatii poimimaan monista edistettävistä tai vastustettavista asioista vain ne muutamat. Oheisessa kuvassa esitteeni etu- ja takapuoli.

Esittelen tässä alla eduskuntavaalien 2023 teemojani. 

Nostin kärkeen sangen konkreettisia asioita ja jätin esim. valtion velan rutiiniluontoisen kauhistelun pois. Tietenkin velkaantuminen on saatava kuriin.  

Tietenkin kannatan mm. koulutukseen, sairaanhoitoon ja vanhusten hoivaan satsaamista - kuten lähes kaikki ehdokkaat tekevät.

Pakkoruotsi pois - tilalle vapaus valita opiskelemansa kielet

Pakkoruotsi on ajan ja resurssien hukkaa. Jos ruotsin kieli on kerta niin tärkeää, sitä kyllä opiskellaan vapaaehtoisestikin riittävästi. 

Vaikka itse sain ruotsista aina arvosanaksi 10 ja kirjoitin L:n, olisin silti käyttänyt aikani ennemmin paremman englannin ja ranskan taitotason saavuttamiseen.  

Suhtautuminen pakkoruotsiin kertoo mielestäni paljon ihmisen oikeudenmukaisuus- ja kohtuuskäsityksestä. 

Muutoksella olisi myös osaltaan myönteinen vaikutus opinnoista syrjäytymisen vähentämisessä. 

Tieliikennettä tulee parantaa, ei vaikeuttaa

Auto on mitä mahtavin keksintö. Se mahdollistaa työssäkäynnin ja harrastamisen laajalla alueella. Tämä maa on rakennettu kumipyöräliikenteen varaan. 

En usko sähköauton mitenkään välttämättä olevan voittava tekniikka. Voi käydä kuten kävi hehkulamppujen pakkovaihtamisessa ns. energiansäästölamppuihin: energialamput olivatkin ongelmajätettä, kalliita ja nopeasti rikki meneviä, ja nyt ne korvaantuvat hyvillä LED-lampuilla. Ehkä vetyautot päihittävät sähköautot lopulta?

Kannatan Turun Tunnin Junaa, mutta toivon, että automatisoitu maantieliikenne toteutuisi rataa nopeammin, jolloin kankeiden raideratkaisujen sijaan voitaisiin hyödyntää tieverkkoa nykyistä paljon paremmin ja saavuttaa ihmiset kaikkialla, myös kauempana raidelinjasta.  

Punkit kuriin – peurojen talviruokinta on kiellettävä

Peurakantaa pidetään keinotekoisen suurena talviruokinnalla. Peurat levittävät punkkeja, aiheuttavat vaaraa tieliikenteelle ja ne syövät kasvuston. Kova hinta kaikkien maksettavaksi joidenkin harrastuksesta! Kanta pienenisi luontaisesti, jos talviruokinta kiellettäisiin. 

Enemmän maan viljaa lautasille, vähemmän tukia eläintuotannolle

Olen intopiukka vegaani ja opiskellut ruoantuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Ero lihantuotantoon on valtava. Lisäksi teollisen lihantuotannon eettiset ongelmat ovat syvällisiä. 

On myös älytöntä tukea verovaroin sianlihan vientiä Suomesta Kiinaan. 

Ukrainaa on tuettava

On jaksettava auttaa ja pysyä henkisesti vahvoina. Kestääpä sota  kuinka kauan tahansa. Ukrainan asia on meidänkin asia. 

Venäjän julmuus ja pohjaton tahto toimia väärin on jälleen kerran murtautunut pintaan.

Pandemioihin on varauduttava paremmin

Koronan hoito oli mielestäni sekoilua. Tilanne oli toki nykyihmiselle ennestään tuntematon, mutta siitä tulee ottaa oppia. 

Suomessa ei olisi ollut tarpeen esim. sulkea kirjastoja ja museoita tai eristää Uuttamaata. Myös ravintoloiden paikkamäärillä ja aukioloaikojen pikkutarkalla sääntelyllä kikkailu oli turhaa. Suurpiirteisemmin ja jämäkämmin ohjaten tilanne olisi ollut vähemmän sekava ja lopputulos parempi.

Olisi pitänyt tunnustaa koronan ilmavälitteisyys ajoissa ja sovittaa toimet siihen: otettava käyttöön kunnon maskit ja asialliset maskisuositukset, jaettava asiallista tietoa ja toimivia neuvoja, suositeltava etätöitä, mahdollistaa etäkoulut ja jakaa rokotteita tehokkaasti ja nopeasti. 

Nythän Suomen koronatoimet lähtivät väärille raiteille, kun ilmeni, ettei meillä olekaan asiallisia suojavälineitä... Sittemmin siitä virheasennosta ei ole päästy oikaisemaan, koska asiasta tuli periaatekysymys - ja lisäksi terveysjohtajilla oli tarve piilotella omia aikaisempia virheitä.     

  

Lue lisää...

Lääkäri ei voi laihduttaa puolestasi

Ihmiset lihovat etenkin länsimaissa, Aasiassa ja arabimaissa. Sitä keinoa, millä tämä kehitys saataisiin käännettyä, on etsitty ja etsitään edelleen kiivaasti.

Laihdutusmarkkinoilla on kysyntää. Niin lääkärit, ravitsemusasiantuntijat kuin hyvinvointivalmentajat kertovat terveystietoa asiakkailleen ja myös media jakaa tätä tietoa runsaasti.

Kaikki haluavat terveemmän tulevaisuuden   

Yleistä hyvää tahtoa siis on ja jaamme kaikki tavoitteen terveellisemmästä tulevaisuudesta, mutta toimivia keinoja ei löydy. Tuloksia ei näy.

Ruokamme on maukasta, jopa koukuttavan hyvää, ja erittäin energiapitoista. Lähes kaikilla on nykyään varaa syödä energiaa yllin kyllin tarpeeseensa nähden. Miten lopettaa globaali jatkuva ylensyönti? Tämän kun tietäisi!

Jopa lääkkeitä käytetään laihdutukseen 

Tämän hetken laihdutusjutuista kiihkein on kuulemma diabeteslääke Ozempicin käyttäminen laihdutusta varten. Tämän myötä lääkkeen saatavuus on vaikeutunut ja aidosti sairaat eivät saa ostettua lääkettä, koska ostajia on liikaa. 

Itse hivenen hämmästelen sitä, että ennemmin syödään lääkettä laihdutusta varten, kuin vähennetään ruokana syödyn energian määrää. Etenkin kun kaiken ruoan vaaditaan nykyään olevan niin ”puhdasta” ja ”lähiruokaa” ja sitä kaikista mystisintä eli ”luonnollista”, on hanakka turvautuminen lääkkeeseen hieman erikoista. 

Ymmärrän kyllä ruokavalion suitsimisella laihduttamisen vaikeuden, olenhan itsekin ylipainoa kerryttävä tavan tallaaja. 

Esimerkki medikalisaatiosta

SDP näyttää näin vaalien alla ehdottavan, että jokainen aikuinen pitäisi kutsua muutaman vuoden välein hyvinvointitarkastukseen. Siellä hänen olisi mahdollista terveysalan ammattilaisen kanssa pohtia terveyttään ja elintapojaan. Häneltä mitattaisiin oleellisia terveysarvoja kuten verenpaine ja verensokeri ja tehtäisiin suunnitelma, miten ne saataisiin paremmiksi. Tätä varten tulisi SDP:n mukaan perustaa valtion hyvinvointirahasto.

Tällainen elämäntapojen pohtimisen vuoksi lääkärissä ja laboratoriossa käyminen on esimerkki medikalisaatiosta eli siitä, että aivan tavalliset arkiset asiat muuttuvat lääkärin hoitoa vaativaksi. Tästä löytyy monia hätkähdyttäviä esimerkkejä, mutta koska en ole lääketieteen ammattilainen, en käsittele niitä sen enempää. Googlaamalla löytyy tietoa.

Lääkärin sanat eivät laihduta

Jos lääkärin sanoilla ja huolestuttavilla laboratoriotuloksilla olisi aidosti ihmisten käyttäytymistä  (etenkin pysyvästi) muuttava vaikutus, meistä moni ostaisi tällaisen lääkärin vastaanottokäynnin ja laboratoriotestit saman tien. Mutta oikein hyvin tiedetään, ettei sellainen kikka toimi. Tai jos toimisi, siitä olisi kyllä näyttöä sekä hyviä myyntipuheita ja ta-daa: laihdutuksen uusin hittituote olisi siinä!

SDP:n avauksesta kertovassa Iltalehden jutussa todetaankin, että ”SDP:llä ei ole valmiita konsteja mitä tehdään”. Eli SDP:n avaus on sisällöllisesti aivan tyhjää huttua. Ajatus on toki kaunis, tavoitteet ovat hyviä ja meidän kaikkien yhteisiä ja demareiden teettämät laskelmatkin ovat varmasti totta, mutta utopistisilla laskelmilla ei ole merkitystä, jos ihmisten käyttäytymisen muutosta ei saada aikaan. Ja vieläpä pysyvää muutosta.

Mielestäni on arveluttavaa, että SDP käyttää vaalikikkana ihmisten ylipainotuskaa ja lupailee tyhjiä, koska kyseessä on asia, jota ei normaalissa valtiossa poliitikot voi ratkaista kansalaisten puolesta.

Pirren ilmainen hyvinvointiohjelmaehdotus 

Minäkin tein äsken karkean hyvinvointilaskelman ja tässä on ehdotukseni: jos jokainen liikuntakykyinen suomalainen kävisi joka päivä 5 kilometrin ylimääräisellä kävelyllä, sen kansanterveydelliset hyödyt olisivat valtavat. Lisäksi ei tarvitsisi perustaa valtion varoilla hyvinvointirahastoa demareiden tapaan, vaan ohjelmani olisi ilmainen! Ei tarvita labroja. Ei lääkärissäkäyntejä. Kävelemään vaan. Pelkkää hyötyä luvassa. 

Mutta ongelma tässä ilmaisessa terveyttä tuottavassa ideassani on sama kuin demareilla: millä ihmeellä saamme ihmisten muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan.

Enemmän maan viljaa lautasille ja vähemmän eläintuotannon tukia 

Oma ratkaisuni moniin kansanterveysongelmiin liittyy eläinperäisen ruoantuotannon verotukien lakkauttamiseen ja täyskasvisruokaan siirtymiseen, mutta ymmärrän ehdotukseni olevan vielä tässä maailmanajassa liian rankka. Mutta tähän asiaan poliitikot voivat halutessaan vaikuttaa täysin. Verotus ja eläintuotannon tuet ovat poliitikkojen käsissä. 

Tulotason mukaan määräytyviä terveyseroja voidaan tasoittaa

Ainoa asia, minkä SDP:n uudessa ehdotuksessa jaan, on huoli varallisuuden mukaan määräytyvistä terveyseroista. Raha ei saa olla este päästä tarpeellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin. 

Mutta onko lääkärin antama elämäntapavalmennus, josta ei ole hyvätuloisillekaan aitoa kestävää hyötyä, sitten tarpeellista hoitoa, jääköön itse kunkin mietittäväksi. Moni hyvän työterveyden piirissä olevakin kärsii merkittävästä ylipainosta. Ei auta ikäkausitarkastukset ja lääkärin käskyt.      

Lue lisää...

Maahanmuutosta muutama ajatus

Ehdolla eduskuntavaaleissa 2023
Perussuomalaiset, Uusimaa

Olen ollut varsin vähäpuheinen maahanmuuton kysymyksistä. Niin moni muu on asiaan paremmin perehtynyt ja aiheesta enemmän syttynyt. Tässä joitakin ajatuksiani maahanmuutosta, kun nyt kerta eduskuntavaaleissakin olen ehdolla, ja tämä kysymys selvästi kiinnostaa meissä persuehdokkaissa.

En kannata mitään täysin avointen rajojen politiikkaa, eikä Suomen talouden menestys saa olla kiinni epätoivoisesta lisäväen haalimisesta tänne. 

Todellisessa hädässä olevia pitää tietenkin auttaa ja ottaa vaikka tänne asumaan, jos ei lähtömaassa auttaminen ole mahdollista.

Väestönkasvu on useimmissa maissa hidastunut ja on jo alle väestön uusiutumistason. Kehitys on alkanut länsimaista ja nyt myös Kiina ja Intia tulevat samaa polkua. Käytännössä kaikilla isoilla talousalueilla nykyisin syntyvät ikäluokat ovat edeltäviä pienempiä. Merkittävin poikkeus syntyvyyden kehityksessä on Saharan eteläpuoleinen Afrikka, jossa syntyvyyden lasku on tapahtunut hitaammin kuin muualla.

Tyypillisesti elintason nousun ja naisten koulutustason paranemisen myötä syntyvyys lähtee laskuun. Merkittävä tekijä on myös ehkäisymenetelmien paraneminen. Näin on käynyt käytännössä kaikkialla maailmassa. Ekologisessa mielessä ja yksilöiden valinnanvapauden toteutumisen kannalta tämä kehitys on pelkästään myönteistä. Afrikan poikkeavan syntyvyyskehityksen syitä ovat mm. matalampi elintaso ja naisten koulutustason nousun hidastuminen, mitä seikkoja ei voi pitää mitenkään myönteisinä.

Suomessa työikäisten määrä on kääntynyt laskuun ja väestömme ikääntyy. Näin tapahtuu monissa muissakin maissa eli Suomi ei ole mikään poikkeus. On onnellista, että elinikä on noussut ja olemme eläkkeellä pidempään ja terveempinä. Tästä saamme kiittää kehittyneitä elinolosuhteita (sanitaatio, ravinto, työolot) ja modernia lääketiedettä.

Ensimmäistä kertaa itsenäisessä Suomessa rauhan oloissa ihmisiä kuolee vuosittain enemmän kuin syntyy. Väestömme uhkaa alkaa supistua. Tämä huolettaa talousviisaita, jotka sukupolvesta toiseen ovat rakentaneet - tietenkin kulloistenkin poliittisten päättäjien siunauksella - hyvinvointivaltiomme talouskasvun ja pysyvän väestönkasvun oletusten varaan. Nämä oletukset ovat osoittautumassa virheellisiksi. En väitä menneiden sukupolvien päättäjiä tyhmiksi tai muuta sellaista, koska nuo oletukset on varmastikin ollut aivan perusteltua laskea aikanaan tuolla tavalla. Mutta noihin sittemmin virheellisiksi osoittautuneisiin oletuksiin tarrautumisen viisautta rohkenen epäillä.    

Edellisten talousviisaiden sekä poliitikkojen sukupolvien lastaamat velvoitteet, kuten julkisen sektorin velat ja eläkelupaukset, olisi siis paljon helpompi hoitaa kasvavalla väestöllä kuin supistuvalla. Siksi väestön määrä on edelleenkin nykyuskomusten mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta keskeisin kysymys.

Talousviisaat laskeskelevat sinänsä aivan oikein, että väestönkasvu on maahanmuuton varassa, ja jos maahanmuuttoa ei pidetä yllä, väestö pienenee. Tässä vaiheessa talousviisaiden katse kääntyy niihin maihin, mistä väestöä olisi haalittavissa Suomeen. Itse pidän vääränä tällaista ajattelutapaa, jossa ihmiset nähdään kuin esineinä, joiden toivotaan siirtyvän pois omasta kotimaastaan paikkaamaan suomalaisen kansantalouden virhelaskelmia.

Fakta on, että väestömme supistuu, emmekä ole erityisen houkutteleva työperäisen muuton kohdemaa - ainakaan vielä nykyisissä ilmasto-olosuhteissa. Vaikka itse toki tiedämme maamme olevan mitä mainioin asuinpaikka. Auringonvaloakin saadaan vuositasolla vähintään sen verran kuin Keski-Euroopassa, tosin kovin ON-OFF -tyyppisesti, se myönnettäköön. On turvallista, puhdasta ja väljää. Silti emme ole ammattitaitoisten muuttajien ykköskohteiden joukossa. Se on paras myöntää.

Talousviisaat siis puhuvat suu vaahdossa maahanmuutosta "ratkaisukeinoa" supistuvan väestömäärämme ongelmaan, vaikka heidän tulisi ottaa kalkulaattori kauniiseen käteen ja alkaa laskeskella, miten tilanteesta selvitään, kun emme saa heidän havittelemaansa epärealistista pätevän työvoiman suurta muuttoa aikaiseksi eikä väestömme kasva heidän toivomallaan tavalla, ja kun lisäksi vielä se toteutuva maahanmuuttokin perustuu pitkälti sosiaaliturvan varaan.

Kansainvälistä muuttoliikettä tulisi tarkastella myös - tai oikeastaan ennen kaikkea - muuttamaan joutuvien näkökulmasta eikä suinkaan Suomen oletettujen väestötarpeiden kautta. On totta, että Suomestakin on muutettu aikoinaan mm. Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin paremman elannon toivossa, mutta kovin moni heistäkin ikävöi ikuisesti takaisin Suomeen, ja he olisivat alun perinkin jääneet mieluummin tekemään työuransa Suomessa, jos täällä vain olisi ollut työtä tarjolla. On väärin, että tänä päivänäkin ihmisiä joutuu lähtemään synnyinsijoiltaan muihin maihin täysin vieraaseen kulttuuriin pois kotoaan ja juuriltaan. Onpa se lähdön syy sitten sota, vaino tai elinolojen surkeus ja työn puute, on valitettavaa, että ihminen ei saa halutessaan jäädä synnyinsijoilleen. Siksi tulisi panostaa ennen kaikkea lähtömaiden yhteiskuntien kehittämiseen. 

"Tytöt kouluun" on mielestäni paras, inhimillisin ja ekologisin ohjenuora maahanmuuton ja kehitysavun kysymyksiin. 

Suomen tulee ratkoa oman kansantaloutensa virhelaskelmat itse omin voimin eikä havitella kehittyvistä maista väestöä tänne pois heidän omilta juuriltaan.  

******

PS. Esim. tuoreessa Etlan tutkimuksessa ihmisiä laskeskellaan kuin tavaroita, joita Suomen tulisi haalia omia tarpeitaan varten: "Laskelmiemme mukaan tarvitaan 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä muuton ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saadaan vakaantumaan pysyvästi." Linkki: https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/maahanmuutto-ja-tyovoiman-riittavyys-taloudellisten-vaikutusten-arviointia/

Lue lisää...

Väki vähenee, pidot pitenee?

 

Länsi-Uusimaa 15.1.2023

Väki vähenee, pidot pitenee?

Väkimäärämme väheneminen ja väestön ikääntyminen on totuttu näkemään ongelmina. Meillä tulee olemaan liian vähän työssä olevia verrattuna työvoiman ulkopuolella oleviin.

Vakioratkaisuiksi esitetään lisää syntyvyyttä ja maahanmuuttoa.

Planeetallamme elää kuitenkin jo nyt ennätysmäärä ihmisiä. Luonnon kantokyky on ylitetty: resursseja käytetään liikaa ja jätettä syntyy valtavia määriä. Tällä menolla maaperäkään ei jaksa tuottaa enää kuin vain noin 60 satoa.

Syntyvyys alkoi laskea länsimaissa 1960-luvulla. Tähän vaikutti merkittävästi ehkäisypillerien tulo markkinoille. Syntyvyyden laskun taustalla on siis ensisijaisesti yksilöiden oma valinta.

Se puolestaan, että hyvinvointivaltioiden suunnittelu on perustunut jatkuvaan väestönkasvuun, on ihmisen tekemä arviointivirhe, ja siksi myös korjattavissa. Korjaaminen edellyttäisi vallitsevan todellisuuden tunnustamista.

Lisäksi ei kannata haikailla utopististen toimien, kuten runsaan työperäisen maahanmuuton perään. Siitä ei ole kestävyysvajeen realistiseksi ratkaisuksi.

Miten vaikuttaa teknologian kehitys? Tutkija Yuval Noah Harari näkee tulevaisuuden siten, että koneet ja tekoäly ottavat hoitaakseen monet työtehtävät. Myös ja etenkin korkean koulutuksen ammatit ovat vaarassa. Mihin silloin tarvitaan lisää työntekijöitä? Pikemminkin ihmisten laajasti kokema tarpeettomuuden tunne voi muodostua ongelmaksi.

Hyvinvointivaltion säännöt menevät viimeistään tuolloin uusiksi.

Väestön ikääntymisen kohdalla unohdetaan, että se on myönteinen asia, josta saamme kiittää lääketiedettä ja parantuneita elinolosuhteita. Pitkän elämän mahdollisuutta ja ikääntymistä ylipäänsä tulisi arvostaa.

Ikääntyminen myös työllistää. Vaikka palveluelinkeinojen nähdään olevan taloudelle hyväksi, ikäihmisten palveluiden katsotaan kuitenkin monesti olevan vain rasite. Syy tähän lienee se, että hoivapalveluiden rahoitus pyöritetään pitkälti verotuksen kautta.

Vaadittaisiin kulttuurin muutos, että hoivapalveluista oltaisiin valmiita maksamaan myös itse. Aivan kuten maksamme vaikkapa auton huolloista, kauneudenhoidosta, liikuntavalmentajista ja viihteestä.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Nopein ja tehokkain ympäristöteko

Länsi-Uusimaa 9.9.2022

Nopein ja tehokkain ympäristöteko

Ympäristökeskustelussa on keskitytty fossiilisiin polttoaineisiin. Puhtaan energian tuotanto ja sen jakelun rakentaminen vaatii kuitenkin vielä teknisiä innovaatioita sekä vuosia aikaa. Koemme sen nyt, kun Venäjän hyökkäys on sulkenut fossiilisten hanoja. 

Ympäristöä säästävämpään elämäntapaan voi siirtyä nopeasti muuttamalla ruokavalintojaan. Tuotantoeläimet muuttavat ravintonsa kaloreista ihmisen lautaselle kelpaavaksi vain 10–30 %. Rehun kasvattamisen sijaan meidän olisi parempi kasvattaa maan viljaa suoraan ihmisille. 

Säästäisimme maata ja vettä. Antibioottien käyttö romahtaisi globaalisti. Zoonoosit harvinaistuisivat. Tuotantoeläinten massakasvatus tuottaa kasvihuonekaasujakin enemmän kuin kaikki liikenne yhteenlaskettuna! 

Ruokavalintojen kohdistaminen ravinteiden alkujuurille eli palkokasveihin, viljoihin, vihanneksiin, marjoihin ja juureksiin olisi helppo ja nopea keino säästää ympäristöä. Ei tarvitse ostaa kalliita aurinkopaneeleja tai sähköautoja. Riittää, että alkaa ruokakaupassa valita toisin. 

Vaikka koko maailma siirtyisi täydelliseen kasvisruokaan saman tien, emme kokisi katastrofia. Seuraavat tuotantoeläinten laumat vain jätettäisiin keinosiementämättä ja eläinten rehua varten viljeltyä peltopinta-alaa alettaisiin käyttää ihmisten ruoan kasvattamiseen. 

Maata vapautuisi runsaasti metsittämiseen. Metsästä taas voidaan saada tulevaisuuden ”muovi”, polttoaineita ja kangasta. 

Sen sijaan sähköautot ovat esimerkki näennäisestä ympäristöteosta. Nykyiset sähköautot ovat kuin hehkulamput väkipakolla aikoinaan korvanneet energiansäästölamput: kalliita, pääosin ongelmajätettä ja niiden käyttöikä olikin luvattua paljon lyhyempi - ja sitten tulivatkin mainiot LED-lamput, jotka syrjäyttivät energialamput markkinoilta. 

”Autojen LED-versio” puuttuu vielä. Se voi olla vety tai jotain muuta. 

Mikäli koko maailman parantaminen omilla ruokavalinnoilla ei innosta, voi myös ajatella vain omaa terveyttään. On havaittu, että eläinten syömisen tukkeuttamia verisuonia on mahdollista korjata täyskasvisruoalla. Kasvisruoka ei siis vain pysäytä tukkeutumista, vaan se voi jopa korjata vaurioita.

Piritta Poikonen 

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Riittääkö ruokaa?

 

Länsi-Uusimaa 8.6.2022

Riittääkö ruokaa?

Venäjän hyökkäys uhkaa ruoan riittävyyttä. Ruokapula voi johtaa myös laajaan ruokapakolaisten liikehdintään.

Ratkaisuja ruokapulaan haetaan, ja jotain voitaisiin itsekin tehdä.

Auringonkukan kylvöä olisi heti sodan alettua ehditty vielä lisätä miljoonalla hehtaarilla EU:ssa, ja viljelijät olisivat halunneet niin tehdä. Ukrainaan menossa olevia siemeniä oli paljon EU:n alueella.

Esteeksi tulivat kuitenkin EU:n säännöt, joista ei joustettu: kolmen kasvin viljelypakko sekä väärä kasvinsuojeluaine. Siemeniä jäi siksi kylvämättä.

Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä kansainvälisen vilja- ja lannoitekaupan toimijoita. Niiden osuus on 29 % maailman vehnän, 19 % maissin ja 80 % auringonkukkaöljyn kaupasta.

Kansainvälisen kaupan lisäksi on huomioitava jokaisen maan oma tuotanto. Suurin osa esimerkiksi maailman vehnästä kulutetaan siellä missä se on tuotettu. Pääosa lautasella olevasta ruuasta on kunkin maan omaa tuotantoa.

Sodan takia maailmasta tulee puuttumaan noin 1 % vehnän kokonaistuotannosta. Ukrainakin pyrki kylvämään 70 % normaalista myös sodan aikana. Ongelma on tuotetuksi saadun viljan kuljettamisessa.

Yli puolet Suomessakin tuotetusta viljasta menee eläinten rehuksi. Lihaa tuotetaan Suomessa yli oman tarpeen, ja lihan vaatimaa rehua myös tuodaan. Lihan tuotannossa jopa 90 % eläimen saamista kaloreista palaa eläimen elintoimintoihin, ja lautaselle päätyy vain 10 % eläimen saamista kaloreista.

Parempi olisikin, jos ihmiset söisivät elintarvikekelpoisen viljan suoraan eikä eläimen kautta vähennettynä. Tällöin koko Suomen ruokkimiseen riittäisivät Etelä-Suomen pellot. Tähän hätään tämä muutos ei toki ehtisi, henkisistä esteistä puhumattakaan.

Maailmassa tuotetusta ruoasta 30 % päätyy hävikkiin, ja ylipaino on maailmanlaajuisesti merkittävä terveysongelma. Ruoan pitäisi siis lähtökohtaisesti riittää nyt sodankin aikana.

Pitäisi vain olla heittämättä ruokaa roskiin, ja syödä vain sen verran mitä kuluttaa - ja sekin maan viljana eikä lihana.

Lihavissa länsimaissa ei terveysmielessä haittaisi, vaikka syötäisiin hetken aikaa jopa alle kulutuksen.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Ei voinut tulla yllätyksenä

Tässä ensin 21.12.2021 Länsi-Uusimaassa julkaistu kolumnini. 

Siihen vastasi 28.12.2021 Lohjalla ilmeisen laajasti tiedetty räyhänhenki aivan kummallisella kirjoituksella, jossa hän vääristeli sanomisiani ja valehteli eikä osannut edes korona-asian alkeita. Tällainen täysin väärin perustein tehty hyökkäily on kuulemani mukaan hänelle tyypillistä tai siis ainoa hänen harjoittamansa toimintamalli.

En nyt julkaise kyseisen räyhääjän kirjoitusta, mutta alla on myös vastineeni (LU 29.12.2021) siihen. Mutta tässä ensin se joulun alla julkaistu kolumnini:

Länsi-Uusimaa 21.12.2021

Ei voinut tulla yllätyksenä

Tiesimme koronan todennäköisesti pilaavan joulusuunnitelmat. Silti tuli suru puseroon, kun äsken siirsin isäni lentolippuja joululta kevään puolelle.

On raivostuttavaa, muttei yllättävää, että tilanne on taas ajettu kriisiin. Kun bilettäminen käy turvallisuuden edelle pandemian riehuessa, jälki on rumaa.

Oli virhe ripotella vastuu koronatoimista alueille. Alueilla ei ole Vaasaa lukuun ottamatta ollut kanttia ottaa tilannetta haltuun. Lohjallakin on ollut kummallisen vaikeaa saada selville etenkin se, kenen tilannearvio on ratkaiseva silloin, kun koronatoimia jätetään tekemättä.

Koulujen lomaa edeltävät luppopäivät olisi ehdottomasti pitänyt olla etäkoulua niin laajasti kuin mahdollista. Haitta olisi ollut pientä, mutta olisi saatu hillittyä jopa tuhkarokkoakin herkemmin leviävän omikron-variantin riehumista. Etätyöskentelyyn on hyvä oppia, se on opiskelu- ja työelämässä tärkeää.

Kunnat kuitenkin vain vilkuilivat toisiin kuntiin ja ottivat mallia muiden kuntien tekemättömyydestä. Nyt sitten puhutaan koulujen joululoman jatkamisesta, mikä on epidemian hallinnan kannalta sama kuin etäkoulu.

Mutta on kummallista, että päättäjät demonisoivat etäkoulua niin jääräpäisesti! Opettajat ja oppilaat ovat etäkouluun paljon valmiimpia.

Tätä kirjoitettaessa Lohjalla ei ole edes aloitettu alle 60-vuotiaiden ei-riskiryhmäläisten 3. rokotteiden jakelua. Uudenmaan kunnista jo 15 rokottaa näitäkin ryhmiä, jopa lauantaisin kauppakeskuksissa ilman ajanvarausta.

Kesällä rokottaminen sujui Lohjalla ensiluokkaisen nopeasti, minkä takia osaltaan väli 3. rokotukseen uhkaa venyä täällä nyt pidemmäksi kuin muualla.

Pandemia laantuu aikanaan. Miten etenemme sitä aikaa kohti?

Jarrutammeko tautiaaltoja ja pidämme potilasmäärät kurissa? Näin saisimme modernista lääketieteestä sen hyödyn, mitä siitä on saatavissa.

Vai alistummeko lainvastaisesti kohtaloajatteluun, annamme potilasmäärien kasvaa ja ihmisten kuolla, koska olemassa olevia hoitoja ei voida antaa kaikille siinä kaaoksessa?

Järkevämpää uutta vuotta odotellessa.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

***********

Länsi-Uusimaa 29.12.2021

Jouluksi perheen luo

Kovasti pillastunut Viljo Mettomäki kirjoittaa (LU 28.12.2021) asioista, joista hän ei tiedä, ilmeisenä tarkoituksenaan vain pilkata allekirjoittanutta.

Joulumatka, jonka mainitsin (LU 21.12.2021), koski tavallista kotimaan matkaa perheen luo jouluksi tänne Etelä-Suomeen pohjoisemmasta. Katsoimme, että tässä koronatilanteessa matka oli syytä peruuttaa.

Asia aiheutti perheessämme surua, mutta emme toki olleet yllättyneitä, koska koronatoimissa on koko syksyn ajan korostunut bilettäminen turvallisuuden sijaan. Tartuntalukujen noustessa maan johto on tunkenut päätä pensaaseen – ja jopa baariin tietoisena altistumisestaan! Nyt maksamme sitä hintaa. Me kaikki.

Mettomäki kuitenkin kehittelee täysin virheellistä ulkomaanmatkaa koskevaa valhettaan ja heittää samaan kitkerään soppaansa vaikka mitä omia kuvitelmiaan ”ulkomaan löhölomista”, vaikka oikeasti kyseessä oli ikäihmisen matka perheensä luo jouluksi kotimaan rajojen sisällä. Asiatonta ja aiheetonta huutelua siis Mettomäeltä.

Ja kuten Mettomäkikin toteaa, tämä ei todellakaan ollut ainoa tapaus, joka huonosti johdetun koronan hoidon takia joudutaan nyt sietämään!

Mettomäki, joka ei selvästikään vaikuta tuntevan koronatilannetta, sen pahenemisen syitä eikä yhteiskunnan prosesseja, kirjoittaa monia muitakin virheellisiä väittämiä, mutta jääkööt ne nyt tässä ruotimatta.

Sellaista tekstiä syntyy, kun ei tunne asiaa eikä edes ota selvää, mutta on ilmeisen kova halu vain hyökätä henkilön kimppuun. Silloin voi vapaasti kuvitella ja suoltaa menemään mitä sattuu.

Rauhallista uutta vuotta ja järkevämpiä koronatoimia toivoen.

Piritta Poikonen

Valtuutettu (PS)

Lohja

 

Lue lisää...

On aika elää ja antaa kuolla?

Länsi-Uusimaa 24.10.2021

Tässä taas yksi korona-aiheinen kolumnini Länsi-Uusimaa -lehdestä (24.10.2021)

************ 

Viranomaiset antoivat kesällä lausuntojaan, ettei korona enää uhkaa sairaalakapasiteettia. Pääministeri neuvoi syksyllä elämään. Media yhtyi rummutukseen. Oli kuitenkin selvää, että pian taas rytisee. 

Kului vain lokakuuhun, kun tilanne sairaaloissa oli taas kireä. 

On tietoisesti päätetty pakkosairastuttaa lapset ja heidät, jotka eivät voi ottaa rokotetta. Siinä samassa menevät myös rokotuksesta kieltäytyvät. 

Eikä mitään kansallista hätäjarrua ole vielä olemassakaan! Valtion johdon ylpeys taas ei anna ottaa käyttöön mitään kevyempiä keinoja. 

Nyt ei ole aika sairastua vakavasti tai joutua onnettomuuteen, koska on virallisesti ”aika elää” - eli siis antaa toisten kuolla sairaaloiden ruuhkautuessa. 

Biologisen uhka ei poistu uhoamalla. Tilanne ei tule olemaan ikuisesti päällä, vaikka emme nyt vielä voikaan tarkasti sanoa, milloin se on ohi. Se on ohi sitten kun se on ohi. 

Sitä ennen pitää käyttää niitä kevyimpiä keinoja, joilla on oikeasti vaikutusta taudin leviämiseen. Eli rokotuksiin kannustaminen, hyvälaatuiset maskit, pikatestit sekä etätyöt ja muu kontaktien kohtuullinen rajoittaminen. 

Suomessahan ei ole edes ollut mitään todellisia sulkutiloja koko aikana. On sählätty etenkin ravintoloiden aukioloaikojen kanssa ja annettu laimeita suosituksia, ja nekin aina myöhässä. Koronapassikin saatiin käyttöön myöhässä ja vesitettynä versiona muihin maihin verrattuna. 

Rokottamisen olisi pitänyt olla yksi lisätyökalu, mutta nyt rokotusten varjolla purettiinkin kaikki rajoitukset - vieläpä etuajassa. Lisäksi rajoituksiksi on kutsuttu jopa maskeja, vaikka oikeasti maskit ovat toimintoja mahdollistava suojakeino. 

Jatkossa tulee tehdä se, mikä kätevästi on tehtävissä, ja tehdä se sitkeästi. On reagoitava ajoissa, vaikka onnistunut epidemian torjunta onkin aina jälkikäteen leimattavissa epäonnistumiseksi, jos torjunnan ansiosta mitään ei tapahtunutkaan. 

On vaarallista, että maamme johto on uhmakkaasti maalannut itsensä nurkkaan ”on aika elää” -puheillaan. 

Kaikki vastuu koronan suitsimisesta on lykätty paikallistasolle, jossa ei tunnu olevan kykyä tai mahdollisuuksia toimia. 

Piritta Poikonen 

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Länsi-Uusimaa 26.8.2021

Korona-aiheinen kolumnini Länsi-Uusimaassa 26.8.2021. Alla on myös PS-ryhmämme puheenjohtajan kannanotto lohjalaisten koronarokotuksia koskevaan valtuustoaloitteeseen. 

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin 

Vaikkei koronatilanne olekaan vielä läheskään ohi, voi silti jo hieman katsella mennyttäkin.

Pahin muistikuvani liittyy niihin vuoden 2020 alkupuolen viikkoihin, jolloin potilaita alkoi päätyä sairaalaan Suomessakin. Pintaan nousi sekä hätä että suuttumus niiden puolesta, jotka hoitavat taudin uhreja eli ovat siis viruksen lähietäisyydellä – eikä heille ollut antaa edes riittävästi suojavarusteita!

Suuttumus palasi mieleeni uudelleen, kun tuli julki tieto siitä, että ainakin Saksa, Ranska ja Hollanti vetivät välistä ja nappasivat itselleen Suomeen tulossa olleita maskeja. Sellaista solidaarisuutta EU:ssa!

Paha muisto liittyy myös siihen, kun maamme johto vähätteli tautia ja puhui ”spektaakkeleiden jättämisestä muille”. Tämä hidasti järkevien toimien tekemistä - ja antoi eväitä suojatoimenpiteitä vastustaville hörhöille. Sittemmin vähättelyn rinnalle on tullut sekoilu, samoin seurauksin.

Sitä en ole missään vaiheessa ymmärtänyt, miksi jotkut aikuiset ihmiset kiukuttelevat maskien takia. Mitä vapautta maski muka rajoittaa? Maskihan päinvastoin antaa mahdollisuuden liikkua ihmisten ilmoilla edes jossain määrin jo nyt!

Itselleni ei tulisi mieleenikään, ei edes nyt rokotettuna, ängetä vieläkään vaikkapa kauppaan, eli joidenkin työpaikalle, hönkimään ilman maskia. On kunnioitettava kaikkien terveyttä ja kaikkien työtä.

Parhaat muistot korona-ajalta liittyvät rokotekehitykseen. On hienoa, että jo joulukuussa 2020 Suomessakin annettiin ensimmäiset rokoteannokset. Rokotteiden jakelu on ollut Lohjalla ensiluokkaista. Se on ollut myös hyvää mainosta Lohjalle. Kiitos.

On selvää, että tehosteannoksia tarvitaan. Mutta niinhän tarvitaan monissa muissakin rokotteissa. Itse otin tänä kesänä ns. punkkipiikit (TBE). Niitä otettiin nyt alkuun kaksi, ensi talvena tulee kolmas. Neljäs annos tulee kolmen vuoden päästä.  

Hyvää on myös ollut kansalaisten oma-aloitteisuus ja sinnikäs sääntöjen noudattaminen. On käyty rokotuksissa, on vähennetty kontakteja ja on kohdistettu matkailuintoa kotimaan kohteisiin.   

Yritetään suojella toisiamme. Jaksetaan vielä.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Länsi-Uusimaa 28.8.2021

Lue lisää...

Ei nyt enää pilata tätä

 

Länsi-Uusimaa 28.3.2021

Alkaa jo tuskastuttaa tämä korona-aika, mutta fakta on, että virusta ei kyllästytä vieläkään. Ehei, se vain jalostaa itseään ja odottaa meidän herpaantuvan. 

Suurin osa on onneksi kantanut vastuunsa ja toiminut edelleen sitkeästi yhteiseksi hyväksi.

Nyt tosin tuntuu yhä useampia turhauttavan maan hallituksen vetkuttelu ja tehottomilta tuntuvien toimien sekamelska. Rajoitustoimista riidellään ikään kuin niitä oltaisiin keksimässä meidän kiusaksemme. Lakiluonnoksista löytyy heti lukuisia virheitä - ja oikein pahansisuisella tulkinnalla vielä keksimällä keksitään ”laillisia” syitä kiertää rajoituksia.

Toisaalta taas ei tehdä tarpeeksi, vaan esim. koululaiset, koulujen henkilökunta ja heidän perheensä ollaan uhraamassa koronalle erittäin epämääräisin syin. Kuluvan kevään lopuista koulupäivistä, joita on enää n. 45 jäljellä, voitaisiin vaikka puolet olla etäkoulussa ainakin pahimmilla tautialueilla. Etäkoulu oli viime kevään yksi tehokkaimmista toimenpiteistä.

Viime keväästä selvittiin kuitenkin ennen kaikkea uuden tilanteen luoman varovaisuuden ansiosta. Nyt vallalla on vaarallista ”eihän tuo ole tähänkään mennessä tarttunut” -ajattelua. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan pidä herpaantua yhtään. Lohjallakin rokotetaan jo, ja kesällä viimeistään rokotuskattavuus nousee hyvälle tasolle. Ratkaisu on jo nähtävissä.

Itse olen koko ajan noudattanut samoja selkeitä koronasääntöjä, jotka perustuvat vihollisen eli viruksen tapojen tuntemiseen. Virus siirtyy ihmisestä toiseen, joten kaikessa tekemisessä on pidettävä riittävä etäisyys muihin kuin oman kodin väkeen. On tiedostettava, että jokainen kohtaaminen on riski. Maskit päälle. Etätapaamiset kunniaan. Ei tämä ole sen monimutkaisempaa!

Koettelemuksesta jää toivottavasti jotain hyvääkin, kuten etätöiden yleistyminen. Se lisää Lohjankin suosiota asuinkuntana. Kun ei tarvitsekaan joka päivä ajaa Helsinkiin töihin, ei työssäkäynti Lohjalta käsin olekaan enää niin raskas ajatus. Uutisia omakotitalojen kysynnän kasvusta on jo näkynyt.   

Koronan rauhoittuminen kesäksi on monestakin syystä tarpeen ja tärkeää, eikä vähiten Lohjan Asuntomessujen takia.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Vielä jaksaa

Länsi-Uusimaa 31.1.2021

Kirjoittajavierastekstini Länsi-Uusimassa 31.1.2021

Vielä jaksaa

Valoa on jo koronatunnelin päässä, mutta tunneli on vielä valitettavan pitkä. Nyt on vain jaksettava koronarutiinien kanssa: etäisyydet, maskit, käsien pesut. Ei nyt enää tässä vaiheessa heitetä hukkaan jo pian vuoden jatkunutta sinnittelyä!

Olen luottavainen rokotetuotannon suhteen. Uskon, että kesään mennessä tuotantoa on saatu lisättyä merkittävästi. Se hitaus, mikä normaalisti johtuu resurssien niukkuudesta ja byrokratian runsaudesta, on ratkottavissa.

Opiksikin pitäisi ottaa. Seuraavan kerran, kun jokin uusi pöpö uhkaa levitä, asiaan on puututtava heti ja ankarasti. Turha kuvitella, etteivät taudit leviä kaikkialle.

Lisäksi on katsottava rehellisesti vaarallisten pöpöjen syntypaikkoja. Tuhkarokko tuli lehmästä, espanjantauti hanhista, korona Kiinan eläintoreilta. Pari viikkoa sitten Unkarissa jouduttiin massateurastamaan kanoja lintuinfluenssan takia. Aasiassa on 2000-luvun puolella jo ainakin kaksi kertaa kehittynyt erittäin tappavaa lintuinfluenssan muotoa kanaloissa.

Kanalat, navetat ja muut eläintehtaat ovat erittäin otollisia paikkoja virusten jalostumiseen. Siinä missä ihmisiä neuvotaan nyt pysymään erillään tautien leviämisen estämiseksi, on eläintehtaissa tuhansia eläimiä jatkuvasti ahdettuna vieri viereen.

Vaarallisuus vielä viimeistellään syöttämällä tuotantoeläimille valtavat määrät antibiootteja, mikä aiheuttaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.

Aiheutamme vaaran siis ihan itse. Mutta voimme myös itse korjata tilanteen. Kun vähennämme tai lopetamme lihan ja muiden eläinkudosten ostamisen, tilanne alkaa korjaantua. Itse olen elänyt täyskasvisruualla jo kolme vuotta. Jaksan vähintään yhtä hyvin kuin ennen, ja veriarvot ovat parantuneet. Ei mitään puutoksia.

Uusimman kyselyn mukaan 86 % suomalaisista aikoo ottaa koronarokotteen. Lääketieteen avulla pääsemme siis tästä akuutista tilanteesta yli.

Olisikin hyvä, jos kevään kuntavaalien vaalikoneissa kysyttäisiin ehdokkaan asenteesta koronarokotusta kohtaan. Tieto on juuri nyt tärkeä. 86 % äänestäjistä ei halunne äänensä menevän ehdokkaalle, joka ei toimi yhteiseksi hyväksi.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Korona ei hiljenny jouluksi

 

Länsi-Uusimaa 8.12.2020

Hyvät rokoteuutiset kohottavat mielialaa. Euroopassa ja USA:ssa on jo kaksi rokotetta lupavaiheessa ja seuraavat kaksi hyvin lähellä sitä.

Länsimaisia rokotteita pelkäävillekin on vaihtoehtoja, kun sekä Kiina että Venäjä ovat saamassa omat rokotteensa valmiiksi. On muutoinkin hyvä, että rokotetuotantoa on monessa maassa, jotta koko maailman kattava rokotesuoja saavutetaan ripeästi.

Sitä ennen pitää kuitenkin vielä sinnitellä ja jaksaa jatkaa varotoimien noudattamista.

Seuraava harkinnan paikka on joulu. Poikkeusvuoden päätteeksi kannattaisi viettää poikkeusjoulua. Ei anneta periksi juuri ennen kuin loppusuora on aukeamassa!

Korona pääsee leviämään, jos ihmiset ajelevat sukuloimaan ristiin rastiin lähelle ja kauas. Sitten ollaan muutama päivä sisätiloissa yhdessä lasten, sisarusten ja isovanhempien kanssa – ja kauhotaan porkkanalaatikkoa samoilla ottimilla.

Eikä siinä auta käsidesikään, jos saman ruokapöydän ääressä jutustelee henkilö, joka levittää koronaa.

Korona on liian monelle vakava sairaus. Sairausprosentit voivat joistakin tuntua pieniltä, mutta lukumäärät ovat suuria. Sairaalat täyttyvät ihmisistä, eivät prosenteista. Tälläkin hetkellä Suomen teho-osastoilla hoidetaan aivan tavallisia työikäisiä.

Hengitysilmassa leviävä tauti on pirullinen, koska sen välttely on niin vaikeaa. Etenkin kun tautia saattaa levittää jo ennen kuin on oireita.

Eikä ole olemassa mitään ”kevytkoronaa”. Vaikka joku olisi kärsinyt taudin lievänä, kyseessä on silti ihan oikea koronavirus, joka seuraavaan uhriin päätyessään voi vaikuttaa rajusti. Jokainen tapaus on siksi otettava vakavasti.

Onneksi tiedämme, miten taudin leviämistä voidaan suitsia. Tiedon lisäksi tarvitaan kuitenkin myös toimintaa. Tee sinä oma osuutesi, minä teen omani.

Kun tästä on selvitty, huomaamme, että tänäkin aikana opittiin jotakin. Digitaitoja, sinnikkyyttä ja yhteisen tavoitteen puolesta toimimista.

Jokainen kortensa koronakekoon asiallisesti kantanut saa silloin olla itseensä tyytyväinen: sinä et huonontanut tilannetta välinpitämättömyydellä.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Rokote on mahdollista kehittää nopeastikin

Länsi-Uusimaa 29.10.2020

Rokote on mahdollista kehittää nopeastikin

Rokotevastaisuus aiheuttaa sekä terveydellisiä että taloudellisia hyvinvointitappioita.

Monia rokotteisiin myönteisesti suhtautuviakin epäilyttää tällä hetkellä se, että koronarokotteen kehittämisessä on edistytty niin nopeasti.

Voiko nopeasti saada hyvää aikaiseksi? Kyllä voi. Koronarokotteen nopealle kehittämiselle on useampia järkeviä selittäviä tekijöitä.

Koronarokotetutkimukseen on satsattu heti paljon resursseja. Lukuisat tutkijat ovat asian kimpussa, ja heille on kerrankin annettu mahdollisuudet tehdä työnsä nopeasti hyvin.

Kun koronaviruksen genomi saatiin selvitettyä loppuvuonna 2019, tämä tieto jaettiin heti koko tiedeyhteisölle. Myös muuta tutkijoiden välistä yhteistyötä on tehty poikkeuksellisen paljon.

Yhteyksiä on pidetty puhelimella ja sähköposteilla eikä ole jääty odottamaan kohtaamista kansainvälisessä konferenssissa. Avoimuus ja yhteistyö ovat nopeuttaneet prosessia verrattuna siihen, että tutkijaryhmät kehittelisivät omia ratkaisujaan visusti muilta salassa.

Miksi näin? Koska toimiva rokote, keksipä sen lopulta kuka tahansa, hyödyttää meitä kaikkia.

Koronarokotetta ei lisäksi tarvinnut alkaa kehittää aivan nollasta, koska nykykorona on riittävästi vuonna 2003 Aasiassa levinneen SARS-viruksen kaltainen. Sitä vastaan oli jo aloitettu kehittää rokotetta, kunnes tauti saatiinkin tukahdutettua.

Myös koronarokotteen lupaprosessi on normaalia parempi. Lupaviranomaiset käyvät läpi tutkimustuloksia sitä mukaa kun niitä valmistuu, sen sijaan, että lupaprosessi aloitettaisiin vasta sitten, kun aivan viimeinenkin vaihe on valmis, kuten siis normaalisti tehdään.

Rokotteen tieteellisen kehitystyön lisäksi tarvitaan vielä sekä kykyä tuottaa miljardeja rokoteannoksia että kuljettaa ne eri maihin. Tämä kaikki vaatii valtavasti rahaa.

Eikä riitä, että rikkaat maat huolehtivat vain omien kansalaistensa rokottamisesta. Myös köyhempien maiden väestö on rokotettava, jotta korona saadaan kuriin.

Se, että rokotetutkimukseen ovat antaneet rahaa myös sellaiset henkilöt kuten Bill Gates, ei tee asiasta vaarallista.

Monen mieltä kaihertaa myös ajatus siitä, että Bill Gates tekisi rahaa rokotteilla. Kun katsoo, kuinka paljon hän on panostanut rokotekehitykseen, on vielä pitkä matka siihen, että hän pääsisi edes ns. omilleen.

Ja kyllähän niille, jotka kykenevät rokotteen kehittämään, tuottamaan ja jakelemaan, kuuluukin siitä asiallinen arvostus ja palkkio.

Koronarokotteen kehitysprosessista saattaa jäädä pysyviä uusia toimintatapoja soveltavaan tutkimustyöhön, vaikka syväluotaavaa perustutkimusta onkin vaikea nopeuttaa samalla tavalla.

Mutta kun jotain konkreettista tarvitaan oikeasti nopeasti, sen eteen on tehtävä kerralla paljon työtä ja on oltava riittävät resurssit. 

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja 

Lue lisää...

Korona ei ole salajuoni

Länsi-Uusimaa 17.10.2020

Korona ei ole salajuoni

Koronaan liittyviä salaliittoteorioita velloo netissä valtoimenaan. Joku pitää tilannetta lääketeollisuuden salajuonena, toinen ei usko koko viruksen olemassaoloon.

Korona ei kuitenkaan ole mikään salajuoni. Kukaan ei lopulta hyödy tästä sekavasta tilanteesta. Kukaan ei tilannut terveysuhkaa, talousongelmia eikä globaalia murhetta.

Korona ei myöskään ole vaaraton tauti. Kysy vaikka keväällä HUS:ssa koronapotilaita hoitaneilta! Olisitko itse uskaltanut olla siellä silloin töissä, häh?

Hölmöintä on se, että koronan ”vaarattomuutta” todistellaan tällä hetkellä sillä, että siihen on kuollut Suomessa toistaiseksi melko vähän ihmisiä. Eli siis koska taudin leviämistä saatiin jarrutettua laittamalla lähes koko yhteiskunta säppiin keväällä, niin nytkö sitten torjunnan sillä erää onnistunut lopputulos todistaakin viruksen muka vaarattomaksi? Mietipä toisenkin kerran.

Ketkä näihin salaliittoteorioihin sitten uskovat? Henkilöt, joiden henkinen kantti ei kestä sitä tosiasiaa, että virus todella uhkaa väestön terveyttä. He saavat lohdutusta siitä, kun voivat selitellä itselleen, että tilanne ei olekaan muka totta.

Kun ei pysty kohtaamaan sitä faktaa, että elämme poikkeuksellisen epävarmoja aikoja, on helpompi selitellä asiat oman mielensä mukaan.

Salajuoniin uskomaan jo sortuneita ei kannata yrittää puhua enää ympäri. Se on ajan hukkaa.

Sen sijaan on tärkeää, että me, jotka olemme vielä järjissämme, pidämme jalat maassa sekä jäitä hatussa ja toimimme fiksusti.

Pidetään etäisyyttä, käytetään maskeja tarvittaessa, hoidetaan asialliset hommat ja sinnitellään. Kun rokote valmistuu, otetaan se.

Tilanne on nyt terveysturvallisuuden ja talouden kannalta vaikea. Mutta ei toivoton.

Kun keväällä tuntui, että rokotteen saaminen vasta joskus 2021 on ikuisuuden päässä, niin loppusuorahan häämöttää jo! Joulukarkit on jo kärrätty kauppoihin eli vuoden vaihdetta on jo lupa odottaa.

Aikanaan tätä karmeaa vuotta 2020 muistellaan kovana koettelemuksena, josta kuitenkin selvittiin sinnikkyydellä.

Salaliittoihin hurahtaneet puolestaan muistetaan nykypäivän Terijoen hallituksena.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Uutta puusta

Länsi-Uusimaa 13.9.2020

Uutta puusta

Uutinen Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta oli synkkä, etenkin näin muutoinkin vaikeana ja omituisena aikana. Lohjallakin on tuoreita muistoja paperitehtaan sulkemisesta, joten Jämsän seudulla nyt koetut tunnelmat osataan myötäelää täällä.

Työntekoa, uusia uria ja elämää on kuitenkin jatkettu. Suuren työpaikan merkitys on paikkakunnan taloudelle kiistaton. Suuret yritykset ovat tärkeitä ja näkyviä elinkeinoelämän toimijoita. Suomessa kuitenkin reilusti yli puolet liikevaihdosta ja kaikista työpaikoista on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Koko 2000-luvun ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Myös metsäteollisuudessa tapahtuu paljon innovaatiotoimintaa pienemmissä yrityksissä. Suomen metsien rooli Suomen taloudessa ei ole suinkaan ohi, vaikka paperin aika onkin hiipumassa. Esimerkiksi metsiemme hyödyntäminen tekstiiliteollisuuden kuituna on todella lupaava ja kiinnostava mahdollisuus. Eikä silloin lopulta puhuta mistään pienestä erikoistuotteen toimialasta, vaan tekstiiliteollisuushan on suuri teollisuudenala.

Lisäksi vaikka voimme jo hahmottaa maailman toimivan myös ilman painopaperia, on vaikea kuvitella maailmassa eleltävän ilman rihmankiertämää ainoastaan digitaalisen virtuaaliverhon suojassa. Jo pelkkä ihmiskehon suojaamisen tarve paahdetta tai kylmää vastaan tulee edellyttämään laajaa vaatetuotantoa aina - ainakin mikäli liikumme ulkoilmassa.

Havupuusta tehdyt villaa ja etenkin puuvillaa korvaavat kuidut voisivat hyvinkin olla seuraava suomalaisen metsäteollisuuden massatuote. Vaatekuidun tuottaminen suomalaisesta puusta olisi puuvillan tuotantoon verrattuna valtavan paljon ympäristöystävällisempää. Koetuotteiden laatu on hyvä: kuitujen lämpöarvo vastaa tarvittaessa jopa villaa ja valmiin kankaan sormituntuma ei häviä puuvillalle lainkaan.

Toivottavasti tästä syntyy merkittävää vientiteollisuutta. Väkisinkin mieleen hiipii kysymys siitä, mitenköhän ruotsalaiset tämän tekisivät. Tässä voisi olla pohjoismaisen yhteistyön paikka.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...