Väki vähenee, pidot pitenee?

 

Länsi-Uusimaa 15.1.2023

Väki vähenee, pidot pitenee?

Väkimäärämme väheneminen ja väestön ikääntyminen on totuttu näkemään ongelmina. Meillä tulee olemaan liian vähän työssä olevia verrattuna työvoiman ulkopuolella oleviin.

Vakioratkaisuiksi esitetään lisää syntyvyyttä ja maahanmuuttoa.

Planeetallamme elää kuitenkin jo nyt ennätysmäärä ihmisiä. Luonnon kantokyky on ylitetty: resursseja käytetään liikaa ja jätettä syntyy valtavia määriä. Tällä menolla maaperäkään ei jaksa tuottaa enää kuin vain noin 60 satoa.

Syntyvyys alkoi laskea länsimaissa 1960-luvulla. Tähän vaikutti merkittävästi ehkäisypillerien tulo markkinoille. Syntyvyyden laskun taustalla on siis ensisijaisesti yksilöiden oma valinta.

Se puolestaan, että hyvinvointivaltioiden suunnittelu on perustunut jatkuvaan väestönkasvuun, on ihmisen tekemä arviointivirhe, ja siksi myös korjattavissa. Korjaaminen edellyttäisi vallitsevan todellisuuden tunnustamista.

Lisäksi ei kannata haikailla utopististen toimien, kuten runsaan työperäisen maahanmuuton perään. Siitä ei ole kestävyysvajeen realistiseksi ratkaisuksi.

Miten vaikuttaa teknologian kehitys? Tutkija Yuval Noah Harari näkee tulevaisuuden siten, että koneet ja tekoäly ottavat hoitaakseen monet työtehtävät. Myös ja etenkin korkean koulutuksen ammatit ovat vaarassa. Mihin silloin tarvitaan lisää työntekijöitä? Pikemminkin ihmisten laajasti kokema tarpeettomuuden tunne voi muodostua ongelmaksi.

Hyvinvointivaltion säännöt menevät viimeistään tuolloin uusiksi.

Väestön ikääntymisen kohdalla unohdetaan, että se on myönteinen asia, josta saamme kiittää lääketiedettä ja parantuneita elinolosuhteita. Pitkän elämän mahdollisuutta ja ikääntymistä ylipäänsä tulisi arvostaa.

Ikääntyminen myös työllistää. Vaikka palveluelinkeinojen nähdään olevan taloudelle hyväksi, ikäihmisten palveluiden katsotaan kuitenkin monesti olevan vain rasite. Syy tähän lienee se, että hoivapalveluiden rahoitus pyöritetään pitkälti verotuksen kautta.

Vaadittaisiin kulttuurin muutos, että hoivapalveluista oltaisiin valmiita maksamaan myös itse. Aivan kuten maksamme vaikkapa auton huolloista, kauneudenhoidosta, liikuntavalmentajista ja viihteestä.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)