keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 26.2.2013

Eilen oli pitkä päivä kaupunkisuunnittelulautakunnalla. Aloitimme kiertoajelulla entisen Nummi-Pusulan alueilla. Vaikka nämä lapsuuteni kotikunnan alueet ovat minulle tuttuja, reissu oli silti hyödyllinen. Kiersimme nimenomaan kaavoituksen kannalta tärkeitä paikkoja. Jatkoimme päivää klo 22 saakka lautakunnan kokouksella. Huh.

Nahkurintorin kauppakeskus


Hyväksyimme Nahkurintorin kauppakeskusta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen. Ehdotus laitetaan nyt toisen kerran julkisesti nähtäville. Tavoite olisi saada asia kesäkuussa valtuuston päätettäväksi. Sitä ennen rakennuttaja NCC pitää yleisötilaisuuden. Eilen NCC:ltä oli viiden hengen joukko esittelemässä hanketta lautakunnalle.

Hyvä hanke


Mielestäni kauppakeskushanke on hyvä. Nyt esitelty versio miellytti silmääni jopa ihan niitä kovaakin kritiikkiä saaneita ikkunoita myöten. Kriittisiä kommentteja oli ilmassa siis aika paljon, itse kysyin NCC:n edustajilta vain hankkeen rahoituskuviosta. Keskukselle etsitään varsinainen omistaja vielä ennen rakentamista. On hyvä ymmärtää, että tällainen on aina jonkin verran riskihanke, eikä tähän itsestään selvästi kannata kenenkään rakennuttajan laittaa kaikkia paukkuja. Mutta NCC:llä uskotaan, että käynnistyspäätös tästä tehdään heidän hallituksessa ja tämä keskus syntyy lopulta. Hienoa, että Lohja kiinnostaa heitä.

Ulkonäkö ja makuasiat


Itse olen ulkonäköasiassa aika ammattilaisuskovainen ja hankkeen arkkitehdit tuntuivat nähneen kovasti vaivaa sen eteen, että rakennus olisi houkuttelevan näköinen ja sopisi suunniteltuun paikkaan. Sehän todellakin on myös kauppakeskuksen oma etu, tämänkin uskon. Loogistahan se vain on. Rakennus tulee olemaan uusi ja se tulee olemaan aikakautensa näköinen, mutta muuhun kaupunkikuvaan sopeutettuna. Ikkunoita ei tällaisessa keskuksessa voi olla paljoa, koska myös niiden takana oleva toiminta asettaa omat vaatimuksensa. Kaupoillahan pitää olla takahuoneet ja varastot ym., joiden tehokasta hyödyntämistä ikkunat haittaisivat paljon. Mielestäni rakennus ei näytä väitetyltä "teollisuushallilta", vaan kauppakeskukselta. Mutta mielipiteitä on monia, omani on positiivinen.

Kaavaehdotuksen ulkonäkövaatimukset



Tarkistettu asemakaavan muutosehdotus pitää sisällään keskuksen ulkonäköä koskevia ohjeitaKaavassa olevat määritelmät ovat suunnittelua ohjaavia, mutta ne eivät ole vielä varsinaista julkisivusuunnittelua. Kaavan ohjeet toki velvoittavat, mutta ne myös sallivat. Lopullisesti ulkonäkö päätetään rakennuslupavaiheessa. Kaavaehdotuksessa sanotaan muun muassa näin: 

"Rakentamisen sopeuttamiseen kaupunkikuvaan ja olemassa olevaan eri-ikäiseen rakennuskantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Julkisivut tulee jäsennellä eri materiaaleilla tai pintakäsittelyillä, jotka rytmittävät julkisivun vaihteleviin kenttiin. Eri kenttien välillä tulee olla syvyysvaihteluita rakenteen sallimissa rajoissa. Suositeltavaa on, että materiaalivalinnat ilmentävät rakennuksen eri osien käyttötarkoituksia.Paikkarinkadun puoleisten porrashuoneiden yhtenä julkisivumateriaalina tulee käyttää lasia siten, että muodostuu pystysuuntaisia yhtenäisiä lasipintoja. Pysäköintitasojen ajoneuvojen ajovaloista ei saa aiheutua häiriötä ympäröiville kortteleille. Julkisivujen sokkelit tulee sovittaa kaupunkikuvaan. Rakennuksen katualueeseen, jalankulkureittiin tai aukioon rajautuvien julkisivujen tulee sisältää ikkuna-aukkoja, julkisivulaseja, mainosvitriinejä tai näiden yhdistelmiä siten, että julkisivut ovat mittakaavaltaan ja arkkitehtuuriltaan kaupunkikeskustaan sopivia." 

Kelpaa Pirrelle


Kehuin toisessa puheenvuorossani koko hanketta ja sen ulkonäköä ja kiitin hankkeen esittelijöitä siitä, että Lohjan suunnalta tulleita toiveita on kuunneltu ja toivoin/oletin saman linjan jatkuvan loppuun saakka. Keskus tuo Lohjalle työpaikkoja ja palveluita. Siitä ei ole tarkoitettu ylisuurta, vaan sen on tarkoitus houkutella Lohjan omat asukkaat pysymään omassa kaupungissa Espoon ostareiden sijaan.

Sitä mietittiin eräillä illallisilla, että mikähän tulee olemaan tämän kauppakeskuksen "Hullujen Päivien" tai "Sembaloiden" nimi... Päädyimme pitämään "Nahkurin orsipäiviä" parhaimpana vaihtoehtona :D


Teknisempää tietoa



Samassa korttelissa oleva Sundmanin suojeltu talo säilyy, samoin Nahkurintallin rakennus. Piha-alueelle Sundmanin talon taakse saattaa tulla esim. terassitoimintaa katetulle terassialuelle. Autopaikkoja on tulossa 360 kpl. Sitä on tutkittu, tulevatko ne katolle vai kellariin. Pohjavesiolosuhteet estävät parkkeeraamisen rakentamisen kellariin, koska sinne pitäisi sitten rakentaa tavallaan "sukellusvene". Hanke ei kuitenkaan ole riski pohjavedelle. Keskuksen koko on 15 000 kerrosneliötä. Se on riittävän suuri ollakseen asiakkaita houkutteleva, muttei liian suuri Lohjan mittakaavassa.

Tontti on rinnetontti ja korkeuserot ovat suuret, peräti 7 metriä! Enpä olisi osannut silmämääräisesti tuota sanoa lähellekään. Tavoitteena on rakentaa siitä kapunkilaisten julkinen "olohuone." Tämä keskus on portti ihan uuteen osaa keskustaa.

Asuntorakentamisen yhdistäminen tämän kokoiseen hankkeeseen on teknisesti hankalaa ja sitä myöten taloudellisesti ilmeisen vaikeaa. Ongelmia tulee mm. kantavien rakenteiden jaoissa, palo- ja pelastusvaatimuksissa ym. Näitä hybridejä jos tehdään, ne edellyttävät isompaa massaa. Viereiselle tontille on tarkoitus tehdä sitten asuinrakennuksia.



Vaakunoista mietteitä


Nummi-Pusulan alueen kiertueella pisti silmään vaakuneiden vaihtoviikot. Esimerkiksi Nummen kunnantalon seinään aikoinaan varta vasten tietyn kokoiseksi (massiiviseksi) ja rakennukseen sopivaksi suunniteltu Nummen vaakuna oli jo tempaistu pois, ei ollut kuin kiinnikkeet jäljellä. En oikein ymmärrä moista. Miksi hallinnollisten rajojen muuttamisen myötä vaakunoita tarvitsee muuttaa joka kylään? Eikö ne eri kylille ja alueille aikoja sitten vakiintuneet vaakunat voisi olla kunnan paloasemien ja vanhainkotien seinillä ihan entiseen malliin? Miksi vaakuna pitää liittää hallinnolliseen rakenteeseen, eikö se ennemmin liity paikalliseen historiaan? Mitä niitä muuttelemaan! Pusulan paloaseman seinässä voisi edelleen ihan hyvin olla se vanha Pusulan vaakuna.

Jos voisin, määräisin kaikki aikojen saatossa poistetut vaakunat palautettaviksi eri kylien näkyville paikoille. En olisi ikinä vaakunoiden vaihtorumbaan edes lähtenyt tässä maassa. Vaakunat ovat mukavia symboleita, mutta ei niitä hallinnollisiin rajoihin tarvitse sitoa. Hallintopapereiden kulmissa voi sitten olla sen kulloisenkin (heh, nämähän vaihtuvat kuntauudistusten myötä eri puolilla maata jatkuvasti) hallinnollisen alueen logo, mutta tuolla "maastossa" eli eri kylillä saisi vanhat "logot" elää edelleen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti