Lääketieteen ja elintason parantamisella on haettu terveyttä
ja pitkää ikää. Ikääntyminen on siis saavutus! Taloudellisessa mielessä
ikääntyminen on kuitenkin ongelma, koska riittävä hoiva maksaa paljon ja
haluamme tietenkin maksaa sen laskun.
Maksajia on kuitenkin yhä vähemmän, koska ”työvuorossa” ovat
tällä hetkellä varsin pienet ikäluokat siihen nähden kuinka suuria ovat hyvin ansaitsemassaan
”eläkevuorossa” olevat ikäluokat. Rahastoja on kerätty ainoastaan eläkkeitä
varten edes jonkin verran, mutta hoivan osalta koko rahoitus tapahtuu vasta
tässä ja nyt veroina ja asiakasmaksuina.
Julkisen talouden puolella vallitsee paha alijäämä eivätkä
rahat tunnu riittävän mihinkään. Samaan aikaan suomalaiset yksityistaloudet
ovat ylijäämäisiä ja taloudellinen hyvinvointimme on kymmenkertaistunut
1950-lukuun verrattuna. Nousevat kansansairaudetkin johtuvat lähinnä
liiallisesta syömisestä. Meillä on siis julkisen talouden hätä ja toisaalta
materiaalinen yltäkylläisyys.
Hoivan rahoitukseen löytyisi helpotusta julkisen ja oman
rahan nykyistä toimivammasta yhdistämisestä. Tämä ei kuitenkaan saisi perustua
siihen, että yhteiskunta kaappaa ikäihmisten omaisuuden itselleen, vaikka
ministeriössä tätä jo kaavaillaankin.
Olen valtuustotyössä vaatinut järkevästi hinnoiteltua palveluseteliä Lohjalle ja se asia etenee. Mikään ihmeratkaisu sekään ei ole,
mutta kaikkia keinoja pitää käyttää. Edessämme ovat joka tapauksessa
tehostamisen, leikkausten, verojen korottamisen ja lisävelkaantumisen ajat.
Kansainvälisestä kilpailukyvystämme huolestuneille kerrottakoon,
että ikääntyy se Kiinakin. Eikä Suomi ole edes Euroopan ikääntynein kansa,
mutta se vauhti, jolla ikärakenteen muutos meillä tapahtuu, on poikkeuksellisen
nopea. Suomi kyllä sopeutuu siihenkin, vaikka nyt näyttääkin synkältä.
Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (ps), eduskuntavaaliehdokas
Uusimaa, Lohja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti