Muruja pöydältä?
Koen olevani hyvinvointivaltion "tuote": tavallisen duunariperheen tyttö, joka sai kasvaa yhteiskuntamme tasa-arvoisten mahdollisuuksien keskellä ja joka hyödynsi niitä kykyjensä mukaan.
Hyvinvointimallimme ydintä ovat tasa-arvo ja palvelujen kuuluminen kaikille, eikä vain köyhimmille. Tietyt riskit kannamme yhdessä, emmekä jaa vain satunnaisia muruja rikkaiden pöydiltä hyväntekeväisyyden hengessä. Kokemus samassa veneessä olemisesta ja leimaamisen välttäminen on suomalaisen mallin henki.
On arvokasta, että esimerkiksi peruskoulumme kelpaa kaikille. Toisin on jo terveydenhuollon laita: jako parempiin ja huonompiin (tai ainakin nopeampiin ja hitaampiin) palveluihin on todellisuutta. Voi ajatella, että yksityisiä palveluita käyttävät eivät kasvata julkisen terveydenhuollon jonoja, mutta samalla he ovat poissa vaatimasta julkisen terveydenhuollon laadun parantamista. Juuri he, joilla kenties olisi enemmän voimavaroja vaatia parannuksia, ovatkin muualla hoidossa.
Miksi maksamme lapsilisiä kaikille lapsiperheille? Eikö olisi helppoa säästää lopettamalla rikkaiden lapsilisät? Lapsilisiä ei ole tarkoitettu tasoittamaan pieni- ja suurituloisten perheiden välistä eroa, vaan tasoittamaan keskenään samalla tulotasolla olevien lapsiperheiden ja lapsettomien tilannetta. On myös periaatteellisesti hyvä, että lapsilisä ei ole vain vähävaraisimmille tarkoitettu, köyhyyttä korostava tuki. Tulosidonnaisen lapsilisän hallinnointi tulisi lisäksi erittäin kalliiksi. On hallinnollisesti halvempaa maksaa lapsilisää mekaanisesti kaikille lapsiperheille ja periä sitten kaikilta hyvätuloisilta korkeampia veroja. Tulojen valvonta, lisän muutokset tulojen vaihdellessa ja liikaa maksetun lisän takaisinperintäprosessit söisivät äkkiä tavoitellut säästöt.
Virheineenkin hyvinvointimallimme on puolustamisen arvoinen ja Suomen menestyksen perusta.
Piritta Poikonen
Kirjoittaja on Nummi-Pusulassa kasvanut kaupunginvaltuutettu (ps) ja eduskuntavaaliehdokas
On arvokasta, että esimerkiksi peruskoulumme kelpaa kaikille. Toisin on jo terveydenhuollon laita: jako parempiin ja huonompiin (tai ainakin nopeampiin ja hitaampiin) palveluihin on todellisuutta. Voi ajatella, että yksityisiä palveluita käyttävät eivät kasvata julkisen terveydenhuollon jonoja, mutta samalla he ovat poissa vaatimasta julkisen terveydenhuollon laadun parantamista. Juuri he, joilla kenties olisi enemmän voimavaroja vaatia parannuksia, ovatkin muualla hoidossa.
Miksi maksamme lapsilisiä kaikille lapsiperheille? Eikö olisi helppoa säästää lopettamalla rikkaiden lapsilisät? Lapsilisiä ei ole tarkoitettu tasoittamaan pieni- ja suurituloisten perheiden välistä eroa, vaan tasoittamaan keskenään samalla tulotasolla olevien lapsiperheiden ja lapsettomien tilannetta. On myös periaatteellisesti hyvä, että lapsilisä ei ole vain vähävaraisimmille tarkoitettu, köyhyyttä korostava tuki. Tulosidonnaisen lapsilisän hallinnointi tulisi lisäksi erittäin kalliiksi. On hallinnollisesti halvempaa maksaa lapsilisää mekaanisesti kaikille lapsiperheille ja periä sitten kaikilta hyvätuloisilta korkeampia veroja. Tulojen valvonta, lisän muutokset tulojen vaihdellessa ja liikaa maksetun lisän takaisinperintäprosessit söisivät äkkiä tavoitellut säästöt.
Virheineenkin hyvinvointimallimme on puolustamisen arvoinen ja Suomen menestyksen perusta.
Piritta Poikonen
Kirjoittaja on Nummi-Pusulassa kasvanut kaupunginvaltuutettu (ps) ja eduskuntavaaliehdokas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti