Talous synkistyy synkistelemällä

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa toukokuussa 2020:

Talous synkistyy synkistelemällä

Korona vahingoittaa terveyttä ja taloutta. Pelokas ilmapiiri voi pahentaa etenkin talouskriisiä. On jopa haitallista, jos ns. talousviisaat päivästä toiseen kauhistelevat talouden tilaa mediassa. Pahaa tilannetta ei pidä lietsoa pahemmaksi.

Talous perustuu pitkälti luottamukseen. Talouskriiseissä on nähty miten käy, kun luottamus taloutta kohtaan hiipuu. Nyt olemme kuitenkin taklaamassa talouskriisiä, joka ei ole alkanut talousjärjestelmän sisältä mystisesti kehkeytyneestä luottamuspulasta, vaan kriisille on selkeä ulkoinen syy: korona.

Vaikka tulevaisuus on epävarmaa, ihmisillä on käsitys siitä, mitä elämä ilman koronaa olisi. Muistamme, minkälaista oli vielä vuoden alussa, mitä suunnitelmia oli ja mikä oli normaalia. Haluamme palata siihen ja monelta osin paluu entiseen on mahdollista.

Kulutusta patoutuu tällä hetkellä runsaasti. Lomautettuna tai työttömänä suunnitelmia on tietenkin vaikea toteuttaa, mutta tärkeää onkin se, että meillä on käsitys siitä, miten asiat voisivat olla. Se sysää talouden liikkeelle.

Suomen talous nojaa pitkälti myös palveluihin. Työllistävä kuluttaminen olisi tärkeää. Jos voit, teetä nyt se remontti ja osta oman paikkakunnan kaupasta! Myös koronan aikana voi kuluttaa turvallisesti.

Olisi tärkeää, että he, joilla on tulot säilyneet tai säästöjä, uskaltaisivat tehdä työllistäviä hankintoja. Etenkin pieniä palveluyrityksiä olisi hyvä suosia. Itse olen maksanut laskut jopa sellaisistakin kampaamo- ja kuntosalipalveluista, jotka jouduin tartuntariskin takia peruuttamaan. Paikallisen leipomon vegaaniherkkuja olen tilannut tavallista useammin. Tahdon alueemme yritysten selviytyvän.

Ihmiskunta on toipunut sodistakin. Sodan jälkeiseen tilanteeseen verrattuna on se suuri ero, että nyt ei ole tapettu ihmisiä eikä tuhottu paikkoja. Päinvastoin: monin eri tavoin on yritetty pitää kaikki terveinä. Eristyksissä sinnittely on maailmanlaajuisesti ihmisiä yhdistävä kokemus.

Lisäksi opimme nyt uusia digitaitoja ja ympäristökin kiittää, kun mm. eläintuotannon vaarallisuus ja lentomatkailun tarpeellisuus tulevat uudelleen arvioiduiksi.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)  

Lue lisää...

Kaavojen lisäksi tarvitaan rahoittajia, rakentajia ja asiakkaita

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa maaliskuussa 2020:

Kaavojen lisäksi tarvitaan rahoittajia, rakentajia ja asiakkaita

Kaupungin kaavoitukseen ladataan Lohjallakin välillä epärealistisia odotuksia. Ajatuskulku on: ”Jos kaavoitettaisiin sitä ja tätä tuonne ja tänne, niin kyllä sitten…”

Voi kunpa kaupunki rakentuisikin vain kaavakarttoihin viivoja piirtelemällä! Lohjallakin kyllä ideoita piisaa eikä utopististen kaavojen saaminen läpi valtuustossa olisi suuri ongelma.

Vaikeus alkaa siitä, kun pitäisi löytää rakennusliikkeet, jotka haluaisivat toteuttaa kaavan mukaisia rakennelmia. Rakentajalla pitää olla usko siihen, että liike- ja asuintiloille löytyvät aikanaan ostajat.

Arvio tilojen kysynnästä on perustettava realististeen näkemykseen markkinasta: Mikä on Lohjan oma ostovoima? Minkälainen matkailullinen vetovoimatekijä edes hieno järvi on maassa, jossa lähes jokaisen potentiaalisen turistin oma kotikaupunki tai vähintään kesämökki on jonkin vesistön äärellä?

Lohjan kaavat mahdollistavat jo nyt paljon. Esimerkiksi kauan kaivattu veneiden tankkauspiste Aurlahden rantaan on ollut jo vuosia kaavan puolesta mahdollinen. Onkin harmi, ettei edes niin suuren kysynnän palvelua ole kannattanut kenenkään perustaa. Toista mahdollista paikkaa veneiden polttonesteen myynnille sovitellaan nyt sitten Pitkäniemen kaavaan. Samoin rantaravintolan hyvät suunnitelmat hyytyivät kannattavuuslaskelmiin. Rantaravintolan perustaminen ei siis ole kaavasta kiinni.

On helppo osoittaa keskustan kohennusta kaipaavat korttelit ja keksiä tilalle jotain parempaa. Mutta jos korttelin omistus on kymmenien pienyrittäjien ja asunnonomistajien käsissä, ei yhteistä näkemystä ja riittävää investoinnin vaatimaa rahamäärää ole niin vain löydettävissä.

Voi toki ajatella, että kaupallisten palveluiden puitteet tulisi rakentaa verovaroilla, mutta itse lähden siitä, että ravintolat ja venebensikset rakennetaan markkinarahalla ja verovaroja käytetään terveys- ja koulupalveluihin.

Vapaa ideointi on kuitenkin tarpeen – myös sinnikkäästi talouden realiteetteja vastaan puskien. Joskus joku idea kun voi saada taakseen riittävästi onnistumisen aineksia.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Autoilijat pitävät Suomen liikkeessä

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa tammikuussa 2020:

Autoilijat pitävät Suomen liikkeessä

Tavallisten autojen lisäverottamista suunnitellaan tällä kertaa poliitikkojen lietsomaan ilmastohätään vedoten. Autoilun lisäverotus on väärin pitkien välimatkojen maassa ja aikana, jolloin polttomoottorikäyttöiselle henkilöautolle ei vielä ole olemassa järkeviä vaihtoehtoja.

On selvää, ettei näillä uusilla autoilun lisäveroilla ole tarkoituskaan ratkoa ilmasto-ongelmia.

Jos oikeasti haluttaisiin, että ympäristöverolla olisi ympäristölle merkitystä, vero tulisi kohdistaa siten, että ihmisten olisi mahdollista välittömästi muuttaa käyttäytymistään ja valita ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Nämä paremmat valinnat taas johtaisivat siihen, ettei tällainen uusi vero toisikaan lisätuloja valtiolle, mutta ympäristö hyötyisi.

Koska uusia rankaisevia veroja kaavaillaan nyt kuitenkin autoilulle eli sellaiseen asiaan, jolle ei vielä ole olemassa hyviä vaihtoehtoja, lisäveron ainoana todellisena tarkoituksena on siis vain kerätä rahaa valtion kassaan.

Tällainen tavallisen elämän lisäverottaminen on haitallista Suomen taloudelle. Eikä siitä ole hyötyä ilmaston kannalta. Valtion taholta olisikin edes rehellisempää korottaa avoimesti tuloveroja kuin lähteä verottamaan liikkumista ilmastoverukkeella.

Poliitikkojen palvoma sähköauto ei ole ympäristöteko. Nykyiset sähköautot ovat huonoja ja kalliita. Sähköauto tulee tavallista autoa halvemmaksi noin kymmenessä vuodessa, mutta nykymallisen sähköauton akut ovat siinä kymmenen vuoden iässä vain ongelmajätettä.  Dieselauto taas on siinä vaiheessa vasta elinkaarensa alkupuoliskolla.

Pakottamisen sijaan tulisi mahdollistaa parempia valintoja. Lisäksi on muistettava, että ympäristö on muutakin kuin ilmasto!

Itse olen valinnut kodin lämmitystavaksi jo aikoja sitten maalämmön ja ruokavalioni on jo kauan ollut 100 % kasvispohjainen. Ilmasto ei ole ollut näiden valintojeni syy, mutta hoituupahan sekin siinä samalla.

Tulevaisuudessa teen myös liikkumisestani ekologisempaa heti kun se on teknologisesti järkevää.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Huonoja hyviä tekoja

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa joulukuussa 2019:

Huonoja hyviä tekoja

Uutiset tuntuvat olevan uutisia vain, jos niihin ympätään ilmastonmuutos.

Victorian putousten kuivahtaminen on liitetty ilmastonmuutokseen, vaikka tilanne oli viimeksi yhtä huono jo 25 vuotta sitten.

Venetsian tulvien vihjailtiin liittyvän ”lisääntyneisiin sään ääri-ilmiöihin”, vaikka tuossa uppoavassa kaupungissa oli pahempi tulva 1960-luvulla ja löytyypä tulvista taideteos jo vuodelta 1825.

Ilmastopaniikki lamaannuttaa ja johtaa huonoihin päätöksiin. Sähköautojen ihannointi on yksi ajankohtainen hullutus.

Autoilussa ollaan tekemässä samalla tavoin typerää ja haaskaavaa valintaa kuin valaisimien kanssa tehtiin: kielletään toimiva tehokas tekniikka, vaikkei järkevää korvaavaa tekniikkaa vielä ole.

EU:ssa kiellettiin hehkulamput ja pakotettiin ostamaan pienoisloisteputkia, jotka olivat silloisia korvaajia hehkulampuille. Pienoisloisteputket olivat kalliita, huonosti kestäviä ja syttyivät hitaasti eli valaisivat huonosti. Sisältämiensä aineiden takia ne ovat ongelmajätettä ja rikkoutuessaan haitallisia.

Sittemmin LED-tekniikka kehittyi ja on nyt kuluttajien suosikki. Suora siirtymä hehkulampusta LED:iin ilman hehkulamppukieltoa olisi ollut järkevintä ja se olisi tapahtunut vapaaehtoisestikin – aivan kuten tapahtui siirtymä ”energialampuista” LED:iin. Emme jääneet pienoisloisteputken vangiksi, niin miksipä hehkulampunkaan.

Nyt yritetään väkisin tuputtaa sähköautoja, vaikkei akkutekniikka ole kestävää eikä luotettavaa. Painavan akuston raahaaminen ajoneuvon mukana haaskaa energiaa. Riittävää autojen latauskapasiteettia ei ole. Polttomoottori on siis edelleen ylivoimainen.

Akkutekniikan tutkimiseen ja kehitykseen tulisi satsata monestakin syystä. Todellisen ympäristöystävällisemmän ja toimivan sähköauton kehittäminen lienee mahdollista. Tai kenties tulevaisuus onkin vetyauton!

Suomi voi tehdä osuutensa maailman pelastamisessa. Suomessa voidaan keksiä uutta. Eikä silloin tarvitse vaikeuttaa kansalaisten arkea rajoittamalla autoilua.

Maailma ei parane etenkään näyttämällä typerää esimerkkiä.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Sairastuttaako sairaanhoito?

 Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa lokakuussa 2019

Sairastuttaako sairaanhoito?

Olin itse keväällä vakavasti, vaikken mitenkään henkeä uhkaavasti sairaana. Oma fyysinen avuttomuus veti nöyräksi ja sai jälleen kerran arvostamaan erinomaista hoitoa, jota sain mm. Lohjan sairaalassa.

Oma vaurioni on sellainen, joita aikoinaan leikattiin paljon. Sittemmin on havaittu, että leikattujen ja leikkaamattomien tilanne on 6-8 viikon kuluttua sama, mutta leikkaamaton on välttänyt leikkauksen riskit eikä kroppaan ole kajottu kipulääkitystä pahemmin. Aika ja luonto hoitivat, vaikka kipeää teki odotella.

Lääketieteen kehitys on ollut upeaa. On keksitty rokotukset ja antibiootit. Näitäkin merkittävämpi kansanterveyden edistysaskel oli ei-lääketieteellinen, nimittäin viemäröinnin kehittäminen.

Lääketieteen voittokulun myötä on lipsahdettu jopa ylidiagnosoinnin ja turhien hoitojen puolelle. Leikataan, koska voidaan, vaikkei siitä tutkitusti ole hyötyä - paitsi kirurgin palkkapussille.

Lääketieteellisesti perustellut niukemmat hoitolinjat leimataan säästötoimiksi, vaikka ne oikeasti olisivat potilaan parhaaksi.

Ihmismieli on kyltymätön. Vaadimme yhä enemmän hoitoja. Vaikka ihmiset ovat terveempiä kuin koskaan ennen, kokemus terveydestä on eri. Tämä johtaa terveyspalveluiden ylikäyttöön ja diagnooseihin.

Mielenterveysongelmien lisääntymisen syistä ei ole kuin arvailuja. Voi olla jopa kyse siitä, että tavallisia elämänilmiöitä käsitellään sairauksina. Ihmisten mielialaan vaikuttavat myös omat odotukset ja vertailu muihin etenkin somessa.

Ennestäänkin rankan huoltosuhteen takia Suomella ei ole varaa hukata työikäisten terveyttä etenkään ylidiagnosointiin. Ylihoidon karsimisesta saatavat suoratkin säästöt olisivat mittavia.

Terveydenhuollon uudistamisessa on keskitytty hallinnon rakenteiden pyörittelyyn. Tämän sijaan tulisi uskaltaa arvioida sitä, mitä tehdään. Kaikki hoidot ja operaatiot eivät ole perusteltuja.

Suomessa on tehty tällä saralla hyvää tutkimusta, jolla on jo ollut vaikutusta hoitokäytäntöihin. Tällaisen tutkimuksen rahoittaminen olisi tärkeää ja maksaisi itsensä takaisin.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

On ilmoja pidellyt

 Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa toukokuussa 2019:

On ilmoja pidellyt

Olen ollut ilmastonmuutoksen suhteen median valikoiman tiedon varassa. Olen uskonut, että ihmisen aiheuttama maailmanloppu on tulossa.

Otin vihdoinkin itse paremmin selvää ilmastonmuutoksen perusteista. Yllätyin siitä, että asiaan liittyy niinkin paljon epävarmuuksia ja peräti tietojen vääristelyä.

Harva median edustajakaan on vaivautunut perehtymään asiaan kunnolla. Vallalla on nyt ilmastopaniikki, jota myötäilemällä on helpointa antaa itsestään muka fiksu kuva ja kuulua joukkoon. Näin on massahysterian ilmiöissä tapahtunut ennenkin.

Esimerkit tietojen vääristelystä hämmästyttivät. Ilmastonmuutosta koskevien arvioiden pohjana käytettyjen lämpötilamittausten lukemia on muuteltu nyt jälkikäteen. Tämä koskee esim. nykyaikaa lämpimämmillä 1920- ja 1930-luvuilla tehtyjä mittauksia. Samoin esiteollisen ajan alkuhetkeä on siirrelty aikajanalla siten, että se saadaan osutettua mahdollisimman viileälle ajanjaksolle, jotta vertailu nykypäivään olisi mahdollisimman dramaattinen.

Myöskään väitteet sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä eivät pidä paikkaansa. Helleaaltoja ja myrskyjä on ollut ennenkin. Se, että nykyään aineelliset vahingot ovat rahassa mitaten suurempia kuin vaikkapa 100 vuotta sitten, johtuu siitä, että on rakennettu enemmän ja kalliimpaa hajoavaa.

Vaikka ilmastonmuutos saattaa siis olla ihmisen toiminnasta riippumatonta ilmaston luonnollista muutosta, on silti monia muita syitä suojella ympäristöä. Päästöjä on suodatettava hengitysilman ja vesien pitämiseksi puhtaana. Öljypohjaisten polttoaineiden säästeliäs käyttö on viisasta, koska öljy on rajallinen luonnonvara ja riippuvuutta öljyntuottajamaista olisi myös syytä vähentää. Kasvisruokaa kannattaa syödä, koska eläintuotanto on epäeettistä ja vegaaniruoka on terveydelle parempi vaihtoehto.

On selvää, että suomalaisen autoilijan rasittaminen uusilla lisämaksuilla muka ilmaston nimissä on pelkkää rahastusta vailla mitään ilmastovaikutuksia. Sillä vain kiusataan työssäkävijöitä, jotka joutuvat ajamaan säässä kuin säässä päästäkseen töihin.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Orkesteri soi kalliisti

Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa maaliskuussa 2019:

Orkesteri soi kalliisti

Orkesteria koskeva monipuolinen kirjoittelu on ollut hyödyllistä. Etenkin Pekka Luoman (LU 13.3.2019) ja Jukka Sassin (LU 19.3.2019) asiapitoiset kirjoitukset antavat pientä toivoa siitä, että Lohjan säästötoimissa uskalletaan ehkä vihdoinkin vilkuilla myös ylimääräisten suurten kuluerien suuntaan.

Orkesterimme on upea, mutta se vie myös valtavasti veronmaksajien rahaa. Kyllä sillä summalla kuuluukin saada maailmanluokan tasoista soitantaa!

Musiikkiopiston entisen rehtorin Jorma Mäenpään kirjoitus (LU 22.3.2019) herätti kummastusta. Kuulijaluvuissahan ei oikeasti ole ylletty lähellekään Lohjan kaupungin asukaslukua, vaikka hän toista väittää. Toki kaikki ilmaiskonsertit mukaan lukien luvut saadaan vaikuttamaan suuremmilta, mutta oikeasti merkitsevää on maksavien kuuntelijoiden määrä. Ja se luku on kovin vaatimaton. On lisäksi väärin, että Lohja tarjoaa aivan ilmaiseksi maailmanluokan viihdepalveluita samalla kun sairaiden pitää maksaa pakollisista terveyskeskuskäynneistään.

On myös erikoista, että jos päätoimisen muusikon palkka on Mäenpään mukaan reilu 2500 euroa kuukaudessa, soittajilla on kuitenkin ”useimmiten satoja tuhansia maksava itse kustannettu instrumentti”. Jokin tässä matematiikassa ei oikein täsmää – tai sitten raha-asiat vaikuttavat olevan orkesterin piirissä kroonisesti rempallaan sekä yksilö- että kokoonpanotasolla.

Orkesterin luoma imago taas on puhdas mielipidekysymys. Toisille tuollainen harvojen nauttima luksusviihde on ylpeilyn aihe. Toisille se taas luo mielikuvan Lohjasta kaupunkina, jossa veroprosentti on jo kireä, mutta jossa kallis orkesteri saa silti porskuttaa - eikä edes budjetin ylityksistä seuraa sille kuin pikku nuhteluita. Näyttäydymme tuhlailevana hölmölänä, jossa huolellista taloudenpitoa tärkeämpää on se, että kunhan on ”hienoa”.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu (ps), Lohja

Lue lisää...

Ideoita Elämyskaivokseen

 Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa maaliskuussa 2019:

Ideoita Elämyskaivokseen

Lohjan Elämyskaivoksen elämyksiä ei ole vieläkään suunniteltu. Muuta kaivoksen ympärillä kyllä puuhastellaan, mutta tärkein, eli sisällön ideointi puuttuu.

Muutama vuosi sitten Elämyskaivoksen raameja olisi haluttu koristella tekemällä kaivosmuseon päälle kuuden miljoonan euron kahvila-konserttisali. Mutta tuolloinkaan ei itse kaivoksen sisältöä mietitty kunnolla.

Viimeisin Elämyskaivosta koskeva tohina liittyy sen yhtiöittämiseen. Sen lopputuloksena lysti maksatettaisiin jatkossakin pitkälti veronmaksajilla, mutta toiminnan kriittinen seuranta vaikeutuisi kuntakonsernin sokkeloissa. Yhtiö ei olisi todellinen yhtiö eikä sillä olisi konkurssin vaaraa, koska veronmaksajat pantaisiin aina kattamaan tappiot.

Yhtiöittäminen edellyttäisi mm. toimitusjohtajan palkkaamista. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan johtajuutensa toimittamisen ohella olisi mikään ideanikkari, vaan hän palkkaisi markkinointipäällikön, joka puolestaan alkaisi tilailla ideasuunnitelmia konsulteilta. Veronmaksajien kustannettavaksi tulisi siis lisää työntekijöitä.

Yhtiöittämisen sijaan nyt olisikin ideoitava kaivoksen elämyksellisyyttä. Tämä voitaisiin aivan hyvin tehdä kaupungin virkakoneistoon jo nyt kuuluvassa kaupunkisisältöjohtajan alaisessa organisaatiossa. Olisi testattava tavallisten kansalaisten keskuudessa sitä, minkälaisten elämysten perässä he olisivat valmiita tulemaan Elämyskaivokseen.

Houkuttelisivatko kokonaisvaltaiset taide-elämykset? Vai pitäisikö tarjolla olla jotain liikunnallisempaa? Vai rauhoittavampaa? Toimisiko huvipuistomainen idea? Raamit mahdollistavat monenlaista.

Olisi tärkeää uskaltaa ensin ideoida ainoastaan mielikuvitus rajana ilman budjettirajoitteita. Jos vetäviä ideoita ei tälläkään tavalla kuitenkaan syntyisi, olisi aika todeta, että kaivosmuseomme on yhtä kannattamaton kuin vastaavat viritykset Ruotsissa ja Suomessa ovat olleet.

Jos taas näyttäisi siltä, että lumoavia ideoita olisi järjestettävissä vähintään 10 vuodeksi, olisi perusteltua panostaa jatkotyöstämiseen.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)     

Lue lisää...

Sekoilua säästöissä

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa tammikuussa 2019:

Sekoilua säästöissä

Lohjan vetovoimalautakunnan säästölistat ovat sekavia, kuin roiskimalla valmisteltuja. Luvut eivät ole yksiselitteisiä ja on vaikea nähdä virkamiesohjailun läpi. Poliittisten valintojen sijaan aikaa tuhraantuu tekniseen selvittelyyn ja kikkailuun.

Vaikutusarvioinneissa korostuu imagohaittojen surkuttelu. Suurin huoli tuntuu olevan ”mitä ne muualla meistä ajattelee?”.

Säästökohteiden kärkeen on virkamiesvalmistelussa sijoitettu sellaisiakin asioita, joissa ei ole taloudellista järkeä. Esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksen tuki ehdotetaan lakkautettavaksi, vaikka yhdistys tekee kunnan puolesta työtä, joka kuuluu kunnan velvollisuuksiin.  Ja tämänkin säästön kohdalla vaikutusarviossa mainitaan ainoastaan ”negatiivinen imagovaikutus”! Mikä olisi taloudellinen vaikutus, jos nyt pitkälti vapaaehtoisvoimin toimivan eläinsuojeluyhdistyksen sijaan Lohjan tulisikin palkata eläintenhoitajavirkamiehiä tekemään sama tärkeä työ? Mikä olisi vaikutus eläinten kokemaan kärsimykseen, jos LESYä ei olisi?

Kiinnostava asia ovat myös ns. kumulatiiviset säästöt. Koulujen lakkautusten yhteydessä tähän on aiemmin vedottu. Esim. koulun lakkauttamisesta saatava 15 000 euron vuosittainen säästö saadaan kumulatiivisesti ajatellen kymmenessä vuodessa kertymään 150 000 euron tasolle. Lisäksi kumulatiivisiin säästölaskelmiin on lisätty kuvitteelliset remonttisäästöt ajatuksella ”jos se koulu olisi jatkanut, olisi jouduttu remontoimaan X euroa tulevina vuosina”. Sinänsä loogista.

Mutta: tämä kumulatiivisten säästöjen logiikka ”sattumalta” unohdetaan mm. silloin, kun orkesterin lakkautuksesta esitetään saatavan vain kertaluonteinen 607 000 euron säästö Lohjalle (+valtion veroja säästyy n. 0,5 milj./v). Lyhyelläkin tähtäimellä orkesterin kumulatiivinen säästöpotentiaali on kuitenkin siis peräti pari miljoonaa - ja yli 6 miljoonaa 10 vuodessa! Lisäksi vielä tilat uudessa Laurentius-palatsissa ja toistuvat epäonnistuneet flyygelihankinnat ym.

Oletan laskelmien ja vaikutusarviointien terävöityvän kevään kuluessa.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)  

Lue lisää...

Lohja - kelpo kaupunki

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa marraskuussa 2018:

Lohja, kelpo kaupunki

Lohja on aivan kelpo kaupunki. Ei ihmeellisempi kuin muutkaan, mutta ei sen huonompikaan. Tämä pitäisi päättäjien ymmärtää. Sen sijaan, että veronmaksajien rahaa syydetään ylimitoitettuihin orkestereihin ja kilpauimaratoihin, pitäisi ymmärtää järkevän taloudenpidon ja realistisen tyytyväisyyden välinen kytkös.

Arjesta onni ponnistaa, ei yksittäisistä luksuselämyksistä.

Koulut on siksi saatava kuntoon eikä uusia 30 miljoonan euron tulevia homepesiä (mallia tasakattoinen Laurentiustalo) tulisi edes suunnitella. Vanhuksia, lapsia ja sairaita on hoidettava.

Viihdettä tulisi järjestää verorahalla vain, jos siihen jää varaa. Nykyisillä veroprosenteilla varaa ei olisi. Lohja rokottaa asukkaidensa tuloista jo nyt 20,5 %, Espoo 18 %. Muuttamalla pois Lohjalta voi siis järjestää itselleen 2,5 % palkankorotuksen. Erotuksen noteeraavat etenkin ne, joilla on enemmän veronmaksukykyä.

Kireä verotus ja halvempi asuminen ajavatkin kunnan helposti negatiiviseen tulokierteeseen: hyvätuloiset eivät muuta kiskuriverotuksen kuntiin ja tontin halpuus on sitä ratkaisevampaa, mitä pienemmät on tulot. Pienemmistä tuloista taas ei saada kasaan suuremmallakaan veroprosentilla suuria verotuloja. Tarkoittaahan 20,5 % tonnin tuloista paria sataa, mutta kymppitonnin tuloista jo paria tuhatta jne.

Lohjalla turhiin asioihin tuhlailu on ollut kroonista. Mielestäni tämä kertoo päättäjien huonosta itsetunnosta. On tärkeämpää päästä esittelemään, mitä hienoa Lohjalla on, kuin että terveellä itsetunnolla mitoitettaisiin asiat realistiselle tasolle ja suunnattaisiin resurssit asukkaiden arkisiin tärkeisiin tarpeisiin. Tältä terveeltä pohjalta kasvaisi sitten tervettä vetovoimaa ja yritystoimintaa myös esim. matkailuun. Nythän sen sijaan tekohengitetään esim. Elämyskaivosta verovaroin, vaikka sen pitäisi pyöriä lipputuloilla.  

Ensi vuonna lohjalaisia odottaakin tällä menolla yleisen tuloveron korotus. Vaalikauden keskivaiheilla on korotuksen riski suurin: heti vaalien jälkeen ei kehdata ja juuri ennen vaaleja ei tohdita.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...