tiistai 20. tammikuuta 2015

Arvostan tieteen saavutuksia

Rokotukset ovat hyvä keksintö

Päivän Hesarissa kerrotaan, että Suomen ruotsinkielisellä länsirannikolla rokotteiden suosio on matalampi kuin muualla Suomessa ja alue muodostaa poikkeuksen rokotuskattavuudessa. Rokotekielteisyys on hyvin valitettavaa. Sitä on nähty ihan meillä Lohjallakin Sammatin Steinerkoulussa, missä tuhkarokko aiheutti pienen hädän tuossa taannoin.

Itse olen tyytyväinen niihin kaikkiin rokotteisiin, mitä olen elämäni aikana saanut. Vesirokkoa kummempaa ei ole sitten tullut kärsittyä. Laumasuojan turvin moni rokottamatonkin pärjäilee ilman omaa rokotusta eli vapaamatkustajatkin ovat pitkälti suojassa meidän muiden ansiosta. Mutta me rokotetut olemme suojassa myös silloin, kun rokottamattomien joukossa alkaa tuhkarokko tai muu jyllätä.

Kuva täältä.


Narkolepsiaa aiheuttanut vuoden 2009 sikainfluenssarokote on tietenkin karmea tapaus. Kiireessä ei tule kuin sutta ja sekundaa. Mutta muistatteko, kuinka kova julkinen paine rokotusten saamiseksi silloin oli? Suomessa vaadittiin julkisuudessa ministereiltä ja virkamiehiltä rokotetta Suomeen heti ja melkeinpä keinolla millä hyvänsä! Noh, sitähän sitten saatiin. Kiireellä. Virheellisenä. Siitä onnettomasta rokotteestahan käytiin jopa käsirysyjä terveyskeskusten jonoissa. Niin kovin kiihkeästi me sitä halusimme! Tosin jotkut osasivat myös pelätä kiireessä tehdyn rokotteen turvallisuutta. Kaikkia maailman rokotteita ei kuitenkaan pidä tuomita tämän virheen takia.


Moderni länsimainen lääketiede toimii

Olen myös modernin länsimaisen lääketieteen ihailija. Aivan uskomattomia tuloksia lääkkeillä, leikkauksilla ja muilla hoidoilla saadaan aikaan! Jos sairastuisin vakavasti esimerkiksi syöpään, luottaisin ennemmin uusimpiin lääkkeisiin kuin piharatamon nuuskimiseen.

Moderni lääketiede antaa myös kropalle mahdollisuuden parantaa itse itseään. Minä esimerkiksi kärsin nyt toista kertaa elämässäni välilevyn pullistumasta. Viimeksikin sen hoiti aika kuntoon ja samaa toivotaan nytkin. Edellisellä kerralla innokkaimmat olisivat olleet minua leikkaamassa, mutta viimeisimmän tiedon omannut ortopedi sai minut kuntoon ilman puukkoa ajan kanssa. Lääkkeitä ja magneettikuvausta sekin toki vaati lisäksi, mutta ei puukkoa.

Ei siinä mitään väärää ole, jos joku lisäkeinona käyttää vaikka parsaa syöpälääkkeenä ja valkosipulia välilevytyrään. Eihän ne mitään haittakaan tee. Mutta itse en pelkästään niiden varaan heittäytyisi.

Mutta metsän hyvää tekevään vaikutukseen uskon :) Eikös se verenpaine voi joskus olla stressiperäistä ja sitähän tuo metsä varmasti lievittää? Mutta oikeaan verenpainetautiin en pelkkää samoilua loputtomiin ottaisi ainoana hoitona.


Rahastuksenkin makua on 

Vaikka lääketiede ja lääketeollisuus ovat saaneet paljon hienoa aikaan, vallitsee terveydenhuoltoalalla myös rahastamisen halu. Esimerkiksi lääketeollisuuden halu tehdä rahaa on suuri ja lääketeollisuudelle on taloudellisesti eduksi esimerkiksi se, mitä matalammat verenpaineen tai kolesterolin rajat ovat "hälytysrajoja". Sitä enemmän menee lääkkeitä kaupaksi.

Ennaltaehkäisyssä on kuitenkin rajansa ainakin taloudellisesti. Ihan kaikkea ei vaan voida eikä myöskään taloudellisesti kannata ennaltaehkäistä. Lisäksi edellä mainitsemani minua uhannut turha selkäoperaatiokin olisi ollut pelkkää rahastusta eli operaatioitakin tehdään rahasta. Monesti kivuliaan potilaan omasta pontevasta vaatimuksesta tosin...


Ruokaympyrä on järkevä

Uskon myös perinteiseen ravitsemustieteeseen. Jonkin sortin elintarviketieteilijänä minua välillä ärsyttää nämä ravitsemukseen liittyvät humpuukiuskomukset ja ennen kaikkea se, että tieteeseen ja oikeaan tietoon perustuva ravitsemusoppi voidaan tuomita vääräksi ihan vain jonkun iltapäivälehden jutun perusteella. Mikä vaan maallikko kelpaa ravitsemuksen ylitietäjäksi. Ruokavaliot laitetaan uusiksi ja perinteinen ravitsemustiede julistetaan salaliittoteoriaksi. Mutta esimerkiksi kaikki tuntemani karppaajat ovat lihoneet takaisin, koska pelkällä rasvalla ja proteiinilla eläminen on ilmeisesti sittenkin kovin vaikeaa. Pysyviä menestystarinoitakin on varmasti.

Länsimaiden ravitsemuksellinen ongelma on se, että meillä on liikaa hyvänmakuista ruokaa. Ei siinä sen kummempaa globaalia hiilihydraattisalajuonta ole. Kokeilehan syödä vanhan kunnon ravintoympyrän suositusten mukaisesti vain sen verran kuin kulutat, niin et varmasti liho. Ja syöhän kulutustasi vähemmän, niin laihdut. Toimivat säännöt, joita on kuitenkin niin vaikea noudattaa kaiken hyvän ruuan ylitsepursuavan tarjonnan keskellä.


Taloustieteeseen en kuitenkaan usko

On kuitenkin (ainakin) yksi tieteenala, johon en usko oikeana tieteenä. Se on talous. Älyän suurimman osan hienoista talousteorioista ja niissä on kiinnostavaa jutun juonta, mutta talous"tieteilijöiden" teoriat eivät vain tuppaa käymään yksiin reaalimaailman kanssa. Sitä kuviota kun sekoittavat ihmiset sekä yksilöinä että laumoina. Ne eivät noudata niitä yhtälöitä, mitä tutkijoiden kammioissa on tehty. Käyttäytyminen on jotain muuta kuin matematiikkaa. Emme ole niin rationaalisia. Emme osaa emmekä jaksa ja viitsi. Lisäksi monen talous"tieteen" näkemyksen taustalla tuntuu jylläävän ideologinen näkemys siitä, mikä olisi mieluisaa ja jotenkin moraalisesti oikein. Esimerkkinä säästökuurit etenkin sosiaaliturvan osalta. Näitä päämääriä ajavat toimenpidesuositukset perustellaan sitten kaavoilla, jotka on taivutettu osoittamaan oikeaan suuntaan.

* * * 

Uskon siis "oikeisiin luonnontieteisiin" kuten lääketieteeseen ja biologiaan, mutta käyttäytymisen ja etenkin talouden puolella en pidä "tiedettä" ihan oikeana tieteenä.  


PS. Minä en pelkää edes natriumglutamaattia :) Päinvastoin: toivoisin löytäväni jostain purkillisen tuota mainiota arominvahvennetta. Sitä käyttävät japanilaisetkin ihan pöytämausteena. Tuo maailman ikääntynein kansa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti