maanantai 24. maaliskuuta 2014

SOTE-sopu tuli, OK

Yllätyin positiivisesti eilisestä uutisesta, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen peruslinjoista oli päästy fiksuun ratkaisuun. Opposition avustuksella, kuinkas muuten. Harmittaa oikeastaan vain se, että tässä on tuhlattu kolme vuotta karmeiden viritysten rakenteluun jankkaamalla vahvaa peruskuntaa, vastuukuntaa ja kuntien pakkoliitoksia. Ihme näytelmä, joka sitten muutamassa päivässä ottikin uuden suunnan ja umpisolmu aukesi. Mikä lie sitten ollut itse kunkin tavoittelema lopputulos jo alun alkaenkin...


Jotain ruotsalaista

Nyt päätetty malli on mielestäni sukua Ruotsin mallille, jonka pikkuserkkuja vähintään taas ovat olleet Perussuomalaisten peruskunta-piirikunta -malli ja Kepun kotikunta-maakunta -malli. Ruotsissa terveydenhuolto on irrotettu kunnista maakäräjätasolle. Toisaalta siellä sosiaalipalvelut ja vanhusten pitkäaikaishoito ovat edelleen kuntatasolla. Tällainen toimien jako kunnille ja maakäräjille onkin ollut ongelmallista. Suomessa mennään nyt sosiaali- ja terveydenhuollon osalta Ruotsia pidemmälle, kun meillä ERVA-alueille siirretään koko terveydenhoidon lisäksi sosiaalihuolto ja myös ikäihmisten palvelut. Näin paranevat linkit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon välillä. Tai ainakaan kuilu niiden välillä ei repeä nykyistä suuremmaksi. Ruotsin mallin mukaisia maakäräjiä meille ei kuitenkaan ainakaan tämän päätöksen myötä ole tulossa. Ruotsissahan maakäräjät päättävät myös liikenteestä ja maankäytöstä ja sillä on verotusoikeus. Rahoitusmallihan meillä on vielä kokonaan ratkomatta. Samoin vallankäytön lopulliset jakotavat. Siinäpä pari "pientä yksityiskohtaa" ratkottavaksi.

Kipein perusongelma säilyy kuitenkin samana, olipa hallintomalli mikä vaan: kuinka kauas palvelut karkaavat tässä harvaan asutussa pitkien välimatkojen Suomen maassa. Jotain rajaa ja kohtuullisuutta pitää olla!

Kuva: YLEn verkkosivut

Jotain rohkeaa

Loikka viiden ERVAn malliin oli pidempi kuin mitä rohkeimmissakaan kaavailuissa oli aiemmin esitetty. Ainakaan puolueiden toimesta. THL oli esittänyt tällaista viiden alueen mallia ja Kela on omissa ulostuloissaan mennyt vieläkin pidemmälle ja esitellyt sille luontevinta mallia, jossa olisi vain yksi kansallinen terveysrahasto. Kelan kaavailuissa olisi yleinen terveysvakuutus, jonka kunta ottaisi asukkailleen. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta kansalliselle vakuutuslaitokselle. Yhden vastuujärjestäjän malli on käytössä esim. Isossa-Britanniassa. Siellä kansallinen terveydenhoitosysteemi NHS on todella ylpeyden aihe, kuten Lontoon olympialaisten avajaisissakin nähtiin. Siis ajatelkaa: kansakunta haluaa tuollaisessa tilaisuudessa tuoda näyttävästi esiin terveydenhoitosysteeminsä ja lavalla loistivat kirjaimet NHS. Ihan kuin meillä Suomessa arvokisojen avajaisissa vastaavasti suitsutettaisiin Kelaa ;)


Jotain riskipitoista

Päätöksenteon karkaaminen liian kauas on tietysti riski. Omat kokemukseni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n uutena valtuutettuna ovat vielä aika vähäisiä eli en osaa sanoa kuntayhtymän olemuksesta kamalan paljoa. Asiat tulee meille valtuustoon eteen melko valmiina, kuten ne kyllä tulee ihan Lohjan valtuustonkin tasolla. Sitä vartenhan valmisteluprosessi on, että asiat "rakennetaan" pitkälle jo ennen kuin viimeinen päättävä kokous on käsillä. Toivottavasti ERVA-alueiden päätöksenteossa valitut pääsevät pureutumaan asioihin kunnolla jo valmisteluvaiheessa ja näin kansalaistenkin ääni tulee kuuluviin. Ettei käy niin, että ammattikunnat junailevat asioita vain omaksi mielikseen. Asiakaslähtöisyys pitää olla ykkösnäkökulma. Siihen ehdottaisin ratkaisuksi kilpailua asiakkaista ja tulospalkkioiden hyödyntämistä. Asiakkaan valinnanvapaus on tuolla Isossa-Brianniassakin ollut toiminnan juju, millä on saatu vapautettua paljon "markkinavoimaa" parantamaan julkista NHS-systeemiä.


Jotain parannusta 

Toivottavasti SOTE-uudistuksella voidaan vähentää eriarvoisuutta oikeasti. Lisäksi julkisen palvelutuotannon tuottavuutta pitää pystyä parantamaan päällekkäisyyksiä purkamalla, sujuvoittamalla palveluketjuja ja kohdentamalla toimenpiteet ja resurssit asiakkaan kannalta oikeaan aikaan.

Taas pitää hyräillä Juicen sävelin ja puolisoni mukailemin sanoin: "Kato terveys, se on kallista, se ei riipu hallintomallista...".




2 kommenttia:

  1. Tottavasti SOTE-uudistuksella voidaan vähentää eriarvoisuutta oikeasti.

    Tarkottanet esim. tulotasosta riippuvua isoja terveyseroja? Niiden supistamista ei ole otettu sote-hankkeen tavoitteeksi. Miksi? Eikö pitäisi ottaa? Mitä mieltä ollaan?

    VastaaPoista
  2. Alueellisia eroja pystytään tasoittamaan ainakin. Nythän esim. ikäihmisten hoivan taso vaihtelee kunnasta toiseen. Kukaan ei edes osaa sanoa, mitä se hoivan pitäisi vähintään olla kaikkialla Suomessa. Hoivalupauksen sisältöä ei ole määritelty.
    Asiantuntijat, kuten THL, ovat korostaneet terveyserojen vähentämisen tärkeyttä sote-uudistusten yhteydessä. Jos nykyhallitus ei sellaista tavoitetta ota, asia ei pahemmin yllätä minua. Perussuomalaisille terveyserojen pienentämisen tavoite on päivänselvä.

    VastaaPoista